Viime vuonna Espoossa vuoden yrittäjäksi valitun Fadumo Alin, 36, tie menestyväksi yritysjohtajaksi ja oman alansa uudistajaksi on ollut poikkeuksellinen.
Vuonna 1990 vanhempiensa mukana Somaliasta Suomeen paennut Ali opiskeli ja työskenteli aluksi terveydenhoitajana. Työpaikan kielteinen ilmapiiri ja ongelmien jatkuva vatvominen sai hänet kuitenkin hakeutumaan pois alalta.
– Sekä kollegat että potilaat olivat valtavan tyytymättömiä asioiden hoitamiseen.
Ali päätti perustaa työn ohessa vaatteita myyvän verkkokaupan, mutta ennen pitkää veri veti taas kokonaan hoitoalalle. Koronapandemian alettua alan henkilöstöstä oli entistä kovempi pula.
Ali työskenteli terveysasemalla ja ryhtyi työn ohessa välittämään hoitajia vuokratyövoimaksi omasta verkostostaan.
– Maine levisi, ja välitettävien työntekijöiden määrä kasvoi koko ajan, joten päätin irtisanoutua päivätyöstä.
Toimiva konsepti siivittää kasvua
Vuonna 2020 perustetun Hoiwa Oy:n liikevaihto kohosi ensimmäisenä vuonna lähes puoleen miljoonaan euroon. Viime vuonna se oli noussut jo 7,1 miljoonaan.
Hoiwan poolissa on nyt runsaat 8000 sote-alan ammattilaista, joille julkisen ja yksityisen sektorin työtilaisuuksia välitetään. Yritys maksaa työntekijöiden palkan.
– Meillä on hyvä työnantajakuva. Saamme joukkoon jatkuvasti lisää ammattilaisia. Haluamme näyttää, että positiivisuudella on iso merkitys ja että työntekijöistä aidosti välitetään.
Kuukaudessa Hoiwa välittää työkeikoille keskimäärin 600 työntekijää. Keikkojen pituus vaihtelee yhden vuoron paikkaamisesta useamman kuukauden sijaisuuksiin.
– Meillä on sinänsä positiivinen ongelma, että kauttamme haluaa töihin enemmän ammattilaisia kuin on tilauksia.
Ali korostaa, että Hoiwa ei ole vain vuokratyövoiman välittäjä, vaan se on myös teknologiayritys.
– Olemme kehittäneet ohjelmiston ja sovelluksen, jonka kautta kaikki toimii. Muuten emme pystyisi hallinnoimaan näin suurta hoitajamäärää. Liiketoiminta perustuu alustatalouteen.
Kun asiakasorganisaatio ilmoittaa sijaistarpeestaan, Hoiwan sovellus näyttää keikan hoitajien puhelimissa. Työntekijä myös näkee sovelluksesta tekemänsä tunnit ja tulossa olevat palkat.
Maahanmuuttajien työllistäminen teettää töitä
Fadumo Ali koki terveydenhoitajan työn merkitykselliseksi, mutta yrittäjänä hänellä on huomattavasti suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa ja saada aikaan isoja muutoksia.
– Hieman vahingossa päädyin takaisin sote-alalle ratkomaan ongelmia, jotka olivat aiemmin karkottamassa minut alalta.
Hoiwa on saanut erityisen paljon kiitosta siitä, että yritys edistää maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden työllistymistä. Siinä riittää tekemistä, vaikka alalla on huutava pula tekijöistä.
– Kaikki tietävät, että työvoimapulan helpottamiseen tarvitaan lisää maahanmuuttajataustaisia. Heitä kohtaan kohdistuu kuitenkin edelleen paljon epäluuloja.
Ali tuntee sote-alalta johtajia, jotka olisivat valmiita työllistämään lisää maahanmuuttajia ilman täydellistä kielitaitoakin. Hänen mukaansa suurin vastustus tuleekin yleensä työntekijöiltä.
