Vielä parikymmentä vuotta sitten vartiointi oli pitkälti teollisuusalueiden porteilla päivystämistä. Yöaikaan piirivartija kiersi kohteita ja kävi tarkistamassa asiakkaiden kiinteistöjen lukitukset.
Perusvartiointi kuuluu yhä toimenkuvaan, mutta sen rinnalla vartiointialan palveluvalikoima on laajentunut vauhdilla. Samalla on muuttunut työn luonne.
– Vartiointiala muuttui ensin näkyväksi. Sitten mukaan tuli myös palvelu. Vartijat eivät vain seiso kohteessa, vaan he ovat mukana neuvomassa ja auttamassa, turvapalveluyhtiö Avarn Securityn toimitusjohtaja Niclas Sacklén sanoo.
Avarnin henkilöstö- ja hallintojohtaja Juha Mustonen kertoo, että kehitys lähti liikkeelle isoista vähittäiskaupoista, joissa päivystävät vartijat alkoivat näkyä myös suurelle yleisölle.
– Nyt yksityisen turvallisuusalan toimijat ovat entistä näkyvämmin esillä tapahtumissa, kauppakeskuksissa ja liikenneasemilla. He rauhoittavat tilannetta jo läsnäolollaan ja ehkäisevät ennalta häiriökäyttäytymistä.
Vartijan työssä korostuu asiakaspalvelu
Mustosen mukaan monen vartijan työajasta jo suurin osa vierähtää asiakaspalvelussa, kun hän vaikkapa opastaa ihmisiä rautatieasemalla paikasta toiseen. Vartijaa tarvitaan usein myös ensiavun antajana, kun joku kompastuu liukuportaissa tai saa sairauskohtauksen.
– Häiriökäyttäytymiseen puuttuminen on vain pieni osa vartijan työtä, Mustonen toteaa.
Perusvartioinnin rinnalle tulleet tehtävät edellyttävät vartijoilta entistä monipuolisempaa osaamista ja uudenlaista otetta.
– Palveluasenteen ja sosiaalisten taitojen on oltava kohdallaan. Myös erilaisten kulttuurien ymmärtäminen on välttämätöntä. Lisäksi ensiaputaitojen ja teknisten taitojen merkitys on korostunut, Mustonen listaa.
Hänen mukaansa turvallisuusala kouluttaa henkilöstöään entistä enemmän. Vartijoiden taitoja kehitetään sen mukaan, mitä he kohteissaan tarvitsevat ja minkä toimialan kohteessa työskennellään.
Vartijat eivät vain seiso kohteessa, vaan he ovat mukana neuvomassa ja auttamassa, turvapalveluyhtiö Avarn Securityn toimitusjohtaja Niclas Sacklén sanoo.
Palveluasenteen ja sosiaalisten taitojen on oltava kohdallaan. Myös erilaisten kulttuurien ymmärtäminen on välttämätöntä. Lisäksi ensiaputaitojen ja teknisten taitojen merkitys on korostunut, henkilöstö- ja hallintojohtaja Juha Mustonen listaa.
Koulutus nostaa alan arvostusta
Alalle myös tulee entistä koulutetumpaa työvoimaa. Turvallisuusalan kolmivuotisen perustutkinnon lisäksi alalla voi opiskella muitakin ammatillisia tutkintoja, joten halukkaat voivat kouluttautua urallaan eteenpäin työn ohessa.
– Ammatillinen koulutus on nostanut alan arvostusta, Mustonen sanoo.
Hänen mukaansa Avarn on saanut työhakemuksia kiitettävästi. Työvoimapulasta yrityksen ei ole tarvinnut kärsiä.
– Toki toivoisimme, että hakijoissa olisi enemmän valmiita työntekijöitä, joilla on jo alan osaamista.
Mustonen on tyytyväinen siihen, että yhä useampi töihin tulija jää taloon pidemmäksi aikaa. Vartiointiala on ollut perinteisesti läpikulkuala, josta opintojen tai muun työn ohessa haetaan lisätienestejä ja siirrytään sitten toisaalle.
