You can read the article in English: Data Helps Improve the Attractiveness of the City Center
Kaupunkikeskustojen elinvoimaa mitataan useilla mittareilla, jotka perustuvat esimerkiksi yksityisen ja julkisen liikenteen matkustajamääriin, yritysten myyntiin ja kiinteistöjen vuokratasoon.
Kaupunkisuunnittelua ja yritysten päätöksentekoa helpottavat nyt entistä kehittyneemmät mittaus- ja analyysityökalut. Yhden sellaisen on kehittänyt kiinteistöalan konsulttiyhtiö Nortecon, jonka Keskustan Elävyysindeksi -raportti tarjoaa analysoitua dataa kaupunkikeskustojen kävijämääristä. Myös alueella vietettyä aikaa pystytään mittaamaan kävijäkohtaisesti anonymiteetti säilyttäen.
– Tähän saakka haasteena on ollut saada tarkkaa tietoa ihmisten liikkeistä keskustoissa eri aikoina. Saatavilla ei ole ollut valmista tietoa, jota kaupungit ja yritykset voisivat suoraan hyödyntää, Norteconin toimitusjohtaja Tero Lassila sanoo.
Mobiilidata paljastaa ihmisten liikkeet
Lassilan mukaan ajatus kaupunkikeskustojen vetovoiman mittaamisesta uudella tavalla syntyi korona-aikana, kun pandemia tyhjensi Helsingin ydinkeskustan. Yrityksen asiantuntijat ryhtyivät pohtimaan, mistä kävijämäärien muutoksesta saataisiin kovaa dataa silmämääräisten arvioiden sijaan.
Ratkaisu löytyi Telian keräämistä mobiililaitteiden anonyymeistä sijaintitiedoista. Niiden avulla voidaan seurata keskustaan tulevia ja poistuvia ihmisvirtoja. Yksittäisten henkilöiden liikkeitä ei kuitenkaan seurata.
– Elävyysindeksi kertoo, kuinka paljon ihmisiä liikkuu keskustassa, kuinka kauan he viettävät siellä aikaa ja mistä he tulevat keskustaan. Datasta saadaan myös selville, mihin kellonaikaan ihmisiä on liikkeellä ja miten viikonpäivät eroavat toisistaan, Lassila kertoo.
Ydinkeskustan kävijämäärät romahtivat
Elävyysindeksiä varten Nortecon ja Helsingin kaupunki ovat määritelleet ydinkeskustaksi alueen, joka ulottuu karkeasti Katajanokan Allas Sea Poolilta Finlandia-talolle. Lännessä alue kattaa
Kampin ja idässä Kruununhaan keskustan puoleiset korttelit.
Tero Lassilan mielestä oleellista on, että absoluuttisten vuosittaisten lukujen sijaan seurataan kävijämäärien muutoksia.
Muutaman vuoden takaisiin lukuihin verrattuna Helsingin keskusta-alueen kävijämäärät ovat laskeneet lähes kolmanneksella. Vuonna 2019 kävijämäärä oli 98 miljoonaa ja viime vuonna 67 miljoonaa.
– Kyse on dramaattisesta muutoksesta, Lassila korostaa.
Samaan hengenvetoon hän kuitenkin huomauttaa, että absoluuttisina lukuina ydinkeskustan kävijämäärät ovat edelleen ylivertaiset verrattuna vaikkapa Kehä I:n varren kauppakeskuksiin ja muihin kaupallisiin keskittymiin pääkaupunkiseudulla.
– Ydinkeskustan kehityssuunta on hyvä. Tämänhetkisten tietojen mukaan kävijämäärät jatkavat tänä vuonna elpymistä, mutta koronaa edeltävään aikaan on vielä pitkä matka. Voi olla, että kyse on pysyvästä tason laskusta, Lassila arvioi.
Helsinki jäänyt jälkeen kilpailijoista
Nortecon on mitannut kaupunkikeskustojen elävyyttä myös muualla Suomessa. Lassilan mukaan suurista kaupungeista Helsingissä korona-ajan sukellus oli suurin.
