Kaupunginjohtajan positiivinen ongelma

Kaupunginjohtaja Olli Naukkarinen ratkoo Järvenpäässä positiivista ongelmaa, jossa kovan kasvun vastapainoksi on rakennettava infraa ja pidettävä kuntatalous tasapainossa.
 

Runsaat kolme vuotta sitten Järvenpään kaupunginjohtajana aloittaneen Olli Naukkarisen päätyminen pestiin oli puhdas sattuma. Lappeenrannassa opiskelleen kauppatieteilijän vanhoja opiskelukavereita asui Järvenpäässä. He kannustivat hakemaan virkaa.

Kaupungin kamreerin tehtävistä hän oli ansainnut kannukset Lappeenrannan kaupunkikonsernissa, jossa hän muun muassa laittoi pystyyn it-  ja talouspalveluja tarjoavan yhtiön ja toimi strategia- ja rahoitusjohtajana.

– Vajaaseen kymmeneen vuoteen Lappeenrannassa mahtuu paljon kiinnostavaa. Olin myös muun muassa toimitusjohtajana lentokenttäsäätiössä, jolle lentokentän hoitaminen siirtyi Finavialta.

Kova kasvu suurin haaste

Lappeenrannan tavoin myös Järvenpäässä Naukkarisen päätehtäviin kuuluu kaupungin talouden pitäminen tasapainossa. Uudellamaalla haasteet ovat kuitenkin hyvin erilaiset.

– Suurin haasteemme on poikkeuksellisen voimakas kasvu, mutta toisaalta kaupunki ei ole kovin suuri. Asioiden hoitamista helpottaa ketteryys, ja meillä esimerkiksi kaavoituskoneisto toimii varsin hyvin.

Naukkarinen huomauttaa, että kaikissa Suomen väestökehityksestä esitetyissä skenaarioissa Järvenpää kuuluu voittajien joukkoon. Järvenpää hyötyy kaupungistumisen jatkumisesta, mutta myös muuttoliikkeen hajautuminen toisi sinne lisää väkeä.

Järvenpään kesäkuussa lainvoiman saaneen yleiskaavan mukaan kaupungissa arvioidaan asuvan vuonna 2040 noin 60 000 asukasta, kun heitä on nyt noin 45 000. Työpaikkoja Järvenpäässä olisi 20 vuoden kuluttua 15 000–17 000.

Järvenpäässä rakentaminen keskittyy lähivuosina erityisesti kaupungin keskustaan ja asemanseuduille, joita ovat Ainola ja myöhemmin myös Haarajoki ja Saunakallio.

Naukkarisen mukaan kasvu tuo kaupungille haasteita erityisesti infrarakentamisessa. Tarvitaan uutta kunnallistekniikkaa ja olemassa olevan infran korjaamista, oli sitten kyse katuverkosta, vesijohdoista tai kouluista.

– Oleellista on rakentaa yhdyskuntarakennetta ja palveluinfraa niin, että se skaalautuu kasvuun.

Investoinnit maksavat, mutta toisaalta kasvu tuo kaupungille tuloja, kun tonttien myynti ja veronmaksajien määrä lisääntyy.

Naukkarinen on tyytyväinen, että alijäämäisen talouden korjaamiseksi Järvenpäässä on pystytty tekemään tasapainottavia päätöksiä. Ja kun verokertymäkin on kasvussa, tulevaisuus näyttää valoisammalta.

– Seuraavat pari vuotta ovat kuitenkin vielä haasteelliset. Tulevan arviointia vaikeuttaa myös se, että sote-ratkaisun tarkat vaikutukset kaupungin talouteen eivät ole vielä selvillä.

Yhteydenpitoa yrityksiin tiivistettävä

Naukkarisen mukaan Järvenpää hakee aktiivisesti uusia yrityksiä. Kaupungin suhteellisen pieni pinta-ala kuitenkin rajoittaa jonkin verran tonttitarjontaa. Esimerkiksi paljon tilaa vaativat varastohallit sopivat hänen mielestään paremmin naapurikuntiin,  joissa on enemmän tilaa.

– Järvenpäähän haetaan ennen muuta arvoketjussa hieman korkeammalla olevia yrityksiä esimerkiksi palvelualoilta. Tavoitteena on mahdollisimman monipuolinen yritysrakenne.

Naukkarinen pitää tärkeänä vuoropuhelun tiivistämistä yritysten kanssa. Viimeksi kuluneen puolentoista vuoden aikana korona on hidastanut keskusteluja, mutta tilanteen normalisoituessa niiden tarve on entistä suurempi.

– Koronan pysyviä vaikutuksia on vielä vaikea arvioida, mutta esimerkiksi asunto- ja elinkeinopolitiikkaa on jatkossa pystyttävä arvioimaan entistä paremmin kokonaisuutena. Tähän vaikuttaa muun muassa etätyön määrän kasvu todennäköisesti pysyvästi. Järvenpäässä asuu tuhansia tietotyöläisiä, jotka käyvät töissä muualla pääkaupunkiseudulla.

KUVA: Meeri Utti

Järvenpään kaupunginjohtaja Olli Naukkarinen
@NaukkarinenOlli

Lue myös nämä