Kauppakamarilehti tarttuu yritysten menestystä vauhdittaviin aiheisiin Helsingin seudulla. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä verkkolehti syventyy seudullisiin teemoihin ja taustoittaa ajankohtaisia ilmiöitä.
Tuuli Kaskinen on Climate Leadership Coalitionin toimitusjohtaja. Kauppakamarilehden henkilökuvassa.

Ilmastoasiat siirtyivät marginaalista bisneksen ytimeen

On vaikea kuvitella enää yritysjohtajaa, joka ei huomioisi ilmastokysymyksiä, sanoo Climate Leadership Coalitionin toimitusjohtaja Tuuli Kaskinen.

Vuosituhannen vaihteessa työuransa aloittanut Tuuli Kaskinen on seurannut läheltä vuosien aikana tapahtunutta suurta asennemuutosta ympäristöasioihin.

Vielä 20 vuotta sitten nuoren kauppatieteilijän ajatuksille ympäristön ja talouden tiiviistä suhteesta saatettiin hymähtää.

– Monesta tuntui silloin vieraalta, että markkinapohjaisilla keinoilla voitaisiin viedä asioita eteenpäin nopeammin kuin perinteisellä regulaatiolla.

Ympäristöasioita pidettiin tärkeinä, mutta harva yritys katsoi niiden koskettavan omaa liiketoimintaa.
Kaskisen työuraa on määrittänyt halu tehdä yhteiskunnallisesti kiinnostavia asioita.

Hän aloitti uransa kansalaisjärjestöissä, mutta pisimmän työrupeaman hän on tehnyt ajatushautomo Demos Helsingin konsultointi- ja johtotehtävissä.

Kaskisen mukaan yritysmaailman herääminen ympäristöasioihin tapahtui vähitellen. Yhdysvaltain entisen presidentin Al Goren dokumenttielokuva vuonna 2006 avasi silmiä ilmastouhkien laajuudelle. Asennemuutosta vauhdittivat myös professori Michael Porterin ajatukset, joiden mukaan ympäristöregulaation avulla voidaan vauhdittaa innovaatioita ja yritysten kykyä tuottaa uutta.

– Isoihin muutoksiin kuuluvat myös yritysten rekrytoinnit ympäristöalan asiantuntijoihin. Vielä 2000-luvun alkupuolella yksittäiset ympäristöpäälliköt seurasivat yritysten energian ja veden kulutusta. Nyt suurissa yrityksissä kokonainen armeija vastaa vastuullisuusasioista ja niihin liittyvien innovaatioiden kehittämisestä.

Yritykset verkostoituivat ilmastoasioissa

Kaskinen aloitti Climate Leadership Coalitionin (CLC) johdossa huhtikuussa ja uudessa työssään hän on päässyt palaamaan kaikkein rakkaimpien asioiden eli ilmastokysymysten pariin.

CLC on jäsenmäärällä mitattuna Euroopan laajin ilmastoasioihin keskittyvä yritysverkosto, jolla on Suomen ohella jäseniä myös Ruotsista ja Tanskasta. Yritysten lisäksi verkostossa on henkilöjäseniä.

– Verkostolla on käytössään vahva neuvonantajien joukko, kun yritysten ohella voimme hyödyntää myös jäseneksi liittyneiden asiantuntijoiden osaamista.

Kaskisen mukaan CLC on vuosien kuluessa luonut hyvät suhteen kotimaisten päätöksentekijöiden ohella myös EU-tasolla.

Esimerkiksi komission kanssa käytävät keskustelut lainsäädännön kehittämisestä ja vihreän siirtymän painopisteistä ovat olennainen osa Kaskisen työtä.

Vaikuttamistyön ohella toinen keskeinen työsarka on edistää yritysten välistä yhteistyötä innovoinnissa.

Ilmastoteemoista ehdottomaksi ykköseksi Kaskinen nostaa hiilen hinnoittelun.

Esimerkiksi päästökauppajärjestelmää on kehitettävä niin, puhtaampia ratkaisuja käyttävät yritykset saavat siitä myös aidosta taloudellista hyötyä.