– Esimerkiksi Tampereen ja Turun keskustoissa kävi viime vuonna ihmisiä suunnilleen yhtä paljon kuin vuonna 2019.
Nortecon on koonnut keskustojen kävijämäärät vuosiraporteiksi, mutta kaupungeilta tulleiden toiveiden vuoksi nyt kehitetään myös kuukausitason raportointia.
– Seurantaa voidaan tehdä pienemmilläkin maantieteellisillä alueilla. Esimerkiksi Helsingin kaupungille olemme tuottaneet tietoa Esplanadien alueen määräaikaisen kokeilun vaikutuksista.
Helsingin kaupunki on tilannut Norteconilta myös vertailun, jossa Helsingin keskustan kehitystä verrattiin Tukholmaan, Osloon ja Kööpenhaminaan vuosina 2019–2023.
Tulokset eivät olleet Helsingin kannalta mairittelevia. Tukholman ja Oslon keskustoissa kävijämäärät olivat lähes 40 prosenttia korkeammat kuin vuonna 2019. Kööpenhaminassakin kasvua oli pari prosenttia.
Lassilan mukaan Helsingissä pudotus olisi ollut vieläkin kovempi, jos datassa olisivat olleet mukana ulkomaalaiset matkailijat. Esimerkiksi venäläisten ja aasialaisten turistien kato ei näy analyysissä.
– Tavoitteena on, että pystyisimme tulevaisuudessa raportoimaan myös ulkomaisten matkailijoiden määriä ja viipymätietoja, Lassila suunnittelee.
Ihmisvirtojen mittaamiseen uusia työkaluja
Entistä tarkempaa tietoa ihmisten liikkumisesta julkisissa tiloissa ja yksittäisissä kiinteistöissä tarjoavat myös uudet teknologiat, jotka hyödyntävät erilaisten sensoreiden, älykkäiden kameroiden ja tutkateknologioiden tuottamaa tietoa.
Keskeisessä roolissa uusissa ratkaisuissa ovat dataa reaaliajassa analysoivat tekoäly ja analytiikkatyökalut.
Hissi- ja liukuporrasyhtiö Kone on kehittänyt pitkään rakennusten ihmisvirtojen mittaamista ja suunnittelua helpottavia menetelmiä, jotka perustuvat erilaisten antureiden tuottamaan dataan, tietomallinnukseen ja data-analytiikkaan.
Hissien valmistajana Kone on paneutunut erityisen syvällisesti pystysuunnassa tapahtuvaan liikkumiseen. Yhtiön digitaalisiin innovaatioihin erikoistunut johtaja Juha-Matti Kuusinen sanoo, että hisseissä liikkumista pystytään laskemaan sisäänrakennetuilla sensoreilla.
– Hissikorin painoanturin avulla voidaan arvioida matkustajamääriä. Hissikutsuista kerätystä datasta saadaan puolestaan hyödyllistä tietoa esimerkiksi odotusajoista, Kuusinen toteaa.
Tekoälystä apua liikkumisen analysointiin
Samantyyppisiä mittaus- ja analyysimenetelmiä voidaan hyödyntää myös rautatieasemien kaltaisissa julkisissa tiloissa, joissa liikkuminen tapahtuu enimmäkseen vaakatasossa.
Kuusinen kertoo, että julkisten tilojen liukuportaissa ihmisvirtoja lasketaan erilaisilla sensoreilla. Uusimmissa sovelluksissa hyödynnetään myös tekoälykameroita.
– Tekoälyä käytetään ohjelmistoissa, jotka tunnistavat videokuvasta erilaisia muotoja ja erottavat toisistaan esimerkiksi ihmishahmoja, polkupyöriä tai lastenvaunuja.
Kuusinen korostaa, että kerätty data käsitellään aina eettisesti ja lainmukaisesti. Koneen ratkaisussa tekoälykamerat eivät tee kasvojen tunnistusta.
– Tietoturva varmistetaan myös sillä, että kuvaa ei tallenneta, vaan puoli sekuntia kestävän käsittelyn jälkeen se tuhoutuu automaattisesti.
