Talouden nopea muutos korostaa yritysten osaamis- ja työvoimatarpeiden ennakointia. Laajaan yhteistyöhön perustuva Ennakointikamari tuottaa tähän arvokasta tietoa.
Äänessä tässä jutussa
Uudenmaan yritysten ja koulutuksen järjestäjien yhteinen Ennakointikamari on lunastanut paikkansa tulevien osaamis- ja työvoimatarpeiden arvioinnissa. Näin arvioi työeläkeyhtiö Elon henkilöstöjohtaja Hilkka Malinen, joka on toiminut Ennakointikamarin puheenjohtajana viime vuoden alusta lähtien.
– Eri toimijoiden muodostama asiantuntijaverkosto on tärkeä, sillä pystymme yhdessä tekemään tilannearvioita työvoiman kysynnästä ja tarjonnasta. Samalla luodaan mahdollisimman kattava kuva nykyisistä ja tulevista osaamistarpeista, Malinen perustelee.
Talous ja yritysten toimintaympäristö ovat nopeassa muutoksessa, jota koronapandemia entisestään vauhdittaa. Malinen huomauttaa, että osaamisen uudistaminen ja sen johtaminen ovat yrityksille entistä keskeisempiä kilpailutekijöitä.
– Tämä vaatii uudenlaisia toimia ja ennakointia, jotta tarvittava osaaminen saadaan yritysten käyttöön. Tarvitaan entistä tiiviimpää yhteistyötä koulutusorganisaatioiden ja muiden toimijoiden kanssa. Näin tarpeita vastaava osaaminen ja koulutus voidaan kohdentaa oikein.
Yhteinen näkemys tulevista työvoimatarpeista
Helsingin seudun kauppakamarin koordinoima Ennakointikamari kokoaa yhteen työ- ja elinkeinohallinnon, yritysten, oppilaitosten ja aluehallinnon tietoja ja näkemyksiä, joiden pohjalta tuotetaan vuosittain kaksi tilannekatsausta Uudenmaan osaamis- ja työvoimatarpeista.
– On hyvä, että laaja-alaista yhteistyötä tehdään monella tasolla, oli sitten kyse yritysten ja koulutusorganisaatioiden kanssa suoraan tai Ennakointikamarin kaltaisissa verkostoissa, joissa on mukana myös viranomaisia, Malinen sanoo.
Myös palvelujohtaja Antonio Mikkonen henkilöstöpalveluyritys Baronasta pitää tärkeänä Ennakointikamarin tapaista foorumia, jossa voidaan keskustella ja suunnitella yhdessä toimenpiteitä työvoiman oikea-aikaisen saatavuuden varmistamiseksi.
– Näin ehkäistään tilanteita, joissa havaitaan tarve työvoimalle ja vasta sitten aletaan kouluttaa tarvittavia osaajia. Tähän menee helposti puoli vuotta tai vuosikin, Mikkonen sanoo.
Tasapainon etsiminen työvoiman kysynnän välillä ja kohtaanto-ongelmien ratkaisu kuuluvat henkilöstöpalveluyrityksen arkeen. Mikkosen mukaan Baronalla on useita tapoja arvioida tulevia työvoimatarpeita ja niihin reagoimista. Tässä tehdään yhteistyötä koulutusorganisaatioiden, viranomaisten ja yritysten kanssa.
– Lisäksi teemme omaa skenaariotyötä, jossa hahmotamme eri vaihtoehtoja työelämän ja työsuhteiden kehitykseen vaikuttavista asioista.
Verkostoituminen tehostaa kaikkien työtä
Ennakointikamariverkoston jäsenet kokoontuvat säännöllisesti eri kokoonpanoissa hakemaan konkreettisia ratkaisuja ja toimenpiteitä Uudenmaan työllisyyden kysymyksiin.
– Verkoston muut toimijat ovat tulleet tutuiksi. On helppo ottaa yhteyttä tuttuihin ihmisiin aina kun siihen on tarvetta, jatkuvan oppimisen päällikkö Taru Ruotsalainen Metropolia Ammattikorkeakoulusta sanoo.
Hänen mukaansa yhteistyö säästää aikaa ja tehostaa kaikkien työtä, kun eri toimijoiden ei tarvitse etsiä itse samaa tietoa.
– Käytän omassa työssäni Ennakointikamarin raportteja varsin paljon, koska niistä löytyy tieto kootusti, eikä sitä tarvitse kaivaa eri kanavista.
Metropoliassa ennakointitietoja käytetään esimerkiksi rahoitushakemuksissa, joissa on perusteltava suunnitellun koulutuksen tarpeellisuus.
Ruotsalaisen mukaan hyvä esimerkki on AMKoodari-koulutusohjelman jatko, johon viiden ammattikorkeakoulun yhteenliittymä sai runsaan miljoonan euron rahoituksen. Kyse on uudesta koodauksen ympärille rakentuvasta maksuttomasta ja kaikille avoimesta koulutuksesta, joka vastaa ohjelmistoalan kipeään osaajapulaan.
Apua koulutustarjonnan suunnitteluun
Myös Vantaan ammattiopisto Varian rehtori Pekka Tauriainen sanoo, että Ennakointikamarin raporteista ja tietojen vaihdosta on hyötyä, kun oppilaitoksessa suunnitellaan koulutustarjonnan sisältöjä ja koulutuspaikkojen määrää.
– Näistä tiedosta on hyötyä etenkin koulutustarjonnan pitkän aikavälin suunnittelussa, Tauriainen toteaa.
Hänen mielestään alueellisen yhteistyön hyviin puoliin kuuluu, että toimijoita saadaan yhteen pohtimaan ratkaisuja, verkostoitumaan ja rakentamaan yhteistä ymmärrystä alueen työvoima- ja osaamistarpeista.
– Ennakointikamari on luonteva paikka käydä läpi näitä asioita. Samalla se vahvistaa koulutusten työelämävastaavuutta sekä lisää oppilaitosten ja yritysten välistä vuorovaikutusta.
Tauriaisen mukaan yrityksiltä saatava tieto on ammattiopistolle ensiarvoisen tärkeää tulevan koulutus- ja palvelutarjooman suunnittelussa. Tätä varten Varialla on myös oma elinkeinoelämän ja viranomaisten edustajista koostuva Varia Pro -verkosto, joka kokoontuu säännöllisesti.
– Lisäksi saamme osaamistarpeista tietoa suoraan kumppanuusyrityksiltä.
Pitkiin työuriin tarvitaan oikeaa osaamista
Hilkka Malinen huomauttaa, että osaamis- ja työvoimatarpeiden ennakointi auttaa osaltaan pitkien ja ehjien työurien luomisessa. Tämä edellyttää, että työmarkkinoiden tarpeita vastaavan koulutuksen saaneet nuoret siirtyvät sujuvasti työelämään. Lisäksi työelämässä jo olevilla on oltava mahdollisuus jatkuvaan oppimiseen, jotta he voivat tehdä osaamistaan vastaavaa työtä mahdollisimman pitkään.
– Työnantajilta tarvitaan tukea, jotta osaamisesta pystytään huolehtimaan yhdessä työntekijöiden kanssa läpi työuran. Tämä edellyttää hyviä kumppaneita ja verkostoja, Malinen toteaa.
Kuvat: Meeri Utti
