Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju on arvostettu kommentaattori kansantaloutta ja talouspolitiikkaa koskevissa kysymyksissä. Tällä kertaa pyydämme häntä katsomaan erityisesti Helsingin seutua ja listaamaan asioita, jotka lisäisivät alueen vetovoimaa.
Kangasharjun talousajattelussa keskeisellä sijalla ovat kannustimet, jotka tukisivat nykyistä selkeämmin yrittämistä, investointeja ja työllisyyttä. Samoja porkkanoita tarvitaan myös pääkaupunkiseudun elinkeinoelämän vahvistamiseen.
– Talouskasvu syntyy yrityksissä. Siksi tarvitaan uudenlaista ajattelua, jonka keskipisteessä on yritysten innostaminen. Silloin saadaan uusia innovaatioita, jotka poistavat kitkaa talouden rattaista, Kangasharju sanoo.
Yrittäjyyteen lisää veroporkkanoita
Kangasharjun korostamat kannustimet ovat keskeisessä roolissa myös Etlan tammikuussa laatimassa ”talouden pelastuspaketissa”, joka sisältää listan konkreettisia toimia talouskasvun vauhdittamiseksi.
– Ennen muuta verotuksen painopistettä tulisi muuttaa niin, että se tukisi nykyistä selkeämmin yrittämistä, investointeja ja työllisyyttä.
Kangasharju uskoo, että Etlan esittämä yhteisöveron alentaminen viidellä prosenttiyksiköllä, pääomatuloverotuksen korjaukset ja korkeimpien marginaaliverojen alennus kymmenellä prosenttiyksiköllä antaisivat lisävauhtia myös Helsingin seudun talouteen.
Kasvua edistäisivät myös investointikannusteiden lisääminen ja julkisen rahoituksen nykyistä parempi kohdentaminen esimerkiksi T&K-rahoituksessa.
Erityisosaajien houkutteluun lisää painoa
Helsingin seudun kasvun keskeinen jarru on Kangasharjun mielestä paheneva työvoimapula. Sitä vastaan voidaan taistella muun muassa järkevällä asuntopolitiikalla, jota alueen kuntien ja valtion tulisi edistää kaikin käytettävissään olevin keinoin.
– Kun asuntoja valmistuu tarpeeksi, asumisen hinta kohtuullistuu kaikille. Siksi olisi tavalla tai toisella varmistettava, että yksityisen sektorin asuntotuotanto käynnistyy mahdollisimman nopeasti nyt, kun korot ovat laskemassa.
Hän huomauttaa, että riittävä asuntotuotanto on välttämätöntä myös työperäisen maahanmuuton lisäämiselle. Etenkin pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajilla on olennainen rooli siinä, että palveluita pystytään tuottamaan myös niillä aloilla, joille on haastavaa löytää työntekijöitä.
Kangasharjun mielestä erityistä huomiota tulisi kuitenkin kiinnittää korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien houkutteluun. He nopeuttavat tutkitusti talouskasvua.
– Maailmalla on paljon kansainvälisiä osaajia, jotka ovat valmiita muuttamaan työn perässä. Monella alalla näiden erikoisosaajien kysyntä on kuitenkin niin kovaa, että he pystyvät aidosti kilpailuttamaan työnantajia ja valitsemaan itselleen mieluisimman asuinpaikan.
Tässä kilpailussa menestyminen edellyttää Kangasharjun mielestä riittävän tehokkaita houkuttimia. Haasteena on, että moni kilpailijamaa pystyy tarjoamaan huippuosaajille ja päteville johtajille paremmat palkat ja matalamman verotuksen kuin Suomi.
Suomi houkuttelee osaajia tuloveron neljäksi vuodeksi korvaavalla 32 prosentin lähdeverolla. Tämä on mahdollista yli puoleksi vuodeksi Suomeen tuleville erityisosaajille, jotka tienaavat vähintään 5 800 euroa kuukaudessa.
– Nykyinen hallitus on pidentämässä etua. Jos se ei auta, instrumenttia kannattaa voimistaa.
Taloudellisten houkuttimien ohella tarvitaan myös toimia, jotka auttavat maahanmuuttajia integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan perhe mukaan lukien.
Vetovoimainen Helsinki koko maan etu
Kangasharju huomauttaa, että Helsingin seudun vetovoima ei ole pois muulta Suomelta. Pääkaupungin menestyminen kansainvälisessä kilpailussa on oleellista koko maan menestykselle.
Kotimaassa pääkaupunkiseutu painii omassa sarjassaan yritysten määrän ja talouden koon suhteen. Kangasharjun mielestä oleellisempaa onkin katsoa, miten Helsinki pärjää vaikkapa Tukholmalle tai Kööpenhaminalle.
– Talouskasvu tapahtuu kaupunkien kautta. Globaalissakin taloudessa yritykset hyötyvät siitä, että ne ovat lähellä toisiaan. Yritysten kanssakäymisestä syntyy uusia ideoita. Myös työmarkkinat ovat dynaamiset, kun samalla alueella on paljon työpaikkoja, Kangasharju perustelee.
– Ja mitä suuremmasta talousalueesta on kyse, sitä voimakkaampia ovat kasvua edistävät voimat. Kasvu tarvitsee tällaista samalle alueelle kasaantuvaa hyvän kehää. Vetovoima syntyy isosta koosta, Kangasharju korostaa.
Monipuolinen yrityskenttä suojaa riskeiltä
Kalifornian Piilaakso lienee paras esimerkki keskittymästä, joka on onnistunut kokoamaan yhteen innovatiiviset yritykset ja ihmiset. Kangasharju huomauttaa, että pääkaupunkiseudulla esimerkiksi Espoon Keilaniemen seudusta on tullut vahva keskittymä osaamista ja kasvuhakuisia yrityksiä.
– On kuitenkin tärkeää, että alueella on monipuolista yritystoimintaa erilaisista palveluista valmistavaan teollisuuteen. Laaja-alainen elinkeinoelämä suojaa myös riskeiltä, kun talous ei ole yhden tai kahdenkaan toimialan varassa.
Kangasharjun mielestä talouskasvua syntyy ominkin resurssein, mutta siihen tarvitaan myös ulkomaista pääomaa ja yrityksiä.
– Ne puntaroivat tarkasti itselleen parasta sijaintipaikkaa. Pohjois-Euroopassa sellaista haetaan usein vertailemalla Pohjoismaiden tarjontaa toisiinsa.
