Uudenmaan nykyisiin ja tuleviin osaajatarpeisiin vastaaminen edellyttää oikeanlaisia toimenpiteitä usealla eri sektorilla. Päätösten pohjaksi tarvitaan kattava käsitys alueen osaamis- ja työvoimatarpeista.
Tähän tarpeeseen vastaa Helsingin seudun kauppakamarin koordinoima Ennakointikamari, joka kokoaa yhteen yritysten, oppilaitosten, aluehallinnon ja työ- ja elinkeinohallinnon tietoja ja näkemyksiä.
Helsingin yliopiston koulutuspäällikkö Minna Herno sanoo, että alueellinen yhteistyö on välillä haasteellista, sillä toimijoita ja erilaisia tarpeita on paljon.
– Siksi tarvitaan tällaista foorumia, jossa koulutuksen järjestäjät ja työelämän toimijat pääsevät keskustelemaan yhdessä konkreettisista asioista.
Hernon mukaan osaamistarpeiden ennakointi on nopeasti muuttuvassa maailmassa entistä tärkeämpää.
– Ennakointikamarin tuottamat tiedot tarkentavat alueellista näkökulmaa, mikä oman tiedonhankinnan ohella auttaa yliopistoa palvelujen suunnittelussa.
Auttaa suuntaamaan resursseja oikein
Myös ammatillista koulutusta Itä-Uudellamaalla tarjoava Careeria hyödyntää Ennakointikamarin tuottamaa tietoa ja verkostoja.
– Ne antavat meille yleisellä tasolla tärkeää tietoa alueen osaamistarpeista, Careerian toimitusjohtaja ja rehtori Pasi Kankare sanoo.
Lisäksi Careeria panostaa omaan tiedonhankintaan toimialueellaan, jossa ammattirakenne poikkeaa huomattavasti muusta maakunnasta. Tämä johtuu ennen muuta Kilpilahden teollisuusalueesta, jossa Neste ja Borealis tarvitsevat muun muassa prosessityöntekijöitä.
Careerialla on toimipisteet myös Helsingissä ja Vantaalla. Kankareen mukaan Ennakointikamarin tapaamisissa saa tietoa muiden oppilaitosten suunnitelmista, mikä vähentää päällekkäisyyksiä ja auttaa kohdistamaan resursseja oikein.
– Oppilaitosten tavoitteena on tuottaa työvoimaa, jolle on työmarkkinoilla kysyntää. Kannustimena on, että saamme rahoitusta sen perusteella, kuinka hyvin opiskelijat työllistyvät, Kankare huomauttaa.
Myös yritysten ääni saadaan kuuluville
Uudenmaan liiton erityisasiantuntija Henna Hyytiä sanoo, että Ennakointikamarin verkosto tarjoaa puolueettoman ja kaikille yhteisen keskustelufoorumin, jossa osaamiseen ja työllisyyteen liittyvistä asioista keskustellaan ja rakennetaan yhteistä tilannekuvaa.
– Bonuksena on, että kauppakamarin kautta saamme mukaan yritysten äänen.
Hyytiän mielestä polttavimmat teemat Uudenmaan osaamis- ja työllistymiskysymyksissä liittyvät korkeakoulupaikkojen lisäämiseen ja maahanmuuttajien kotoutukseen. Nämä asiat ovat esillä myös Ennakointikamarin toiminnassa.
– Ennakointikamari on tehnyt esimerkiksi selvityksen vieraskielisten sijoittumisesta koulutuksen jälkeen työelämään. Näin saamme näkymää, miten nykyistä tilannetta voitaisiin parantaa yhdessä.
Hyytiän mukaan Ennakointikamari auttaa myös vaikuttamistyössä valtionhallinnon suuntaan. Nyt tavoitteena on esimerkiksi lisätä Uudenmaan korkeakoulujen aloituspaikkoja, joita ei ole tällä hetkellä riittävästi suhteessa väestöpohjaan ja toiselta asteelta valmistuvien määrään.
