Kauppakamarilehti tarttuu yritysten menestystä vauhdittaviin aiheisiin Helsingin seudulla. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä verkkolehti syventyy seudullisiin teemoihin ja taustoittaa ajankohtaisia ilmiöitä.
Lakimies Kirsi Parnila, Helsingin seudun kauppakamari, neuvontapalvelut.

Kolme kysymystä vuosilomista

Mitä sääntöjä vuosilomien pitämisessä on? Mitä työehtosopimukset määräävät? Onko kesä- ja talviloma annettava yhdenjaksoisena?

Työntekijä toivoo lomansa viikon pätkissä ja haluaisi siirtää yhden viikon kesälomasta pidettäväksi vasta kesällä 2023. Voiko loman niin antaa?

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työntekijä pitää 12 arkipäivää ylittävän loman osan yhdessä tai useammassa jaksossa. Työntekijä ei siten voi luopua oikeudestaan pitää 12 päivän yhdenjaksoinen loma. Sen sijaan 12 päivää ylittävien lomapäivien jakamisesta työnantaja ja työntekijä saavat vapaasti sopia. Nämä 12 arkipäivää ylittävät lomapäivät voidaan sopia pidettäväksi seuraavan lomakauden yhteydessä viimeistään syyskuun 2023 loppuun mennessä.

Osa-aikatyöntekijä on ansainnut 30 päivää lomaa. Hän haluaisi pitää yhden kesälomaviikon jo toukokuussa ja loput heinäkuussa yhdenjaksoisena.

Miten lomaviikko voidaan sijoittaa kalenterille, jos työaika osa-aikatyössä on järjestetty niin, että työntekijä työskentelee kolmena päivänä viikossa, maanantaista keskiviikkoon?

Osa-aikaisen työntekijän loma annetaan samojen sääntöjen mukaisesti kuin kokoaikaisenkin. Loma voi alkaa maanantaina ja päättyä lauantaina. Viikon loma kuluttaa kuusi lomapäivää. Vaihtoehtoisesti loma voi alkaa esimerkiksi keskiviikkona ja päättyä seuraavan viikon tiistaina. Työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa alkavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos tämä johtaa lomapäivien vähenemiseen.

Kaikkia lomapäiviä ei pidä antaa työpäivinä. Vuosilomalaki ei estä loman sopimista yksinomaan työpäiviksi, mutta työnantajan on huolehdittava siitä, että loma sijoitetaan työajan ja vapaan suhteessa.

Työntekijä toivoo neljän viikon kesälomansa yhdenjaksoisesti, mutta työnantaja haluaisi jakaa loman osiin. Miten sellainen onnistuisi?

Sekä kesäloma että talviloma on annettava yhdenjaksoisina, mikäli mahdollista. Jos työn käynnissä pitämiseksi on kuitenkin välttämätöntä, kesälomasta voidaan jakaa 12 arkipäivän ylimenevä osa pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa. Kaikille työntekijöille on siten turvattu oikeus vähintään 12 arkipäivän mittaiseen yhdenjaksoiseen lomaan lomakaudella. 

Jos kesäloma jaetaan osiin, myös loman osat on annettava lomakaudella (2.5.–30.9.).

Loman jakaminen tulee olla poikkeuksellista. Työ on ensi sijassa pyrittävä pitämään käynnissä muilla toimenpiteillä kuten työjärjestelyillä, porrastamalla vuosilomat, käyttämällä sijaisia tai muilla keinoilla. Vuosiloman jakamisen perusteena ei voi olla pelkästään se, että lomakausi on yrityksen tuotteiden sesonkiaikaa.

Loman jakamisen välttämättömyys voi johtua esimerkiksi siitä, että avainasemassa olevat henkilöt eivät voi olla poissa työstä yhtä tai että yrityksen tuotannon tai palvelutoiminnan ylläpito vaatii loman jakamista.

Työehtosopimuksessa saattaa olla määräys kesäloman jakamisesta, jos tuotannon tai töiden asianmukainen järjestely sitä edellyttää.

KUVA: Meeri Utti

Lue myös nämä

Avainsanat

KoulutusOnlinella uutta osaamista koko henkilöstölle

KoulutusOnlinen verkkokoulutukset tarjoavat joustavan tavan kehittää omaa osaamistasi tai koko henkilöstön taitoja missä ja milloin vain. Laajasta valikoimasta on helppo valita koulutuksia kiinnostuksen ja osaamistavoitteiden mukaan, ja opiskella itselle sopivan mittaisissa osissa.