Niclas Sacklénin mielestä viime vuosien isoin muutos on ollut uuden teknologian tulo vartiointialalle.
Vartijat voivat hoitaa tehtäviään paikasta riippumatta, kun he voivat tarkkailla monitoimilaitteistaan valvontakameroja ja saavat laitteiseen hälytykset talotekniikan häiriöistä. Tähän vuodenaikaan esimerkiksi jäätymissuojien antamat hälytykset ovat yleisiä, kun ensimmäiset pakkaset tulevat.
Kameroiden ja liiketunnistimien ohella vartiointiala hyödyntää entistä enemmän myös kehittyneitä ohjelmistoratkaisuja.
Big datasta saatavaa tietoa hyödynnetään enenevässä määrin. Koneälyä voidaan käyttää vaikkapa ihmisvirtojen seurantaan ja analysointiin. Tämä auttaa vartiointipalvelujen oikeassa mitoituksessa.
Sacklén sanoo, että palvelujen monipuolistumisen ohella myös vartiointialan liiketoimintamalli on muutoksessa. Puhtaasta asiakassuhteesta siirrytään entistä enemmän kumppanuuteen.
– Aiemmin vartiointipalvelu perustui tunti- tai kuukausihintaan. Nyt istutaan asiakkaan kanssa alas ja mietitään yhdessä tarvittavaa kokonaisratkaisua.
Myös vähittäiskaupassa yritysturvallisuuteen liittyvissä asioissa on tapahtunut viime vuosina isoja muutoksia. Keskon K-Citymarketeista vastaava ketjujohtaja Ari Sääksmäki sanoo, että kyse on paljon muustakin kuin kaupoissa päivystävistä vartijoista.
Kauppa haluaa turvata jatkuvuuden
Myös vähittäiskaupassa yritysturvallisuuteen liittyvissä asioissa on tapahtunut viime vuosina isoja muutoksia. Keskon K-Citymarketeista vastaava ketjujohtaja Ari Sääksmäki sanoo, että kyse on paljon muustakin kuin kaupoissa päivystävistä vartijoista.
– Toki asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuuden varmistaminen ja myymälävarkauksien ehkäisy ovat edelleen tärkeitä, mutta rinnalle on tullut entistä enemmän liiketoiminnan jatkuvuutta turvaavia asioita.
– Tässä korostuu esimerkiksi kyberturvallisuuden merkitys, Sääksmäki toteaa.
Kaupan tietojärjestelmät on suojattava niin, että asiakkaiden tiedot ovat turvassa tietovarkailta. Myös maksujärjestelmät on suojattava huolellisesti, jotta maksupäätteitä ei voi lamauttaa tietohyökkäyksellä.
– Kaupan alalla yritysturvallisuus linkittyy oleellisesti myös maineriskiin. Asiakkaat edellyttävät, että asiat ovat kunnossa. Myös viranomaisilta on tullut turvallisuuteen liittyviä uusia määräyksiä.
Henkilöstöllä turvallisuudessa avainrooli
Sääksmäen mukaan nyt puhutaan paljon turvallisuuden johtamisesta. Yrityksen turvallisuus ei ole enää vain erillisen turvayksikön vastuulla, vaan asiakokonaisuus on mukana arkisessa johtamisessa ja osa jokaisen työntekijän päivittäistä työtä.
– Myös esihenkilöiden ja henkilöstön koulutus on jatkuvaa.
Henkilökunnan tärkeä rooli tuli hyvin esille korona-aikana, jolloin pandemian puhjettua oli siirryttävä nopeasti kriisijohtamiseen. Kaupoissa oli otettava pikaisella aikataululla käyttöön asiakkaiden ja henkilöstön terveyden turvaavat toimet.
– Korona-ajan suurin opetus on ollut, että poikkeustilanteissa tarvitaan selkeää viestintää ja ohjeistuksia, Sääksmäki korostaa.