You are currently viewing Keskustan elävöittämiseen avautuu uusi momentum
Helsingin keskustan kehittäminen.

Keskustan elävöittämiseen avautuu uusi momentum

Helsingin päättäjiltä odotetaan uudella valtuustokaudella aikana isoja päätöksiä keskustan elinvoiman turvaamiseksi. Edellytykset uuteen nousuun ovat paremmat kuin vielä muutama vuosi sitten.

Äänessä tässä jutussa

Koronapandemia romahdutti Helsingin keskustan kauppojen ja ravintoloiden asiakasmäärät, mutta vaikeasta tilanteesta voi koitua jotain hyvääkin.

Se nosti näkyvästi yleiseen keskusteluun keskustan näivettymisen, jonka pysäyttäminen vaatii entistä tarmokkaampia toimia ja parempaa yhteistyötä eri osapuolten välillä.

Helsingin kaupungin maankäyttöjohtaja Rikhard Manninen sanoo, että ongelmat on nyt nostettu pöydälle. Edellytykset yhteisen tahdon löytymiselle ovat hänestä paremmat kuin vielä muutama vuosi sitten.

– Meillä on nyt uusi momentum nostaa keskusta uuteen nousuun ja tuoda sinne uusia elementtejä, joilla alue nostetaan uuteen kukoistukseen. Se edellyttää ratkaisuja, joista löydämme yhteisymmärryksen keskustan toimijoiden, kiinteistönomistajien ja yritysten kanssa, Manninen huomauttaa.

Helsingin kaupungin maankäyttöjohtaja Rikhard Manninen sanoo, että ongelmat on nyt nostettu pöydälle. Edellytykset yhteisen tahdon löytymiselle ovat hänestä paremmat kuin vielä muutama vuosi sitten.

Monipuolisuus ja ainutkertaisuus ratkaisevat

Myös työeläkeyhtiö Ilmarisen vuokrauspäällikkö Ville Laurila on toiveikas, että keskustan näivettymisen pysäyttämiseksi aletaan vihdoin löytää toimivia keinoja. Se edellyttää, että julkinen ja yksityinen sektori puhaltavat yhteen hiileen.

– Ainakin kaupungin elinkeino-osaston kanssa yhteistyö on hedelmällistä. Puolin ja toisin voidaan olla yhteydessä matalalla kynnyksellä ja keskustella asioista, Laurila sanoo.

Ilmarinen on ydinkeskustan suurimpia kiinteistönomistajia, jolla on alueella suuri määrä liike-, toimisto- ja pysäköintitiloja.
Laurilan mielestä lähtökohtana ovat keskustan monipuolisuus ja ainutkertaisuus.

– Näiden kahden asian yhdistäminen ei ole helppoa. Ainutkertaisten elämysten on puhuteltava riittäviä ihmismassoja, jotta niiden järjestäminen on taloudellisesti kannattavaa.

Laurilan mielestä keskusta tarvitsee vetovoimatekijöitä, joita ei löydy vaikkapa kauppakeskuksista. Kauppojen ja ravintoloiden ohella tarvitaan monipuolinen kattaus kulttuuria, ajanviettomahdollisuuksia ja matkailijoita houkuttelevia kohteita.

Vähittäiskauppa muuttaa muotoaan

Laurilan mielestä myös vähittäiskaupalla on jatkossakin sijansa keskustassa. Se muuttaa kuitenkin muotoaan muun muassa rajusti kasvaneen verkkokaupan ja koronan jälkeen todennäköisesti taas elpyvän kansainvälisen matkailun myötä. Hän uskoo, että esimerkiksi eri brändien tuotevalikoimia esittelevät showroomit yleistyvät tulevina vuosina.

Tästä on saatu hyviä kokemuksia esimerkiksi ostoskeskus Kämp Galleriassa, jossa sijaitseva myymäläkokonaisuus kokoaa yhteen suomalaisen muodin toimijat.

– Yritysten omalla toiminnalla ja uusilla ideoilla voidaan vaikuttaa merkittävästi taloudelliseen menestykseen keskustassa. Korona-aikanakin menestyjiin kuuluvat esimerkiksi ravintolat, joilla on asiakkaita kiinnostavia tuoreita konsepteja, Laurila mainitsee.