– Ehkä se johtuu siitä, että uusien työntekijöiden perehdyttämiseen menisi enemmän aikaa ja työpaikoilla ollaan muutenkin henkilöstöpulan vuoksi tiukoilla.
Omasta kokemuksestaan Ali tietää, että maahanmuuttajat ovat oikeasti joustavia ja työnantajalleen lojaaleja työntekijöitä. Tämä näkyy esimerkiksi vähäisinä sairauspoissaoloina ja valmiutena tehdä töitä myös pyhäpäivinä.
– Heillä on luonteenpiirteitä, joita kantasuomalaisissa ei ole.
Asenteiden on pakko muuttua
Alin mielestä suurimpia esteitä maahanmuuttajien työllistymiselle ovat nykyiset normit ja luutuneet asenteet, joiden mukaan asioita tulisi tehdä jatkossakin aina kuten ennenkin.
– Työnantaja ei voi enää kohdella henkilöstöään kuten aiemmin. Työntekijöiden tyytyväisyys ja työyhteisön hyvinvointi on pakko ottaa entistä vakavammin.
Maahanmuuttajien työllistymisessä kielitaito on hoitoalalla tärkeää muun muassa potilasturvallisuuden vuoksi. Alin mielestä kielivaatimuksia olisi kuitenkin syytä löyhentää.
– Täydellistä suomea ei tarvitsisi heti alussa osata, vaan suomen kieltä voisi opetella työn ohessa ja muuttaa työnkuvia sopiviksi, Ali ehdottaa.
Myönteiseksi esimerkiksi hän nostaa ravintola-alan, jossa töihin pääsy edellytti aiemmin suomen kielen taitamista. Nyt etenkin pääkaupunkiseudulla työkieleksi hyväksytään myös englanti.
Suomi uhkaa hävitä kilpailijamaille
Alin mielestä yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta kannattaa edistää kaikissa työyhteisöissä.
– Se on myös työnantajan etu, sillä tutkimustenkin mukaan monimuotoinen työyhteisö saa aikaan enemmän tuloksia ja on kilpailukykyisempi.
Hän pelkää, että nykyisellä menolla Suomi ei pärjää kilpailussa työvoimasta, jota talouskasvu ja hyvinvointipalvelujen turvaaminen edellyttäisivät.
Norjan ja Kanadan kaltaiset maat tarjoavat maahanmuuttajille Suomea paremmat edut. Myös Euroopan ulkopuolella kehittyvät maat menevät koko ajan eteenpäin. Niistäkin löytyy osaajille entistä houkuttelevampia työmahdollisuuksia.
– Maailma muuttuu nopeasti. Suomessa on pakko seurata, mitä muualla tapahtuu. Kilpailu työvoimasta kiristyy koko ajan.
– Olen huolissani, että tänne muuttaneet lähtevät Suomesta pois.
Ali muistuttaa, että ihmiset ovat nykyisin tehokkaasti verkottuneita ympäri maailman. Tieto maan suhtautumisesta maahanmuuttajiin leviää nopeasti. Virallisen maakuvan kiillottaminen paljoa ei auta, jos ihmisten arkikokemukset ovat täysin toiset.
– Ketä kiinnostaa muuttaa kylmään maahan, jossa ihmiset eivät ole vieraanvaraisia ja työpaikoilla puhutaan vain omaa vaikeaa kieltä? Suomen pitäisi olla inhimillisempi ulkomaalaisille, jotta se pärjäisi vaikkapa Espanjalle.
Kokemistaan haasteista huolimatta Ali on juurtunut vahvasti Suomeen, mutta tähtäimessä on yritystoiminnan laajentaminen kansainvälisille markkinoille.
– Suomessakin kasvun varaa vielä on, mutta suurin potentiaali on kuitenkin ulkomailla. Saksa on ensimmäinen kohteemme. Meno sinne voi olla hidasta. Uskon kuitenkin, että Suomessa toimiva konsepti voi toimia muissakin maissa.
Espoon aluejohtokunta
Espoon aluejohtokunta | Helsingin seudun kauppakamari (chamber.fi)
