Kauppakamarilehti tarttuu yritysten menestystä vauhdittaviin aiheisiin Helsingin seudulla. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä verkkolehti syventyy seudullisiin teemoihin ja taustoittaa ajankohtaisia ilmiöitä.
Tuuli Kaskinen on Climate Leadership Coalitionin toimitusjohtaja. Kauppakamarilehden henkilökuvassa.

Ilmastoasiat siirtyivät marginaalista bisneksen ytimeen

On vaikea kuvitella enää yritysjohtajaa, joka ei huomioisi ilmastokysymyksiä, sanoo Climate Leadership Coalitionin toimitusjohtaja Tuuli Kaskinen.

Vuosituhannen vaihteessa työuransa aloittanut Tuuli Kaskinen on seurannut läheltä vuosien aikana tapahtunutta suurta asennemuutosta ympäristöasioihin.

Vielä 20 vuotta sitten nuoren kauppatieteilijän ajatuksille ympäristön ja talouden tiiviistä suhteesta saatettiin hymähtää.

– Monesta tuntui silloin vieraalta, että markkinapohjaisilla keinoilla voitaisiin viedä asioita eteenpäin nopeammin kuin perinteisellä regulaatiolla.

Ympäristöasioita pidettiin tärkeinä, mutta harva yritys katsoi niiden koskettavan omaa liiketoimintaa.
Kaskisen työuraa on määrittänyt halu tehdä yhteiskunnallisesti kiinnostavia asioita.

Hän aloitti uransa kansalaisjärjestöissä, mutta pisimmän työrupeaman hän on tehnyt ajatushautomo Demos Helsingin konsultointi- ja johtotehtävissä.

Kaskisen mukaan yritysmaailman herääminen ympäristöasioihin tapahtui vähitellen. Yhdysvaltain entisen presidentin Al Goren dokumenttielokuva vuonna 2006 avasi silmiä ilmastouhkien laajuudelle. Asennemuutosta vauhdittivat myös professori Michael Porterin ajatukset, joiden mukaan ympäristöregulaation avulla voidaan vauhdittaa innovaatioita ja yritysten kykyä tuottaa uutta.

– Isoihin muutoksiin kuuluvat myös yritysten rekrytoinnit ympäristöalan asiantuntijoihin. Vielä 2000-luvun alkupuolella yksittäiset ympäristöpäälliköt seurasivat yritysten energian ja veden kulutusta. Nyt suurissa yrityksissä kokonainen armeija vastaa vastuullisuusasioista ja niihin liittyvien innovaatioiden kehittämisestä.

Yritykset verkostoituivat ilmastoasioissa

Kaskinen aloitti Climate Leadership Coalitionin (CLC) johdossa huhtikuussa ja uudessa työssään hän on päässyt palaamaan kaikkein rakkaimpien asioiden eli ilmastokysymysten pariin.

CLC on jäsenmäärällä mitattuna Euroopan laajin ilmastoasioihin keskittyvä yritysverkosto, jolla on Suomen ohella jäseniä myös Ruotsista ja Tanskasta. Yritysten lisäksi verkostossa on henkilöjäseniä.

– Verkostolla on käytössään vahva neuvonantajien joukko, kun yritysten ohella voimme hyödyntää myös jäseneksi liittyneiden asiantuntijoiden osaamista.

Kaskisen mukaan CLC on vuosien kuluessa luonut hyvät suhteen kotimaisten päätöksentekijöiden ohella myös EU-tasolla.

Esimerkiksi komission kanssa käytävät keskustelut lainsäädännön kehittämisestä ja vihreän siirtymän painopisteistä ovat olennainen osa Kaskisen työtä.

Vaikuttamistyön ohella toinen keskeinen työsarka on edistää yritysten välistä yhteistyötä innovoinnissa.

Ilmastoteemoista ehdottomaksi ykköseksi Kaskinen nostaa hiilen hinnoittelun.

