Vuosituhannen vaihteessa työuransa aloittanut Tuuli Kaskinen on seurannut läheltä vuosien aikana tapahtunutta suurta asennemuutosta ympäristöasioihin.
Vielä 20 vuotta sitten nuoren kauppatieteilijän ajatuksille ympäristön ja talouden tiiviistä suhteesta saatettiin hymähtää.
– Monesta tuntui silloin vieraalta, että markkinapohjaisilla keinoilla voitaisiin viedä asioita eteenpäin nopeammin kuin perinteisellä regulaatiolla.
Ympäristöasioita pidettiin tärkeinä, mutta harva yritys katsoi niiden koskettavan omaa liiketoimintaa.
Kaskisen työuraa on määrittänyt halu tehdä yhteiskunnallisesti kiinnostavia asioita.
Hän aloitti uransa kansalaisjärjestöissä, mutta pisimmän työrupeaman hän on tehnyt ajatushautomo Demos Helsingin konsultointi- ja johtotehtävissä.
Kaskisen mukaan yritysmaailman herääminen ympäristöasioihin tapahtui vähitellen. Yhdysvaltain entisen presidentin Al Goren dokumenttielokuva vuonna 2006 avasi silmiä ilmastouhkien laajuudelle. Asennemuutosta vauhdittivat myös professori Michael Porterin ajatukset, joiden mukaan ympäristöregulaation avulla voidaan vauhdittaa innovaatioita ja yritysten kykyä tuottaa uutta.
– Isoihin muutoksiin kuuluvat myös yritysten rekrytoinnit ympäristöalan asiantuntijoihin. Vielä 2000-luvun alkupuolella yksittäiset ympäristöpäälliköt seurasivat yritysten energian ja veden kulutusta. Nyt suurissa yrityksissä kokonainen armeija vastaa vastuullisuusasioista ja niihin liittyvien innovaatioiden kehittämisestä.
Yritykset verkostoituivat ilmastoasioissa
Kaskinen aloitti Climate Leadership Coalitionin (CLC) johdossa huhtikuussa ja uudessa työssään hän on päässyt palaamaan kaikkein rakkaimpien asioiden eli ilmastokysymysten pariin.
CLC on jäsenmäärällä mitattuna Euroopan laajin ilmastoasioihin keskittyvä yritysverkosto, jolla on Suomen ohella jäseniä myös Ruotsista ja Tanskasta. Yritysten lisäksi verkostossa on henkilöjäseniä.
– Verkostolla on käytössään vahva neuvonantajien joukko, kun yritysten ohella voimme hyödyntää myös jäseneksi liittyneiden asiantuntijoiden osaamista.
Kaskisen mukaan CLC on vuosien kuluessa luonut hyvät suhteen kotimaisten päätöksentekijöiden ohella myös EU-tasolla.
Esimerkiksi komission kanssa käytävät keskustelut lainsäädännön kehittämisestä ja vihreän siirtymän painopisteistä ovat olennainen osa Kaskisen työtä.
Vaikuttamistyön ohella toinen keskeinen työsarka on edistää yritysten välistä yhteistyötä innovoinnissa.
Ilmastoteemoista ehdottomaksi ykköseksi Kaskinen nostaa hiilen hinnoittelun.
Esimerkiksi päästökauppajärjestelmää on kehitettävä niin, puhtaampia ratkaisuja käyttävät yritykset saavat siitä myös aidosta taloudellista hyötyä.
Kaskisen mielestä hiilijalanjäljen rinnalla on tärkeää puhua myös hiilikädenjäljestä eli siitä, miten yritys tai valtio voi auttaa muita päästöjen vähentämisessä.
– On tärkeää kehittää keinoja hiilikädenjäljen mittaamiseen esimerkiksi niin, että yritys voi osoittaa, kuinka paljon sen tuotteen tai palvelun avulla asiakkaat pystyvät pienentämään omia ympäristövaikutuksiaan.
Ympäristöasiat siirtyivät bisneksen ytimeen
Vaikuttamistyön ohella CLC:n keskeistä työsarkaa on yhteistyön edistäminen yritysten välillä. Verkostossa etsitään vihreää siirtymää vauhdittavia innovaatioita ja jaetaan tietoa parhaista käytännöistä.
Kaskisen työtä helpottaa, että ympäristöasiat ovat siirtyneet reuna-alueilta yritysten liiketoiminnan ytimeen.
– On vaikea kuvitella yritysjohtajaa, joka ei näitä asioita tunnistaisi ja ottaisi huomioon. Ilmastonmuutoksen torjunta ja muut ympäristöasiat ovat jokaisen oman liiketoimintansa tulevaisuutta pohtivan yrityksen strategian ytimessä.
Omien ympäristövaikutusten pienentämisen ohella johtoryhmissä pohditaan myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
– Moni yritys näkee, että markkinat kasvavat asioissa, joiden ympäristökuorma on kaikkein pienin.
Edelläkävijäyritykset ovat tehneet tästä jo menestyvää liiketoimintaa. Nesteen biopolttoaineet ovat tästä hyvä esimerkki.
Tuuli Kaskinen
Climate Leadership Coalition -verkoston (CLC) toimitusjohtaja 2022–
Koulutus: Kauppatieteiden maisteri, Turun kauppakorkeakoulu 2008
Ura: Demos Helsinki, YK-liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto