– Kilpailuetua ei voi googlettaa, se pitää löytää ja luoda, sanoo yrittäjä, tietokirjailija ja liikkeenjohdon konsultti Markku Vierula uudessa teoksessaan Löydä kilpailuetusi – käsikirja strategian ja brändin rakentamiseen.
Vierula kertoo halunneensa kirjoittaa teoksen erityisesti pk-yrityksille, vaikka ajatus kilpailuedun kehittämisestä koskee kaikkia yrityksiä unohtamatta kuntia ja julkishallinnon organisaatioita.
Erityistä kirjassa on sen kansainvälisestikin ainutlaatuinen työkalupakki, joka sisältää muun muassa seitsemän strategiasta suuntaa ja kolme määritelmää kilpailuedusta.
– Haluan tarjota lukijalle mahdollisuuden hahmottaa erilaisia suuntia ja vaihtoehtoja, joista oman tuotteen, palvelun, yrityksen tai organisaation kilpailuedun voi löytää, Vierula selventää.
Meillä Suomessa nähdään usein kilpailuedun tavoittelu kilpailijan nujertamisena. Olennaista onkin löytää kilpailuetu ja arvo asiakkaiden tarpeisiin perustuen.
– Haasteena on se, että ajattelemme usein tuote- ja tuotantolähtöisesti. Osittain tästä kiitos kuuluu sotakorvauksille, YYA-sopimukselle ja bilateraaliselle kaupalle. Se on luja osa meidän bisnesfolkloreamme, josta pitäisi vähitellen päästä eroon, hän latelee.
Kirjan asiakaslähtöinen ajattelu on siirrettävissä myös kuntiin ja muihin julkishallinnollisiin organisaatioihin.
– Kunnissakin pitäisi ottaa asiakasnäkökulma tarkempaan tarkasteluun. Olennaista on segmentoida asiakkaat, löytää uusia keinoja ja kehittää toimintaan liittyvää ajattelua. Totta kai kunnan yleisimagon pitää olla kunnossa, ja sen on oltava vetovoimainen.
Tuotantolähtöisyydestä markkinalähtöisyyteen
Kun Vierula teki laajaa taustatyötä kirjaansa varten, hän huomasi, että koronapandemian myötä monille yrityksille pakko oli paras muusa, kun puhutaan uudistumisesta. Vierula nostaa kirjassaan esille 42 supisuomalaista yritysesimerkkiä ja analysoi ne esiteltyjen työkalujen avulla. Sen lisäksi kirjassa esitellään useampi esimerkki yrityksistä, jotka koronan pakottamina joutuivat luomaan tarjoomansa uudelleen.
– Monet puhuvat nykyään yrityksen purposesta, joka on tärkeä menestystekijä, mutta sillä ei vielä erottauduta, koska se ei lähtökohtaisesti ole kilpailuetu, hän täsmentää.
Kun eletään tietotyön ja verkostoissa toimimisen aikakautta, kilpailuetu auttaa integroimaan yksilöt, tiimit ja verkostot sekä asiakkaat sisäisesti ja ulkoisesti yhdeksi kokonaisuudeksi, jolloin yrityksellä on mahdollisuudet täyttää sosiaalisesti, eettisesti ja taloudellisesti menestyvän organisaation kriteerit.
– Aika pitkälle on tultu siitä vaiheesta, jossa muinoin mietittiin, miten mahdollisimman halvalla saatiin esimerkiksi puuteollisuudessa lautatavaraa markkinoille: kun yksi myy hinnalla, joutuu toinen myymään rahtusen halvemmalla hinnalla, joten kokonaiskakku ei silloin pääse kasvamaan.
Vierula toteaa, että tästä tuotantolähtöisyydestä on jo osittain päästy, mutta nyt meidän tulisi edetä kohti markkinalähtöistä ajattelua isoin harppauksin.
Muitakin huolenaiheita on, sillä Vierula muistuttaa meidän olevan erän maailman koulutetuimmista kansoista. Työn tuottavuudessa olemme kuitenkin pahasti jäljessä kansainvälisessä vertailussa.
– Kirjallani olen halunnut kannustaa ja antaa työkaluja suomalaisille yrityksille, jotta heidän olisi helpompaa ja inspiroivampaa alkaa kehittää omaa kilpailuetuaan, Vierula sanoo.
Markku Vierula
tietokirjailija ja liikkeenjohdon konsultti