Helsingin alueen erityispiirre muuhun Suomeen verrattuna on palvelualojen ja kaupan korostuminen. Vastaavasti teollisuudella on täällä suhteellisesti pienempi osuus.
Siksi pääkaupunkiseudulla keskiössä on kotimainen kulutuskysyntä. Tilastokeskuksen mittauksissa kuluttajaluottamus on madellut pohjalukemissa, mutta alkuvuodesta tilanne on kohentunut.
Vaikka kotitaloudet pitävät taloutensa nykytilannetta edelleen heikkona, ovat odotukset tulevasta kirkastuneet.
Palkansaajien ostovoima on romahtanut inflaation riehuessa. Se on tietenkin painanut kulutusta, vaikka iso osa väestöstä, kuten yli 1,5 miljoonaa työeläkkeensaajaa, on ollut turvassa hintojen nousulta muhkeiden indeksikorotusten ansiosta.
Pikkuhiljaa myös palkansaajat ovat pääsemässä jaloilleen. Ostovoiman elpyminen on hyvässä vauhdissa, vaikka entiseen on yhä matkaa. Jatkossa tahti vauhdittuu, kun inflaatio hiipuu ja sopimuskorotukset nostavat nimellispalkkoja. Lisäksi ansiotuloverotus keventyi vuoden alussa. Kevennys oli pääosin seurausta työttömyysvakuutusmaksun alentamisesta. Myös velallisille kotitalouksille on luvassa helpotusta, sillä euriborkorkojen lasku jatkunee.
Kestääkö työllisyys?
Toistaiseksi kasvun eväät ovat hentoja, mutta liiallista synkkyyttä tulee välttää. Kaikki viittaa siihen, että kulutuskysynnän nousu vauhdittuu vuoden edetessä, mikä piristää näkymiä.
Yksi kysymysmerkki tosin on. Viime kädessä ratkaisevaa ei nimittäin ole keskipalkkojen kehitys, vaan palkkasumma. Siihen vaikuttaa myös työllisyys.
Viime vuonna työllisyys heikkeni suhdanneluonteisesti, mikä leikkaa kulutuskysyntää. Työllisyyden tiputus on silti ollut pelättyä vähäisempää. Heikentyminen ei ole ulottunut kattavasti talouteen, vaan se on koskenut lähinnä rajattuja toimialoja, kuten rakentamista. Hyvällä tuurilla näin on myös jatkossa.
Tammikuun kauppakamarikyselyssä Helsingin seudun yritysvastaajien odotukset työllisyyden kehityksestä olivat edelleen yllättävänkin valoisia. Yli 84 prosenttia vastaajista arvioi henkilöstömääränsä kasvavan tai pysyvän ennallaan seuraavan puolen vuoden jaksolla. Heikkenemistä odotti alle 16 prosenttia vastaajista. Osuus on pienempi kuin muualla Suomessa.
Suurelle osalle yrityksistä suhdannetunnelmien pohjakosketus näyttäisi ajoittuneen viime vuoden loppuun. Tuotanto ja myynti saattavat vielä supistua talvella, mutta odotukset tulevasta ovat jo hieman aiempaa valoisampia. Liikevaihto-odotukset ovat toistaiseksi vaimeita, mutta yrityksissä riittää uskoa siihen, että heikolla tasolla olevat tilauskannat elpyvät jatkossa. Kun ostovoima asteittain kohenee vuoden edetessä, on pääkaupunkiseudulla erinomaiset edellytykset toimia kasvun käynnistäjänä.
Jukka Appelqvist
Keskuskauppakamarin pääekonomisti
@Jukka_Appelqvist X (Twitter)