Kaskisen mielestä hiilijalanjäljen rinnalla on tärkeää puhua myös hiilikädenjäljestä eli siitä, miten yritys tai valtio voi auttaa muita päästöjen vähentämisessä.

– On tärkeää kehittää keinoja hiilikädenjäljen mittaamiseen esimerkiksi niin, että yritys voi osoittaa, kuinka paljon sen tuotteen tai palvelun avulla asiakkaat pystyvät pienentämään omia ympäristövaikutuksiaan.

Ympäristöasiat siirtyivät bisneksen ytimeen

Vaikuttamistyön ohella CLC:n keskeistä työsarkaa on yhteistyön edistäminen yritysten välillä. Verkostossa etsitään vihreää siirtymää vauhdittavia innovaatioita ja jaetaan tietoa parhaista käytännöistä.
Kaskisen työtä helpottaa, että ympäristöasiat ovat siirtyneet reuna-alueilta yritysten liiketoiminnan ytimeen.

– On vaikea kuvitella yritysjohtajaa, joka ei näitä asioita tunnistaisi ja ottaisi huomioon. Ilmastonmuutoksen torjunta ja muut ympäristöasiat ovat jokaisen oman liiketoimintansa tulevaisuutta pohtivan yrityksen strategian ytimessä.

Omien ympäristövaikutusten pienentämisen ohella johtoryhmissä pohditaan myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

– Moni yritys näkee, että markkinat kasvavat asioissa, joiden ympäristökuorma on kaikkein pienin.

Edelläkävijäyritykset ovat tehneet tästä jo menestyvää liiketoimintaa. Nesteen biopolttoaineet ovat tästä hyvä esimerkki.

CV

Tuuli Kaskinen

Climate Leadership Coalition -verkoston (CLC) toimitusjohtaja 2022–

Koulutus: Kauppatieteiden maisteri, Turun kauppakorkeakoulu 2008

Ura: Demos Helsinki, YK-liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto

Avainsanat

Kauppakamarin Johtajaklubi - aikasi arvoinen

Toimitusjohtajien, johtajien ja organisaatioiden avainhenkilöiden valtakunnallinen verkosto tarjoaa jäsenilleen asiantuntijoiden keynote-puheenvuoroja, luottamuksellisia keskusteluja ja arvokasta tietoa johtajuudesta ja liiketoiminnan kehittämisestä. 
Joko Sinä olet mukana? Katso ohjelma ja ilmoittaudu seuraavaan Klubi-infoon KauppakamariKaupassa.

Kauppakamarin Johtajaklubi

Lisää luettavaa

Neljälle suomalaiselle hankkeelle yhteensä 260 miljoonaa euroa - EU:n innovaatiorahastohaku käyntiin taas joulukuussa
EU:n innovaatiorahasto on yksi maailman suurimmista rahoitusohjelmista, jonka avulla tuetaan vähähiilisten...
Lue juttu ›
Suomen kieltä tarvitaan kotoutumiseen
Kattavilla englanninkielisillä palveluilla on hyvä houkutella kansainvälisiä osaajia Suomeen. Kotoutuakseen...
Lue juttu ›
Osaajien avulla maailmalle
Tässä Kauppakamarilehdessä lähdetään maailmalle. Mistä kasvua? Ja miten? Kun yritys havaitsee kasvumahdollisuuksia...
Lue juttu ›
Helsingin maahanmuuttojohtaja Glenn Gassen: Vienti sujuu parhaiten kohdemaan kielellä
Kansainvälistyvän yrityksen kannattaa hyödyntää maahanmuuttajien kielitaitoa ja kulttuuriosaamista. Oppia...
Lue juttu ›

