Helsingin seudun on oltava ulkopuolisten silmissä vetovoimainen, mutta samalla tarvitaan pitovoimaa pitämään tänne asettuneet yritykset ja asukkaat tyytyväisinä. Näiden rinnalla on alettu puhua myös lumovoimasta, jolla erotutaan kansainvälisessä kilpailussa.
Kansainvälisten brändien ja liiketoimintojen kehittämiseen erikoistuneen Punda Globalin toimitusjohtaja Riikka Hackselius-Fonsén korostaa, että lumovoiman saavuttamiseksi perusasioiden on oltava kunnossa.
– Kansainvälisen kasvun mahdollistava liiketoimintaosaaminen on saatava niin vankalle pohjalle, että faktat puhuvat puolestaan. Lumovoima syntyy vain tekojen kautta.
Hackselius-Fonsén sanoo, että yrityksillä on lopulta varsin pragmaattinen lähestymistapa, mihin ne haluavat sijoittua ja missä ne arvioivat olevan parhaat menestymisen mahdollisuudet.
– Yritykset hakeutuvat sinne, missä on markkinoita ja riittävästi osaamista sekä kilpailukykyinen kustannustaso.
Kasvu kumpuaa huippuosaamisesta
Hackselius-Fonsénin mukaan yritykset tarvitsevat verkostoja, jotka usein muodostuvat menestyvien yritysten ympärille. Ankkuriyritykset auttavat muutakin klusteria menestymään.
– Lisäksi on pidettävä huolta huippuosaamisesta. Tutkimusten mukaan parhaimpien yliopistojen ympärille syntyy pidemmällä aikavälillä todennäköisesti enemmän startupeja kuin muualle.
Myös VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara muistuttaa, että modernin yhteiskunnan haasteiden ratkaisussa ja hyvinvoinnin rakentamisessa korkeatasoisella tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla on keskeinen merkitys.
– Se on ydintä, josta kaikki kumpuaa, Vasara sanoo.
Uudenmaan osuus Suomen TKI-panostuksista on noin puolet. Vasaran mukaan osaamispohjaiset työpaikat, huippututkimus ja alansa kansainväliseen kärkeen kuuluvat yritykset ovat aluetta pyörittäviä moottoreita.
– TKI-panoksia ja -tuotoksia koskevissa EU-vertailuissa Uusimaa on kärkisijoilla ja painii samassa sarjassa muun muassa Tukholman, Kööpenhaminan ja Amsterdamin kanssa. Meillä on täällä aidosti huippukeskittymä, Vasara toteaa.
– Yritykset hakeutuvat sinne, missä on markkinoita ja riittävästi osaamista sekä kilpailukykyinen kustannustaso. Riikka Hackselius-Fonsénin mukaan yritykset tarvitsevat verkostoja, jotka usein muodostuvat menestyvien yritysten ympärille. Ankkuriyritykset auttavat muutakin klusteria menestymään.
TKI-toiminnassa korostuu vihreä siirtymä
Vasaran mukaan TKI-toiminnassa korostuvat tulevina vuosina vihreään siirtymään liittyvät teemat, kun fossiilisen energian käyttöä pyritään vähentämään nopeutetulla aikataululla.
– Ilmastonmuutoksen torjunta ja luonnon monimuotoisuuden suojelu vaikuttavat jokaiseen elinkeinoelämän osa-alueeseen. Kaikki asiat uusiutuvat lähivuosikymmenien kuluessa, ja muutosten toteuttamiseen tarvitaan uusia ratkaisuja.
– Se on valtava bisnesmahdollisuus yrityksille, jotka pystyvät kehittämään tähän tuotteita ja palveluja. Niistä syntyvät tulevaisuuden menestystarinat, Vasara sanoo.
Hänen mielestään juuri tällaisten yritysten houkuttelu on Helsingin seudun intressissä mitä suurimmassa määrin. Talouden ohella tästä voi hyötyä koko yhteiskunta, kun yritykset tarjoavat ratkaisuja esimerkiksi hiilineutraaliuden saavuttamiseen.
– Helsingin seudun houkuttelevuudessa auttaa vahva osaamispohja, mutta sillä on myös oltava joustavuutta sopeutua ja vastata muuttuviin tarpeisiin. Pandemia ja nyt viimeksi Ukrainan sota on paljastanut, että yhteiskunnalla on oltava valmis yllättäviinkin muutoksiin toimintaympäristössä, Vasara toteaa.
Toimitusjohtaja Antti Vasara muistuttaa että, modernin yhteiskunnan haasteiden ratkaisussa ja hyvinvoinnin rakentamisessa korkeatasoisella tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla on keskeinen merkitys.
Osaajapula startup-yritysten arkea
Myös startup-kampus Maria 01:n toimitusjohtaja Ville Simola korostaa vahvaa osaamispohjaa Helsingin seudun vetovoiman kehittämisessä. Pula osaajista tulee esille lähes päivittäin kasvuyritysten yhteisössä, johon kuuluu runsaat 180 yritystä.
– Yritykset kyselevät tuon tuosta toisiltaan, tunteeko joku tällaista tyyppiä, jolla olisi tämänlaista osaamista, Simola havainnollistaa.
