Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki: Kasvu ja luontoarvot mahtuvat samaan kaupunkiin

Anni Sinnemäki oli Ultra Bran taustajoukoissakin meritoitunut tekstintekijä, mutta politiikka vei uravalinnassa voiton. Vihreiden kansanedustaja hänestä tuli vuonna 1999.

– Ympäristö ja luonnonsuojelu olivat minulle tärkeimmät asiat lähteä politiikkaan. Myös silloinen yhteiskunnallinen ilmapiiri vaikutti päätökseen. Laman hoidossa korostuivat leikkaukset, mutta halusin olla laventamassa keskustelua muihinkin vaihtoehtoihin.

Valtakunnan politiikassa Sinnemäki toimi vihreiden puheenjohtajana ja työministerinä.

Politiikassa hän on arvostanut sitä, että eri puolilta Suomea ja erilaisista taustoista tulevat ihmiset pystyvät sovittamaan näkemyksensä yhteen.

– Ainakin tähän saakka tässä on onnistuttu, vaikka yhteinen näkemys on löytynyt välillä vasta aika kiihkeidenkin prosessien jälkeen.

Kaupungin päätöksistä näkyviä tuloksia

Nyt Anni Sinnemäki toimii Helsingin kaupunkiympäristöstä vastaavana apulaispormestarina ja kaupunginvaltuutettuna. Hänen toimialaansa kuuluvat muun muassa maankäyttö, kaupunkirakenne, ympäristöasiat, kaavoitus ja liikenne.

– Tähän työhön veti rakkaus omaan kotikaupunkiin. Kaupungin päätöksenteossa käsitellään usein valtakunnan politiikkaa konkreettisempia asioita vaikkapa ilmastotoimissa tai elinvoimaisen kaupungin rakentamisessa.

– Myöskään politiikan tekeminen ei ole niin repivää, koska kaupungista puuttuu pysyvä hallitus-oppositioasetelma. Sen sijaan tehdään paljon yhteistyötä ja rakennetaan yhdessä tulevaa.

Sinnemäelle erityisen mieluista on viedä eteenpäin Helsingin tavoitetta hiilineutraaliudesta vuonna 2030. Tähän tähtäävät esimerkiksi raidehankkeet ja hiilivoimaloiden sulkeminen. Kesäkuussa päätettiin rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvosta, joka alkaa ohjata kaupungin uudisrakentamista aluksi uusissa asuinrakennuksissa.

– Ilmastoasioissa riittää tekemistä esimerkiksi liikenteen päästöjen vähentämisessä. Toivon, että tällä valtuustokaudella saamme aikaan paketin, jolla liikenteen päästöjen laskuvauhti saadaan tavoitellulle uralle.

Kasvun ja luonnon yhdistäminen iso haaste

Sinnemäki myöntää, että kasvun ja kestävän kehityksen yhdistäminen Helsingissä on iso haaste. Yhtä kaavaa vaikean yhtälön ratkaisuun ei ole hänestä olemassa.

– Kaupunki on esimerkiksi linjannut, että arvokkaille luontoalueille ei rakenneta. Teemme töitä myös rakennetun ympäristön luonnon monimuotoisuuden eteen.

Toisaalta Helsingin kasvu edellyttää lisää täydennysrakentamista, mutta silläkin saralla riittää haasteita.

– Kaupunkirakennetta on tiivistettävä, mutta toisaalta täydennysrakentaminen herättää myös kritiikkiä. Osa työtäni on pohtia, mikä on hyväksyttävää rakentamista ja käydä tästä keskustelua ihmisten kanssa.

Helsingin johtotehtävissä Sinnemäki kokee tekevänsä työtä koko maan taloudellisen menestyksen eteen. Syntyyhän iso osa työpaikoista ja kasvusta pääkaupunkiseudulla.

– Yksi edellytys onnistumiselle on, että asuntorakentaminen on riittävää, jotta ihmiset voivat tulla kaupunkiin ja jäädä tekemään tänne töitä.

Hallituksen linja maahanmuuttoon huolettaa

Kaupunkisuunnittelulla ja maankäytöllä ohjataan myös yritysten asettumista ja toimintaedellytyksiä kaupungissa. Sinnemäki muistuttaa, että Helsingissä korostuvat myös osaavan työvoiman tarpeet.

– Yksi tärkeimmistä tehtävistämme on ollut vaikuttaa Suomen hallituksiin, jotta maahanmuutosta saadaan entistä sujuvampaa. Meillä on paljon yrityksiä, joiden menestymisen edellytys on kiinni rekrytoinneista maan rajojen ulkopuolelta.

Yhdeksi kaupungin painopisteeksi Sinnemäki nimeää työvoimapulaan vastaamisen. Hän on hieman huolissaan Petteri Orpon hallituksen mahdollisuuksista edistää työperäistä maahanmuuttoa.

– Teemme Helsingissä kaikkemme, jotta signaalit maailmalle eivät jää epäselviksi. Oleellista on, että maahanmuuton prosessit ja täällä olevien ihmisten tilanne eivät saa hankaloitua.