– Uudenmaan edunvalvonnan pohjaksi tarvitaan faktoja. Ennakointikamari pystyy puolueettomana tahona niitä tarjoamaan, sillä mukana on laaja-alaisesti eri toimijoita.
Tilannekatsauksia ja työpajoja
Ennakointikamarin projektipäällikkö Olli Oja kertoo, että tilannekatsaus Uudenmaan työvoiman kysynnästä, saatavuudesta ja osaamistarpeista laaditaan kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi tehdään erilaisia selvityksiä yhteistyökumppaneiden kanssa.
– Ennakointikamarin kumppaniverkosto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Työpajoissa pureudutaan aina johonkin tiettyyn osaamisen ja työllisyyden osa-alueeseen, johon haemme konkreettisia ratkaisuja.
Lisäksi Ennakointikamari järjestää kaikille avoimia Teams-tilaisuuksia ajankohtaisista kysymyksistä. Ojan mielestä vaikuttamisen näkökulmasta on tärkeää tuoda julkiseen keskusteluun osaamis- ja työvoimatilanteen tilannekuvaa ja Uudenmaan erityistarpeita.
– Esimerkiksi kansainvälistyminen ja vieraskielisten osuudet ovat Helsingin seudulla aivan eri tasolla kuin muualla Suomessa. tämä otettava huomioon muun muassa koulutuksessa.
Ennakointikamarin tänä keväänä alkanut uusi toimikausi ulottuu kevääseen 2027. Ojan mukaan toiminta jatkuu suunnilleen ennallaan, mutta jatkossa on tarkoitus ottaa mukaan aiempaa syvempiä toimialakohtaisia tarkasteluja.
– Tavoitteena on, että alueen toimijat yrityksistä koulutuksentarjoajiin ja työvoimaviranomaisiin saisivat näin hyödyllistä lisätietoa.
Jatkuva oppiminen yhteinen haaste
Erityisesti jatkuvan oppimisen kysymyksissä oppilaitosten on pystyttävä reagoimaan entistä paremmin työmarkkinoiden tarpeisiin ja työelämän muutoksiin. Minna Hernon mukaan esimerkiksi tutkintoihin on saatava lisää joustavuutta.
– Erityisen ajankohtaista on kehittää pieniä osaamiskokonaisuuksia. Niiden oikeaan kohdentamiseen tarvitaan Ennakointikamarin kaltaista yhteistyötä. Kaikki tietävät, että it-alalla osaajatarpeet ovat suuret, mutta tarpeita on monella muullakin alalla, Herno sanoo.
Jatkuvan oppimisen merkitys korostuu koko ajan myös Careeriassa. Pasi Kankareen arvion mukaan enää kolmasosa oppilaitoksen opiskelijoista tulee suoraan peruskoulusta. Kaksi kolmasosaa on jo opiskelijoita, jotka täydentävät omaa osaamistaan ammatillisilla tutkinnoilla tai niiden osilla. Se tapahtuu usein työn ohessa nopealla aikataululla.
– On tärkeää, että myös työssä käyvien ihmisten osaamista kehitetään koko ajan. Näin lisätään tuottavuutta.
Henna Hyytiä sanoo, että oppilaitokset ovat uuden edessä, kun jatkuvan oppimisen palveluja rakennetaan. Hänen arvionsa mukaan korkeakoulut ovat tässä jonkin verran ammatillista toista astetta edellä.
– Koulutuksen järjestäjillä on paineita muuttaa koulutuksen tuottamisen tapaa entistä nopeasyklisemmäksi ja pienemmistä kokonaisuuksista koostuvaksi. Myös yrityksissä tarvitaan asenteissa ja henkilöjohtamisessa muutosta, joka edistää työn ohessa tapahtuvaa jatkuvaa oppimista.