Esimerkiksi päästökauppajärjestelmää on kehitettävä niin, puhtaampia ratkaisuja käyttävät yritykset saavat siitä myös aidosta taloudellista hyötyä.

Kaskisen mielestä hiilijalanjäljen rinnalla on tärkeää puhua myös hiilikädenjäljestä eli siitä, miten yritys tai valtio voi auttaa muita päästöjen vähentämisessä.

– On tärkeää kehittää keinoja hiilikädenjäljen mittaamiseen esimerkiksi niin, että yritys voi osoittaa, kuinka paljon sen tuotteen tai palvelun avulla asiakkaat pystyvät pienentämään omia ympäristövaikutuksiaan.

Ympäristöasiat siirtyivät bisneksen ytimeen

Vaikuttamistyön ohella CLC:n keskeistä työsarkaa on yhteistyön edistäminen yritysten välillä. Verkostossa etsitään vihreää siirtymää vauhdittavia innovaatioita ja jaetaan tietoa parhaista käytännöistä.
Kaskisen työtä helpottaa, että ympäristöasiat ovat siirtyneet reuna-alueilta yritysten liiketoiminnan ytimeen.

– On vaikea kuvitella yritysjohtajaa, joka ei näitä asioita tunnistaisi ja ottaisi huomioon. Ilmastonmuutoksen torjunta ja muut ympäristöasiat ovat jokaisen oman liiketoimintansa tulevaisuutta pohtivan yrityksen strategian ytimessä.

Omien ympäristövaikutusten pienentämisen ohella johtoryhmissä pohditaan myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

– Moni yritys näkee, että markkinat kasvavat asioissa, joiden ympäristökuorma on kaikkein pienin.

Edelläkävijäyritykset ovat tehneet tästä jo menestyvää liiketoimintaa. Nesteen biopolttoaineet ovat tästä hyvä esimerkki.

CV

Tuuli Kaskinen

Climate Leadership Coalition -verkoston (CLC) toimitusjohtaja 2022–

Koulutus: Kauppatieteiden maisteri, Turun kauppakorkeakoulu 2008

Ura: Demos Helsinki, YK-liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto

Avainsanat

Kauppakamarin Johtajaklubi - aikasi arvoinen

Toimitusjohtajien, johtajien ja organisaatioiden avainhenkilöiden valtakunnallinen verkosto tarjoaa jäsenilleen asiantuntijoiden keynote-puheenvuoroja, luottamuksellisia keskusteluja ja arvokasta tietoa johtajuudesta ja liiketoiminnan kehittämisestä. 
Joko Sinä olet mukana? Katso ohjelma ja ilmoittaudu seuraavaan Klubi-infoon KauppakamariKaupassa.

Kauppakamarin Johtajaklubi

Lisää luettavaa

Ydinkeskustan vetovoiman salaisuus on monipuolisuus
Helsingin ydinkeskusta ei ole elpynyt koronavuosista, toisin kuin muut pohjoismaiset suuret pääkaupungit....
Lue juttu ›
Mistä on menestyvät kaupungit tehty?
Kannusteista, veroratkaisuista, tiedosta, turvallisuudesta ja luonnosta, kertovat tässä lehdessä haastatellut...
Lue juttu ›
Ekonomisti lisäisi Helsingin vetovoimaa kannustimilla
Aki Kangasharjun mielestä Helsingin seudun kilpailukyky vaatii lisää kannustimia yrittäjyyteen ja innovointiin....
Lue juttu ›
Data auttaa parantamaan keskustan vetovoimaa
Uusi teknologia tarjoaa entistä tarkempaa tietoa ihmisten liikkumisesta Helsingin keskustassa. Data auttaa...
Lue juttu ›