Yksityisautoilun turvaaminen tai rajoittaminen on keskustan kehittämisen kuumimpia perunoita. Laurila toivoo vastakkainasettelun lieventymistä, sillä hänen mielestään keskustassa riittää tilaa kaikille kulkuvälineille.

Hän ei esimerkiksi kannata autoliikenteen rajoittamista Esplanadien alueella.

– Pohjoisesplanadilla on seitsemän metrin levyinen jalkakäytävä. Tuskin sitä leventämällä ihmisvirtoja saataisiin yhtään lisää. Kaikki lähtee siitä, että keskusta on helposti saavutettavissa kaikilla kulkuvälineillä ja pysäköinnin kustannusrakenne on järkevä.

Uudistumiseen tarvitaan joustavia kaavoja

– Asiat, jotka toimivat 20 vuotta sitten, eivät välttämättä toimi enää tänään. Keskustan on pystyttävä jatkuvasti uudistumaan, Laurila korostaa.

Tähän tarvitaan hänen mukaansa lisää joustavuutta kaava-asioissa ja kiinteistöjen käyttötarkoituksen muutoksiin liittyvissä lupa-asioissa. Rakennusten käyttöä määrittävät määräykset eivät saa olla liian rajoittavia.

Ilmarinen laittoi runsas vuosi sitten vireille hakemuksen, jossa Aleksi 13 -tavaratalon entisille tiloille haetaan käyttötarkoituksen muutosta.

Muutosesitys koskee esimerkiksi Aleksanterinkadulla sijaitsevan kiinteistön ylimpiä kerroksia, jotka halutaan muuttaa toimistotiloiksi.

– Koko talon täyttävää tavarataloa tuskin enää löydämme. Siksi olisi tärkeää, että ainakaan kankeat lupaprosessit eivät hidastaisi keskustan uudistumista.

Laurilan mielestä hyvää pohjaa keskustan kehittämiselle antaa päätös satamatoimintojen uudelleenjärjestelystä.

Uusilta päättäjiltä odotetaan päätöksiä

Helsingin uusilta päätöksentekijöiltä odotetaan valtuustokauden aikana isoja päätöksiä keskustan elinvoiman turvaamiseksi.

Mannisen mukaan poliittiset päättäjät saavat syksyllä eteensä esityksen, johon on koottu yhteen kiinteistökehittäjien ja muiden toimijoiden suunnittelemat hankkeet keskustassa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Päätösten pohjaksi tehdään myös konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, joissa kaupunki voisi olla mukana.

Keskustan kehittämisen painopisteisiin vaikuttaa oleellisesti uuden valtuuston linjaukset ja koko valtuustokautta määrittävä kaupunkistrategia. Edessä on kiinnostavia neuvotteluja. Esimerkiksi Helsingin uutena pormestarina aloittava Juhana Vartiainen kertoi kuntavaalien jälkeen kannattavansa selvitystä, jossa kartoitettaisiin maanalaisen kokoojakadun rakentamiskustannuksia.

Mannisen mielestä hyvää pohjaa keskustan kehittämiselle antaa päätös satamatoimintojen uudelleenjärjestelystä. Se avaa esimerkiksi mahdollisuuden kehittää Eteläsatamaan kokonaisuuden, jossa on arkkitehtuuri- ja designmuseon ohella paljon muitakin vetovoimatekijöitä.

– Ydinkeskusta avautuu silloin uudella tavalla merelle, mikä vetää ihmisiä puoleensa. Samalla pyrimme etsimään keinoja, joilla voitaisiin tukea Kaartinkaupungin katujen ja torien kehittämistä entistä houkuttelevimmiksi.

KUVAT: Meeri Utti

Lisää aiheesta

Krista Östman toimii Helsinki City Markkinointi ry:n toiminnanjohtaja.
KOLUMNIT

Ydinkeskustojen tulevaisuus rakennetaan yhteistyöllä

Niin Helsingin kuin muidenkin kaupunkien keskustojen kehittämistavoitteet ja visiot ovat pääpiirteittäin samoja: luoda elinvoimainen ja viihtyisä kaupunkikeskusta, jossa kaupallinen elinvoima säilyy tai mieluiten lisääntyy.

Lue myös nämä