Kokonaisten kerrosten ja muiden isompien alueiden monitorointiin käytetään myös kattoon asennettavia stereokameroita, jotka pystyvät mittaamaan tarkasti kameran näkökentässä olevien ihmisten liikkumisen. Samaan tarkoitukseen käytetään lidar-tutkateknologiaa, joka on tuttu autojen peruutustutkista.
Digitaalinen kaksonen metroasemasta
Juha-Matti Kuusinen huomauttaa, että ihmisvirtojen seuraaminen ja simulointi eri tilanteissa edellyttävät visuaalisesti käyttäjäystävällisiä sovelluksia. Uusimmissa työkaluissa hyödynnetään 3D-simulointia ja -visualisointia.
Esimerkiksi Helsingin Rautatientorin metroasemasta Kone on luonut digitaalisen kaksosen eli virtuaalisen kopion, joka kerää eri lähteistä reaaliaikaista dataa ja analysoi sitä. Tietokonemallin avulla voidaan ennustaa tulevia tapahtumia, testata skenaarioita ja optimoida liikkumista helpottavia keinoja.
– Digitaalinen kaksonen auttaa ymmärtämään ihmisten kulkureittejä ja ehkäisemään ruuhkautumista aiheuttavia pullonkauloja niiden varrella, Kuusinen sanoo.
Hänen mielestään lisäksi on tärkeää hahmottaa, mistä ihmiset tulevat rautatieasemalle ja mihin he sieltä jatkavat. Näin voidaan vaikuttaa sujuvaan liikkumiseen myös ympäröivillä alueilla.
Sujuvaa liikkumista solmukohdissa
Koneen Kuusisen mielestä kaupunkien keskustojen vetovoimalle on keskeistä, että liikkuminen julkisen liikenteen solmukohdissa on mahdollisimman kitkatonta ja ihmiset pääsevät vaivattomasti haluamaansa paikkaan.
– Rautatie-, metro- ja bussiasemilla kulkureitit on suunniteltava niin, että pahimmat pullonkaulat pystytään välttämään myös työmatkaliikenteen ruuhka-aikoina.
Vaikkapa metron käyttömukavuutta heikentää oleellisesti, jos asemalaiturit ruuhkautuvat. Tungos lisää myös onnettomuuksien riskiä.
– Julkisen liikenteen suosioon vaikuttaa oleellisesti myös luotettavuus. Kulkuvälineiden on pysyttävä aikataulussaan. Tai jos yllättäviä muutoksia tukee, niistä on pystyttävä viestimään reaaliaikaisesti ja mielellään ennakoivasti, Kuusinen lisää.
Käytännössä liikkumista julkisen liikenteen solmukohdissa ohjataan esimerkiksi info- ja opastetaulujen avulla. Myös erilaiset valo- ja ääniopasteet helpottavat kulkemista ja navigointia vaikkapa metroasemilla.
– Sujuvaan liikkumiseen ja sen ohjaukseen on tarjolla myös mobiilisovelluksia, Helsingin seudulla esimerkiksi HSL:n reittiopas, Kuusinen huomauttaa.
Yhteinen tilannekuva faktojen pohjalta
HOK-Elannon kiinteistöjohtaja Jyrki Karjalainen tervehtii ilolla uusia teknologioita ja menetelmiä, jotka auttavat saamaan luotettavaa dataa Helsingin keskustan elinvoimasta.
– Yksiselitteistä faktaa ja kaikkien osapuolten hyväksymiä mittareita tarvitaan, jotta voimme muodostaa yhteisen tilannekuvan ja rakentaa sen pohjalta yhdessä elinvoimaa parantavia toimia.
Karjalaisen mielestä on harmillista, että yhteistä näkemystä Helsingin keskustan tilanteesta ei ole saatu aikaan. Omia näkökantoja saatetaan sen sijaan pönkittää satunnaisilla havainnoilla tai tulkitsemalla mittausdataa tarkoitushakuisesti väärin.
