Kolme kysymystä vuosilomista

Työntekijä toivoo lomansa viikon pätkissä ja haluaisi siirtää yhden viikon kesälomasta pidettäväksi vasta kesällä 2023. Voiko loman niin antaa?

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työntekijä pitää 12 arkipäivää ylittävän loman osan yhdessä tai useammassa jaksossa. Työntekijä ei siten voi luopua oikeudestaan pitää 12 päivän yhdenjaksoinen loma. Sen sijaan 12 päivää ylittävien lomapäivien jakamisesta työnantaja ja työntekijä saavat vapaasti sopia. Nämä 12 arkipäivää ylittävät lomapäivät voidaan sopia pidettäväksi seuraavan lomakauden yhteydessä viimeistään syyskuun 2023 loppuun mennessä.

Osa-aikatyöntekijä on ansainnut 30 päivää lomaa. Hän haluaisi pitää yhden kesälomaviikon jo toukokuussa ja loput heinäkuussa yhdenjaksoisena.

Miten lomaviikko voidaan sijoittaa kalenterille, jos työaika osa-aikatyössä on järjestetty niin, että työntekijä työskentelee kolmena päivänä viikossa, maanantaista keskiviikkoon?

Osa-aikaisen työntekijän loma annetaan samojen sääntöjen mukaisesti kuin kokoaikaisenkin. Loma voi alkaa maanantaina ja päättyä lauantaina. Viikon loma kuluttaa kuusi lomapäivää. Vaihtoehtoisesti loma voi alkaa esimerkiksi keskiviikkona ja päättyä seuraavan viikon tiistaina. Työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa alkavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos tämä johtaa lomapäivien vähenemiseen.

Kaikkia lomapäiviä ei pidä antaa työpäivinä. Vuosilomalaki ei estä loman sopimista yksinomaan työpäiviksi, mutta työnantajan on huolehdittava siitä, että loma sijoitetaan työajan ja vapaan suhteessa.

Työntekijä toivoo neljän viikon kesälomansa yhdenjaksoisesti, mutta työnantaja haluaisi jakaa loman osiin. Miten sellainen onnistuisi?

Sekä kesäloma että talviloma on annettava yhdenjaksoisina, mikäli mahdollista. Jos työn käynnissä pitämiseksi on kuitenkin välttämätöntä, kesälomasta voidaan jakaa 12 arkipäivän ylimenevä osa pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa. Kaikille työntekijöille on siten turvattu oikeus vähintään 12 arkipäivän mittaiseen yhdenjaksoiseen lomaan lomakaudella.

Jos kesäloma jaetaan osiin, myös loman osat on annettava lomakaudella (2.5.–30.9.).

Loman jakaminen tulee olla poikkeuksellista. Työ on ensi sijassa pyrittävä pitämään käynnissä muilla toimenpiteillä kuten työjärjestelyillä, porrastamalla vuosilomat, käyttämällä sijaisia tai muilla keinoilla. Vuosiloman jakamisen perusteena ei voi olla pelkästään se, että lomakausi on yrityksen tuotteiden sesonkiaikaa.

Loman jakamisen välttämättömyys voi johtua esimerkiksi siitä, että avainasemassa olevat henkilöt eivät voi olla poissa työstä yhtä tai että yrityksen tuotannon tai palvelutoiminnan ylläpito vaatii loman jakamista.

Työehtosopimuksessa saattaa olla määräys kesäloman jakamisesta, jos tuotannon tai töiden asianmukainen järjestely sitä edellyttää.

Kirsi Parnila
johtava juristi
Neuvontapalvelut
Helsingin seudun kauppakamari