Hän huomauttaa, että kasvuyritykset tarvitsevat teknisten ammattilaisten ohella esimerkiksi myynti- ja markkinaosaamista.
– Pidemmälle edenneisiin yrityksiin tarvitaan myös osaavia johtajia, joilla on kokemusta ja näkemystä kansainvälisten startup-yhtiöiden kasvattamisesta. Myös humanististen alojen osaajat ovat tarpeen, jotta teknologiset ratkaisut saadaan kohtaamaan asiakastarpeet.
Hänen mukaansa omat verkostot ovat tärkeitä rekrytoinneissa etenkin alkuvaiheen yrityksille. Pidemmälle päässeet käyttävät usein rekrytointikonsultteja, joilla on verkot myös Suomen ulkopuolella.
– Etenkin korona-aikana on yleistynyt käytäntö, että ulkomaisen työntekijän työsuhde voi alkaa etätyönä ja Suomeen muutto tulee kyseeseen vähän myöhemmin.
Suomalaisista oppilaitoksista ei valmistu riittävästi osaajia yritysten tarpeisiin. Panostuksia ammattilaisten saamiseksi ulkomailta on lisättävä merkittävästi, toteaa Ville Simola.
Talenttien houkuttelua tehostettava
Simolan mielestä on hyvä asia, että Aalto-yliopistolla ja muillakin korkeakouluilla on kasvuyritysohjelmia, jotka kehittävät startup-ajattelua. Hän toivoo kuitenkin oppilaitosten koulutusohjelmiin vieläkin enemmän vastaavaa.
– Ja selvää on, että suomalaisista oppilaitoksista ei valmistu riittävästi osaajia yritysten tarpeisiin. Panostuksia ammattilaisten saamiseksi ulkomailta on lisättävä merkittävästi.
Simola toivoo, että yksittäisten yritysten ohella Helsingin seutu tekisi nykyistä enemmän yhdessä töitä ulkomaisten talenttien houkuttelemiseksi.
– Kansainvälinen kilpailu heistä on tosi kovaa ja tarvitaan nopeita toimia, joilla lisätään Helsingin seudun vetovoimaa. Keinovalikoimiin voisivat kuulua esimerkiksi verohelpotukset ja työlupaprosessien helpottaminen.
Helsingin seudun kauppakamarin Visio 2050 -työ on käynnissä, ja elinkeinoelämän piirtämä tiekartta julkaistaan kesäkuussa. – Tulevaisuutta ei voi tietää, mutta sitä kohti seudun yritykset katsovat parasta nykytietoa ja liiketoimintaviisauttaan hyödyntäen, toteaa Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Markku Lahtinen.
Rohkeusloikka kaikkeen tekemiseen
Johtaja Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista sanoo, että Helsingin seudulla on kaikki edellytykset olla maailmanluokan lumovoimakeskus. Kilpailuvaltteja ovat kansainvälinen liiketoimintaosaaminen, vetovoimaiset startup-yhteisöt, korkeat TKI-panostukset ja seudun lupaavat kasvunäkymät.
Demokraattinen järjestelmä luo puolestaan poliittista ja taloudellista vakautta, ja työelämässä on reilut pelisäännöt.
Lisäksi koulutusjärjestelmä on edelleen huipputasoa, vaikka Lahtisen mielestä kirittävää riittääkin väestön ikääntyessä ja osaamisen päivittämistarpeiden kiihtyessä viikko viikolta.
– Nyt kannattaa keskittyä siihen, mitä kilpailuetuja meillä on. Ei esimerkiksi niin, että emme voi palkata vieraskielisiä, koska asiakkaamme vaativat suomenkielistä palvelua. Sen sijaan palkkaamme vieraskielisiä, koska kehitämme palveluitamme ja tuotteittamme, varaudumme tulevaisuuden rekrytointeihin ja monimuotoisen työyhteisön tuomaan kilpailuetuun. Näin ponnistamme kotimarkkinoilta kansainvälisille markkinoille yhdessä verkostokumppaniemme kanssa, Lahtinen sanoo.
Helsingin seudun kauppakamarin Visio 2050 -työ on käynnissä, ja elinkeinoelämän piirtämä tiekartta julkaistaan kesäkuussa. Yritysedustajat ovat etsineet tulevaisuutta neljän pääteeman alla: osaava kansainvälistyvä työvoima, uusi osaaminen, seudun veto- ja lumovoima sekä infra ja asuntopolitiikka ja liikkumisen muutokset.
– Tulevaisuutta ei voi tietää, mutta sitä kohti seudun yritykset katsovat parasta nykytietoa ja liiketoimintaviisauttaan hyödyntäen.
Lahtisen mielestä on oleellista yhdistää huippuosaaminen perustekemiseen, panostaa kansainvälisiin startup- ja kasvuyritysverkostoihin ja tehdä vihreästä siirtymästä arkipäivää.
– Lisäksi pyrkimällä seudullisesti vaikuttaviin maankäytön ja liikkumisen investointeihin ja houkuttelemalla Suomeen vieraskielisiä osaajia ryyditettynä suomalaisen sisun rohkeusloikalla on varmasti mahdollista saada Helsingin seutu menestymään.
