You are currently viewing Helsinki-Vantaan kasvu jatkuu turbulensseista huolimatta

Helsinki-Vantaan kasvu jatkuu turbulensseista huolimatta

  • Artikkelin kirjoittaja:
  • Artikkelin kategoria:ALUEELTA

Ilmailua koettelevista kriiseistä huolimatta Helsinki-Vantaan investointiohjelma etenee suunnitellusti. Se säteilee elinvoimaa myös viereiseen Aviapolikseen.

Äänessä tässä jutussa

Helsinki-Vantaan lentoasemalla on tapahtunut perusteellinen muodonmuutos, kun kymmenen vuotta kestävä ja noin miljardi euroa maksava Finavian investointiohjelma on kääntynyt loppusuoralle.

Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki on tyytyväinen hankkeen etenemiseen, sillä työt ovat pysyneet budjetissaan ja edenneet jopa etuajassa. Myös mittavien rakennustöiden aiheuttamat haitat on pystytty pitämään matkustajille kohtuullisina.

Jättilaajennuksen ansiosta lentoasemalla voidaan tulevaisuudessa palvella tarvittaessa jopa 30:a miljoonaa matkustajaa vuodessa, kun ennen koronapandemiaa Helsinki-Vantaan kautta kulki noin 22 miljoonaa matkustajaa vuodessa.

– Investointien myötä Helsinki-Vantaasta tulee useiden vuosikymmenten tarpeita vastaava lentoasema, jossa kapasiteetti, palvelu ja asiakaskokemus ovat kohdillaan, Mäki tiivistää.

Aviapolis maan nopeimmin kasvavia keskuksia

Lentoaseman viereen nousee parhaillaan myös Suomen suurin hotellikiinteistö, jonka omistaa Finavian ja sijoittajien kiinteistökehitysyhtiö Avia Real Estate.

– Hotellikokonaisuus ja sen tarjoamat palvelut ovat tärkeä osa lentokenttäkaupunkia, joka on Suomen yksi nopeimmin kehittyvistä työpaikkakeskittymistä, Mäki sanoo.

Kasvava lentoasema säteilee elinvoimaa myös laajemmalle ympäristöönsä. Vantaan kaupunki on ristinyt uuden suuralueen Aviapolikseksi, johon kuuluu lentokentän ohella Pakkala, Veromies, Viinikkala ja Ylästö.

Esimerkiksi Veromiehessä on nyt paljon pienteollisuutta ja varastoja. Tulevina vuosina perinteinen teollisuusalue muuttuu alueeksi, johon sijoittuu asuinrakentamisen ohella myös työpaikkoja.

Jättilaajennuksen ansiosta lentoasemalla voidaan tulevaisuudessa palvella tarvittaessa jopa 30:a miljoonaa matkustajaa vuodessa, toteaa Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki.

Kilpailuvalttina erinomaiset maayhteydet

Lentoaseman ja Aviapoliksen juna-aseman lähelle on suunnitteilla lisää korkeampia toimistorakennuksia. Niiden odotetaan houkuttelevan esimerkiksi yrityksiä, joiden työntekijät sukkuloivat asiakkaiden luona maailmalla ja tarvitsevat hyviä lentoyhteyksiä. Lentoaseman läheisyys kiinnostaa myös teknologiayhtiöitä, jotka toimittavat tuotteitaan kansainvälisille markkinoille lentorahtina.

– Yritysten vaatimukset toimistotiloista ovat muuttuneet huomattavasti. Aviapolikseen on mahdollista rakentaa uutta houkuttelevaa toimitilaa, joka palvelee joustavasti erityyppisiä tarpeita. Muuntokyky otetaan huomioon jo rakennusten suunnitteluvaiheessa, Helsingin seudun kauppakamarin Vantaan aluetoimiston johtaja Tommo Koivusalo sanoo.

Aviapoliksen houkuttelevuutta lisäävät erinomaiset maaliikenneyhteydet. Kehäradan ohella alueen välittömässä läheisyydessä kulkevat Kehä III ja Tuusulanväylä.

– Yhteydet paranevat tulevaisuudessa entisestään, kun suunnitteilla oleva pikaraitiotie yhdistää lentoaseman Itä-Vantaaseen.

Aviapoliksen houkuttelevuutta lisäävät erinomaiset maaliikenneyhteydet. Yhteydet paranevat entisestään, sitten kun pikaraitiotie yhdistää lentoaseman Itä-Vantaaseen, toteaa Vantaan aluetoimiston johtaja Tommo Koivusalo.

Merkittävä työllistäjä Vantaalla

Mäen mukaan hyvin toimiva lentoasemakokonaisuus saa aikaan positiivisen kierteen. Se houkuttelee lentoyhtiöitä lisäämään sinne lentojaan. Entistä kattavammat yhteydet tuovat puolestaan lisää matkustajia ja lentorahtia.

Mäki muistuttaa, että matkailualalla on myös merkittävä taloudellinen vaikutus. Yksistään Helsinki-Vantaa työllistää noin 20 000 henkilöä, ja kasvun odotetaan tuovan lentoasemalle 5000 pysyvää työpaikkaa lisää. Suomen bruttokansantuotteesta lentoliikenteen osuus on noin kolme prosenttia.

Myös Tommo Koivusalo odottaa, että pitkällä tähtäimellä matkustaminen jälleen kasvaa. Lyhyiden koneenvaihtojen sijaan hänestä olisi toivottavaa, että kansainväliset matkustajat pysähtyisivät alueella vähän pidempäänkin.
– Nyt rakenteilla olevan hotellikokonaisuuden ohella Aviapolikseen mahtuu muitakin kansainvälisen tason hotelleja ja niihin liittyviä palveluja.

Ilmailuala toipuu koettelemuksista

Koronapandemia iski ilmailualaan ja Helsinki-Vantaaseen rajusti, ja alan yritykset joutuivat nopealla aikataululla kehittämään sopeutumiskeinoja. Tuorein koettelemus ovat Ukrainan sodan seuraukset, joiden myötä länsimaat sulkivat ilmatilansa venäläisiltä lentoyhtiöiltä ja Venäjä ilmatilansa länsimaiden yhtiöiltä.

Kimmo Mäki uskoo, että ilmailu- ja matkailuala toipuu nyt pari vuotta kestäneistä vaikeuksista ja pääsee tulevina vuosina jälleen kasvu-uralle.

– Ala on kohdannut aiemminkin kriisejä ja oppinut reagoimaan niihin. Ukrainan kriisin kestoa on vaikea arvioida, mutta valmiudet vastata kriiseihin ovat nyt entistä paremmat.

Mäki huomauttaa, että lentoyhtiöt ja muut toimialan yritykset ovat pystyneet toistaiseksi varmistamaan jatkuvuuden kriisistä huolimatta.

– Myös Finavia on onnistunut säästötoimissaan. Taloudelliset toimintaedellytykset on osaltaan turvannut valtion yhteensä 350 miljoonan euron pääomitus.

Mäen arvion mukaan kriisit ovat hetkellisiä, mutta ihmisten tarpeet matkustamiseen eivät ole kadonneet mihinkään.
– Suomi on entistä vahvempi osa kansainvälistä yhteisöä, joten hyviä yhteyksiä tarvitaan tulevinakin vuosikymmeninä.

KUVAT: Meeri Utti

Lue myös nämä