Tilinpäätökset alkavat pääsääntöisesti olla tehtyinä, yrityksen ja kirjanpitäjän yhteistoimin. Kirjanpitäjä on oikeudellisesti vastuussa tekemistään ratkaisuista. Seuraavassa kaksi esimerkkiä, joista toisessa kirjanpitäjä joutui vastuuseen ja toisessa suosittelen toimeksiantosopimuksen purkamista.

Osakaslaina

Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 2010:91 koski tapausta, jossa yhtiö oli antanut osakaslainan varattomaksi todetulle omistajalleen ja tämän lähipiiriyhtiöille, joilla ei ollut varoja lainojen takaisin maksamiseen. Korkein oikeus katsoi, että kirjanpitäjä oli vastuussa tilinpäätökseen sisältyvien saatavien arvostamisesta osana tilinpäätöksen laatimista. Liitetiedoissa ei myöskään ollut mainittu saatavien arvottomuudesta eikä osakaslainojen lainvastaisuudesta. Kirjanpitäjä tuomittiin sakkorangaistukseen.

Osakeyhtiölain yleisperiaatteiden mukaisesti osakaslainalle tulee löytyä liiketaloudelliset perusteet. Keskeisimpänä edellytyksenä on, että osakaslainasta on taloudellista hyötyä yhtiölle; koron maksu on osa hyötyä. Osakaslainan myöntämisellä ei myöskään saa olla vaikutusta yhtiön toimintaan ja velkojien asemaan, joten yhtiössä tulee olla riittävän hyvä rahoituksellinen tilanne.

Lähipiirilainoihin liittyy aina velvollisuus maksaa laina takaisin osakeyhtiölle. Takaisinmaksutarkoituksen voidaan katsoa puuttuvan, jos osakaslaina on myönnetty varattomalle henkilöomistajalle. Tällöin kyse voi olla myös osakeyhtiölain mukaisesta laittomasta varojen jaosta. Jos lainalle ei ole määritetty turvaavaa vakuutta, osakkaan maksukyvyn arvioiminen on erittäin tärkeää. Maksukyky on arvioitava osakaslainan päätös- ja maksuhetkellä sekä tilikausittain yhtiön tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä.

Käteisnostot

Kilan lausunto 2011/1866 koskee tapausta, jossa yrittäjä teki käteisnostoja yrityksen tililtä eikä varojenkäytöstä ollut luotettavaa selvitystä. Yrityksen kirjanpitoa hoitanut tilitoimisto pyysi Kilalta lausuntoa siitä, oliko nostot pankkitililtä oikein kirjattu ja jos eivät olleet, miten ne pitäisi kirjata. Kila totesi, että kirjaaminen omin päin esimerkiksi kassaan tai lainasaataviksi ei ole oikea tapa toteuttaa kirjanpitoa, jos asiakas ei anna selvitystä tililtä noston tarkoituksesta. Jos asiakkaan antama selvitys ei kuulosta luotettavalta, todennäköisesti se ei sitä olekaan. Vastuu jää kirjanpitäjälle, vaikka selvityksen saisikin.

Kun ammatillinen epäilys herää eikä luotettavia vastauksia asiakkaalta saada, tulee pysähtyä miettimään asiakassuhteen jatkuvuutta. Rikosoikeudellisen riskinhallinnan näkökulmasta turvallinen vaihtoehto on toimeksiannon purkaminen tai irtisanominen.

KUVA: Meeri Utti