Lisää luettavaa

3/2022
Henkilökuvat
Neljälle suomalaiselle hankkeelle yhteensä 260 miljoonaa euroa - EU:n innovaatiorahastohaku käyntiin taas joulukuussa
EU:n innovaatiorahasto on yksi maailman suurimmista rahoitusohjelmista, jonka avulla tuetaan vähähiilisten...
Suomen kieltä tarvitaan kotoutumiseen
Kattavilla englanninkielisillä palveluilla on hyvä houkutella kansainvälisiä osaajia Suomeen. Kotoutuakseen...
Osaajien avulla maailmalle
Tässä Kauppakamarilehdessä lähdetään maailmalle. Mistä kasvua? Ja miten? Kun yritys havaitsee kasvumahdollisuuksia...
Helsingin maahanmuuttojohtaja Glenn Gassen: Vienti sujuu parhaiten kohdemaan kielellä
Kansainvälistyvän yrityksen kannattaa hyödyntää maahanmuuttajien kielitaitoa ja kulttuuriosaamista. Oppia...
Vientiä vauhdittavaa osaamista voi kerryttää monella tapaa
Vientimarkkinoille tähyävällä yrityksellä on monta tapaa hankkia kansainvälistä osaamista. Vientiä voi...
Hallitusammattilainen ja Matkalla johtajaksi -podcastin vetäjä Petra Erätuli: Pk-yrityksenkin kannattaa panostaa hallitustyöhön
Yritysten hallituksiin tarvitaan lisää erilaista osaamista ja ihmisiä eri taustoista. Tästä olisi hyötyä...
Onko työnantajan myönnettävä työntekijälle opintovapaa?
Opintovapaalla tarkoitetaan työntekijän omasta halusta ja hakemuksesta työstä saamaa vapaata, jonka aikana...
Osaamisen kehittäminen – lakisääteinen velvollisuus ja yrityksen kilpailukyvyn edellytys
Taitojen ja ammattiosaamisen jatkuva kehittäminen ei ole vain työntekijöiden etu, vaan myös työnantajan...
Seuraa näitä 13.11.2024
Työterveyslaitoksen sekä sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijoiden laatima työturvallisuuslain...
Ehdotuksia yritysten hallinnollisen taakan vähentämiseksi
Yritysten on laadittava määräajoin useita talousasioihin ja verotukseen liittyviä kuukausi- ja vuosi-ilmoituksia...
Kansainvälistymispalveluilla apua maailmalle
Helsingin seudun kauppakamarin kansainvälistymispalvelut auttavat yrityksiä kansainvälisillä markkinoilla,...
Suomi tarvitsee aivotuontia
Valtaosa hyvistä ideoista on aina ollut ja tulee aina olemaan tuontitavaraa. Usein helpoin tapa tuoda...
Mitä kuuluu insinööreille?
Yhteiskunnan teknistyminen teki Suomesta 1900-luvun lopulla insinöörivetoisen maan. Tällä vuosituhannella...
Uusi kaupunginjohtaja Tomas Björkroth: Loviisan kannattaa hakea kasvua matkailusta
Loviisan palvelualoilla on paljon pienyrityksiä, jotka hyötyisivät matkailun kasvusta. Alueen monipuolinen...
Miksi DEI-teemat kannattaa huomioida yrityksissä?
Lainsäädäntö asettaa raamit sille, että työelämässä toimitaan syrjimättömästi, yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti....
Työntekijä on suunnitellussa hammasleikkauksessa, onko sairausloma palkallinen? Vastauksia kysymyksiin KauppakamariTiedon Vastauspankista
Helsingin seudun kauppakamarin asiantuntijat vastaavat henkilökohtaisesti kaikkiin Helsingin seudun,...
Acquiring Skills to Boost Exports in Many Ways
A company aiming for export markets has several ways to gain international expertise. Export can be accelerated...
Ydinkeskustan vetovoiman salaisuus on monipuolisuus
Helsingin ydinkeskusta ei ole elpynyt koronavuosista, toisin kuin muut pohjoismaiset suuret pääkaupungit....
Mistä on menestyvät kaupungit tehty?
Kannusteista, veroratkaisuista, tiedosta, turvallisuudesta ja luonnosta, kertovat tässä lehdessä haastatellut...
Ekonomisti lisäisi Helsingin vetovoimaa kannustimilla
Aki Kangasharjun mielestä Helsingin seudun kilpailukyky vaatii lisää kannustimia yrittäjyyteen ja innovointiin....