Helsingin maahanmuuttojohtaja Glenn Gassen: Vienti sujuu parhaiten kohdemaan kielellä

Helsingin kaupungin maahanmuuttojohtaja Glenn Gassen on kotoisin Kölnistä ja tuntee hyvin saksalaisten yritysten toimintatavat kansainvälisillä markkinoilla. Maahanmuuttajat ovat Saksassa arvokas voimavara, joka auttaa menestymään vientimarkkinoilla.

– Suomessa innovaatioiden kansainvälinen kaupallistaminen on monen yrityksen heikkous. Kohdemaiden kielen, kulttuurin ja toimintatavat hallitsevat kansainväliset osaajat voivat tässä auttaa. Ymmärrys asiakkaiden erilaisista tarpeista kullakin markkinalla auttaa luomaan menestyviä tuotteita, Gassen toteaa.

Hän huomauttaa, että tuotteita ja palveluja on helppo ostaa englanniksi. Sen sijaan myynti sujuu paljon paremmin kohdemaan kielellä.

Gassenin mukaan Saksassa yritysten lähtökohtana on yleensä käydä kauppaa kohdemarkkinan kielellä. Vuosikymmeniä jatkuneen työperäisen maahanmuuton ansiosta Saksassa riittää tällaisia osaajia.

– Iso ero Suomeen on, että Saksassa työperäinen maahanmuutto ja taloudellinen menestys ovat olleet tiiviisti kytköksissä toisiinsa. Talousihme ei olisi onnistunut ilman työperäistä maahanmuuttoa. Saksassa on ymmärretty, että maahanmuuttopolitiikka on myös talouspolitiikkaa.

Monimuotoinen työyhteisö innovoi

Gassenin mielestä myynnissä ja markkinoinnissa kansainvälisen osaamisen hyödyt näkyvät suoraan. Hän huomauttaa, että myös suomalaisen teknologian kehityksessä ja innovaatioissa ulkomaalaisilla osaajilla on ollut merkittävä rooli.
Tästä kertoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan selvitys, jonka mukaan vuonna 2021 haetuista patenteista 60 prosentissa oli mukana ulkomaalaisia keksijöitä.

Gassenin mukaan työyhteisön kulttuurisella ja etnisellä monimuotoisuudella on tutkitusti myönteisiä vaikutuksia innovatiivisuuteen. Hän viittaa muun muassa konsulttiyhtiö McKinseyn raporttiin ja arvioi, että diversiteetin merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa.

– Monimuotoisuus tuo jo itsessään hyötyjä, mutta ne ovat varmasti vielä suurempia, kun monimuotoisia tiimejä osataan johtaa. Ongelma on vain, että suomalaiset johtajat eivät aina osaa rakentaa ja johtaa monimuotoisia tiimejä.

Kielen opettelu tärkeintä kotoutumisessa

Gassen tuli Saksasta vaihto-oppilaaksi Turkuun ja on asunut Suomessa vuodesta 2009 lähtien.

Ennen nykyistä työtään Gassen työskenteli Espoon kaupungilla kansainvälisten asioiden parissa, viimeksi johtajana Enter Espoossa, joka houkuttelee kaupunkiin ulkomaalaisia yrityksiä ja sijoittajia. Työkokemusta on kertynyt myös Saksalais-suomalaisesta kauppakamarista, jossa hän vastasi markkinoillepääsy- ja liikekehittämispalveluista.

Saksassa työperäinen maahanmuutto ja taloudellinen menestys ovat olleet tiiviisti kytköksissä toisiinsa. Talousihme ei olisi onnistunut ilman työperäistä maahanmuuttoa. Saksassa on ymmärretty, että maahanmuuttopolitiikka on myös talouspolitiikkaa, toteaa Kölmistä kotoisin oleva Helsingin maahanmuuttojohtaja Glenn Gassen.

Omasta kokemuksestaan Gassen tietää, että paras tapa integroitua uuteen maahan on kielen opettelu. Hän kävi ensimmäisen vuoden kotoutumis- ja kielikursseilla. Ensimmäisessä työpaikassa Espoon kaupungilla työkieli oli suomi.

– Varsinainen oppiminen tapahtui työssä, kun suomea joutui käyttämään päivittäin. Kielitaito avasi tien entistä vaativampiin tehtäviin.

Gassenin mielestä perustason kielitaidon oppiminen on heti alussa tärkeää maahanmuuttajalle. Tueksi tarvitaan kotoutumispalveluja, jotka auttavat pääsemään sisälle suomalaisiin työyhteisöihin ja yhteiskuntaan.

Suomen maine kärsinyt kolauksen

Gassenin johtaman maahanmuuttoyksikön tehtäviin kuuluu muun muassa työperäisen maahanmuuton ja asettautumisen edistäminen Helsingissä. Vastuu maahanmuuttajien kotoutumis- ja työllistymispalveluissa korostuu, kun ne siirtyvät kaupungeille ensi vuoden alussa.

Hyvä esimerkki toimivasta maahanmuuttajien palvelusta on eri toimijoiden yhteinen International House Helsinki, joka tarjoaa yhden luukun periaatteella apua erilaisiin kysymyksiin Suomeen muutettaessa.

– Yli 40 prosenttia kaikista Suomeen muuttaneista ja runsaat 60 prosenttia tänne tulevista erityisasiantuntijoista on käyttänyt International House Helsingin palveluja, Gassen mainitsee.

Kotoutumispalvelujen ohella myös maan ilmapiirillä on Gassenin mielestä oleellinen merkitys työperäisen maahanmuuton edistämisessä. Hän on huolissaan maahanmuutosta ja rasismista käytävän keskustelun saamista sävyistä.

– Kielteinen ilmapiiri on jo vaikuttanut Suomen houkuttelevuuteen. Täällä asuvien maahanmuuttajien kokemukset leviävät maailmalle ja heikentävät Suomen vetovoimaa.

Gassenin mielestä hallituksen esittämät tiukennukset työperäiseen maahanmuuttoon vähentävät Suomen houkuttelevuutta. Hän viittaa lakiesitykseen, jossa työperäisen maahanmuuttajan olisi solmittava uusi työsuhde kolmessa kuukaudessa edellisen työsuhteen loppumisesta tai poistuttava maasta. Erityisasiantuntijoille aikaa annetaan kuusi kuukautta.

– Kansainväliset osaajat valitsevat maan, johon he ovat tervetulleita ja jossa rasismi ei ole iso ongelma.