Keskustan elinvoiman mittaamiseen on kehitetty lukuisa määrä erilaisia mittareita, joista toiset ovat Karjalaisen mielestä parempia kuin toiset.
Hyödyllistä tietoa tarjoavat muun muassa HSL:n luvut julkisen liikenteen käytöstä, pääväylien liikennemittaukset ja pysäköintihallien käyttöasteet. HOK-Elannossa seurataan myös kauppakeskusten kävijämääriä ja myyntiä.
Kassakoneen kilinä paras mittari
Keskustan elinvoimaa kuvaavat myös matkailijoiden määrän kehitys ja hotellien käyttöasteet.
Lisäksi Karjalainen seuraa indeksiä, joka kertoo katutason tyhjien liiketilojen määrän kehityksestä.
– Se on tosin hidas mittari, sillä liiketiloista luopuneilla yrityksillä on ollut yleensä vaikeuksia jo jonkin aikaa. Myöskään toimistotilojen käyttöaste ei kerro koko totuutta, sillä ihmisten siirryttyä etätöihin tiloissa on piiloon jäävää vajaakäyttöä. Todellinen tilanne paljastuu vasta, kun yritykset uusivat vuokrasopimuksiaan ja siirtyvät pienempiin tiloihin.
Karjalaisen mukaan HOK-Elannon kaltaiselle toimijalle käyttökelpoista tietoa antavat myös puhelinoperaattorien paikkatiedot ja esimerkiksi kauppakeskusten oville asennettavat mittauslaitteet.
– Nämä mittarit eivät kuitenkaan kerro, kuinka paljon maksavia asiakkaita on ollut liikkeellä. Siksi mittareista ykkösiä ovat omien kauppojen kassakoneen kilinä ja keskiostosten määrän kehitys.
HOK-Elanto ei ole Helsingin keskustassa merkittävä kiinteistönomistaja, vaan lähes kaikki myymälät, ravintolat ja hotellit sijaitsevat vuokratiloissa.
– Katsomme keskustan elinvoimasta kertovaa dataa ja mittareita erityisen tarkkaan silloin, kun teemme päätöksiä uusista vuokrasopimuksista tai niiden päättämisestä, Karjalainen sanoo.
Kehitystoimiin tarvitaan luotettavaa dataa
Myös Helsingin seudun kauppakamarin vaikuttamistyön johtaja Markku Lahtinen on tyytyväinen siihen, että tarjolla on entistä paremmin faktapohjaista tietoa Helsingin keskustan tilanteesta.
– Dataa voidaan hyödyntää esimerkiksi uudistushankkeissa ja kokeiluissa, joita elinvoiman parantamiseksi on tekeillä, Lahtinen toteaa.
Helsingin kaupunki teettää ulkopuolisella asiantuntijalla Elinvoimateot-selvityksen, joka keskittyy kaupungin omiin toimiin ydinkeskustassa. Kaupungin ja elinkeinoelämän yhteisessä HELY-ryhmässä on puolestaan työn alla tahtotila-selvitys. Siinä kootaan yhteen eri sidosryhmien näkemykset siitä, mitä tarkoitetaan elinvoimaisella keskustalla ja millä keinoin siihen päästään.
– Oleellista on, että kaikki selvitykset pohjautuvat mielikuvien sijaan dataan. On hienoa, että kaupunki panostaa faktojen pohjalta tehtäviin analyyseihin. Myös Kauppakamari haluaa edistää objektiivisten mittareiden käyttöä tiedolla johtamisessa, Lahtinen korostaa.
Hän toivoo, että yksittäisten selvitysten ohella kaupunki, yritykset ja muut sidosryhmät tiivistävät muutenkin yhteydenpitoa keskustan kehittämisessä. Esimerkiksi kerran vuodessa pidettävissä tapaamisissa voitaisiin päivittää tilannekuva ja pohtia yhdessä tarvittavia toimia.
– Erilaisten mittareiden ja seurantaindikaattoreiden ohella yritykset voisivat tuoda keskustelujen pohjaksi myös sellaista tietoa, jota ei ole julkisesti saatavilla.