Lisää luettavaa

Osaavan työvoiman saaminen ratkaisee koko Suomen menestyksen
Suomessa on herätty väestörakenteen muutokseen aivan liian myöhään. Vuonna 2040 maassamme on lähes 200 000...
Lue juttu ›
Lääkkeitä osaajapulaan: työelämän treffipalvelu ja asenneremontti?
Tervetuloa uudistuneen Kauppakamarilehden sisältöjen pariin. Helsingin seudun kauppakamarin verkkolehti...
Lue juttu ›
Kohtaanto-ongelman ratkaisu vaatii nyt tositoimia
Avoimien työpaikkojen täyttäminen vaatii koulutuksen ketteröittämistä. Lisäksi tarvitaan työpaikat ja...
Lue juttu ›

Lisää luettavaa

2/2022
Neuvontapalvelut
Osaavan työvoiman saaminen ratkaisee koko Suomen menestyksen
Suomessa on herätty väestörakenteen muutokseen aivan liian myöhään. Vuonna 2040 maassamme on lähes 200 000...
Lääkkeitä osaajapulaan: työelämän treffipalvelu ja asenneremontti?
Tervetuloa uudistuneen Kauppakamarilehden sisältöjen pariin. Helsingin seudun kauppakamarin verkkolehti...
Kohtaanto-ongelman ratkaisu vaatii nyt tositoimia
Avoimien työpaikkojen täyttäminen vaatii koulutuksen ketteröittämistä. Lisäksi tarvitaan työpaikat ja...
Työperäisessä maahanmuutossa koko ketju kuntoon
Työperäisen maahanmuuton lupakäsittely nopeutuu. Koko ketju hakemusten jättämisestä kotoutumiseen on...
Johtamisessa riittää aina opittavaa
Johdon suorahakukonsultti Hannu-Matias Nurmi on ollut aina kiinnostunut johtamisen saloista. Aihe kiehtoo,...
ICT sector in Ukraine – resilient and fast developing sector providing high quality services 
In Ukraine, the ICT sector is highly developed. Despite of challenges, the digital sector has remained...
Seuraa näitä 17.5.2023
Yhtenäispatentti, tekijänoikeuslaki ja hankintailmoitusten yhdenmukaistaminen EU:ssa.
Työntekijöille tarjottava koulutus
Työnantajalla ei ole yleistä velvollisuutta tarjota työntekijöille tiettyä määrää koulutusta, mutta työsopimuslain...
Oppisopimuksella koulutusta henkilöstölle tai mahdollisuuksia nuorille
Oppisopimuskoulutus on pääosin työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävää koulutusta,...
Rohkeutta kansainväliseen rekrytointiin
Kauppakamarin viimeisin tutkimus kertoo karun totuuden siitä, että emme pärjää ilman kansainvälistä työvoimaa....
Ammatillinen koulutus ratkaisee osaajapulaa – kädentaitojen merkitys osana työelämää
Ammatillinen koulutus ratkaisee osaltaan työvoiman saatavuus- ja kohtaanto-ongelmaa. Osaajapulaa on sekä...
Ammatillinen koulutus väylänä suomalaiseen työelämään
Vieraskielisyys näkyy ammatillisissa oppilaitoksissa pääkaupunkiseudulla aivan eri tavalla kuin muualla...
Asenteen maahanmuuttajiin pitää muuttua
Nuivat asenteet työpaikoilla ovat yhä maahanmuuttajien työllistymisen suurin este. Tätä mieltä on terveysalan...
Johda ja ajattele kuin menestyvä toimitusjohtaja
Suomen Ekonomien Bisneskirjapalkinto-ehdokkuudellaankin mainetta niittänyt Hannu-Matias Nurmen teos Toimitusjohtaja...
Etsi vastauksia KauppakamariTiedon vastauspankista tai lähetä kysymyksesi asiantuntijalle
Helsingin seudun kauppakamarin asiantuntijat vastaavat henkilökohtaisesti kaikkiin Helsingin seudun,...
Ennakointikamari auttaa löytämään lääkkeitä osaajapulaan
Uudenmaan osaajapulaan vastaaminen vaatii yritysten, oppilaitosten ja julkisen hallinnon hyvää yhteistyötä....
Fixing the entire chain of work-based immigration
The processing of permits for work-based immigration is speeding up. However, the entire chain from the...
Koko Suomen metropoli tarvitsee panostuksia hallitusohjelmassa
Vahvistamalla Helsingin seudun toimintaedellytyksiä luodaan samalla kasvua, menestystä ja hyvinvointia...
Eduskuntavaalit – mikä mahtava mahdollisuus metropolille!
Helsingin seudun yrityksillä on vahva näkemys siitä, että metropolipolitiikka pitää nostaa näissä vaaleissa...
Metropolipolitiikassa uusi vaihde päälle
Helsingin seudun etuja ajavaa metropolipolitiikkaa on tulevalla hallituskaudella terävöitettävä. Kehityshankkeiden...