Lisää luettavaa

3/2022
Henkilökuvat
Ydinkeskustan vetovoiman salaisuus on monipuolisuus
Helsingin ydinkeskusta ei ole elpynyt koronavuosista, toisin kuin muut pohjoismaiset suuret pääkaupungit....
Mistä on menestyvät kaupungit tehty?
Kannusteista, veroratkaisuista, tiedosta, turvallisuudesta ja luonnosta, kertovat tässä lehdessä haastatellut...
Ekonomisti lisäisi Helsingin vetovoimaa kannustimilla
Aki Kangasharjun mielestä Helsingin seudun kilpailukyky vaatii lisää kannustimia yrittäjyyteen ja innovointiin....
Data auttaa parantamaan keskustan vetovoimaa
Uusi teknologia tarjoaa entistä tarkempaa tietoa ihmisten liikkumisesta Helsingin keskustassa. Data auttaa...
Myös pehmeät arvot vetävät yrityksiä Helsinkiin
Kansainvälisiä yrityksiä ja osaajia Helsinkiin houkutteleva Clarisse Berggårdh sanoo, että sijaintipaikan...
Nopea opas arvonlisäverolain muutoksiin
Kevään kehysriihessä sovittiin lisäsopeutuksista ja veronkiristyksistä valtiontalouden huonon tilanteen...
Seuraa näitä 28.8.2024
Tekoälysäädös astui voimaan elokuun alussa. Pienten yrityksen arvonlisäverollisuuteen tulee puolestaan...
Jakamistalouden kuusi liiketoimintamallia
Jakamistalous on yksi kiertotalouden muoto ja tarjoaa mahdollisuuksia niin yrityksille, kuluttajille...
Metropolien kova kilpailu osaajista
Huippuosaajista ja kasvuyrittäjistä käydään kovaa kansainvälistä kilpailua. Yritysten investointiympäristöä...
Espoo tähtää kasvuun
Espoo varautuu yleiskaavaluonnoksessaan 200 000 uuteen asukkaaseen ja 90 000 uuteen työpaikkaan. Helsingin...
Tukholma on Pohjolan Ruotsi
Itämeren alueen metropolien talousvertailussa Tukholma on selvästi vahvin.
Uusi kaupunginjohtaja Jani Pitkäniemi: Porvoo pitää kiinni monipuolisesta yrityskentästä
Monipuolinen elinkeinoelämä ja omavaraisuus työpaikoissa ovat Porvoon vahvuus, sanoo uusi kaupunginjohtaja...
10 eri tyyppiä – millainen ihmisten johtaja olet?
Millaista on hyvä ihmisten johtaminen? Miten haasteet kannattaa kohdata? Miten kehittyä paremmaksi johtajaksi?...
Työntekijä ilmoittaa olevansa pois työstä hajonneen auton vuoksi. Onko kyseessä luvallinen vai luvaton poissaolo? Vastauksia kysymyksiin KauppakamariTiedon vastauspankista
Helsingin seudun kauppakamarin asiantuntijat vastaavat henkilökohtaisesti kaikkiin Helsingin seudun,...
Data Helps Improve the Attractiveness of the City Center
New technology is offering increasingly accurate information about people’s movements in Helsinki’s city...
Sääntötehtailusta kasvun edistämiseen
Euroopan vihreän kehityksen ohjelman eli Green Dealin tavoitteena on olla kasvuohjelma, jonka avulla...
Asenteista tekoihin!
Suomalaiset suhtautuvat positiivisesti Suomen jäsenyyteen Euroopan unionissa. Olisi hyvä, jos myönteiset...
EU-parlamentin puhemies Roberta Metsola: Kilpailukyvyn parantaminen vaatii erityishuomion
Uuden EU-parlamentin tulee tehdä sisämarkkinoita ja yritysten tasapuolista kilpailua edistäviä päätöksiä,...
Ehdokastentti - Sääntelyn purku nousee EU-vaalien kärkiteemaksi
Kesäkuussa valittava EU-parlamentti vaikuttaa monella tapaa yritysten kilpailukykyyn. Viisi Helsingin...
Lisäkierroksia kasvuun EU-markkinoilta
EU-markkinoilla suomalaisilla tuotevalmistajilla on vielä paljon otettavaa. Verkostoituminen ja tuotteen...