You can read the article in English: Acquiring Finnish language skills quickly alongside work
Helsingin seudun kauppakamarin syksyllä tehdyn kyselyn mukaan reilu neljännes yrityksistä ei ole harkinnut kansainvälisten osaajien rekrytointia tai vuokraamista. Keskeinen syy tähän on vaatimus äidinkielen tasoisesta suomen tai ruotsin kielen taidosta.
Kauppakamarin projektipäällikkö ja kansainvälisen työvoiman asiantuntija Johanna Larsson huomauttaa, että monissa työtehtävissä pääsee kuitenkin alkuun myös vajavaisella kielitaidolla. Yhä useampi yritys ratkoo kieleen liittyviä haasteita tarjoamalla maahanmuuttajataustaisille työntekijöilleen mahdollisuuden opiskella suomea työn ohessa.
– On paljon työnantajia, jotka hankkivat kielikoulutusta ja antavat työntekijöille mahdollisuuden opiskella kieltä työajalla. Koulutukseen voidaan varata vaikkapa yhteinen parituntinen säännöllisesti, Larsson sanoo.
Maahanmuuttajat ratkaisivat osaajapulan
Yksi työntekijöiden suomen kielen oppimiseen vahvasti panostanut yritys on espoolainen tilitoimisto Taloustaivas, jonka 12 työntekijästä kuudella on maahanmuuttajatausta.
Yrityksen vuonna 2018 perustanut Anneli Rosenberg sanoo, että kansainvälisten osaajien hyödyntäminen on ollut alusta lähtien välttämätöntä.
– Haimme taloushallinnon ammattilaisia aluksi TE-toimiston kautta, mutta emme saaneet yhtään kunnollista hakemusta. Siksi päätimme lähteä hakemaan muilla keinoilla oikean asenteen omaavia ihmisiä, jotka koulutamme itse työtehtäviin, Rosenberg kertoo.
Uusia työntekijöitä alkoi löytyä taloushallintoa opiskelevista maahanmuuttajista, joiden opintoihin kuuluu muutaman kuukauden pakollinen harjoittelu.
Taloustaivaan ensimmäinen harjoittelija oli Zahra Alijani, jonka sukujuuret ovat Afganistanissa. Hän myöntää, että työuran alku oli haasteellinen.
Suomenkielisten opintojen kautta kirjanpidon ja palkanlaskennan perusteet olivat kyllä hallinnassa, mutta käytännön työssä suomi tuotti Alijanille vaikeuksia. Vähitellen kielitaito kuitenkin karttui.
– Suomenkieliset kollegat auttoivat kiitettävästi, ja opin koko ajan uutta.
Kolmessa vuodessa Alijanin ammatillinen osaaminen ja kielitaito ovat kehittyneet niin, että hän on noussut kirjanpitäjien esihenkilöksi. Hänet on myös kutsuttu hiljattain Taloustaivaan osakkaaksi.
Suomi pysyy tilitoimiston työkielenä
Taloustaivaassa päätettiin alusta lähtien, että uusien työntekijöiden puutteellisesta kielitaidosta huolimatta työkielenä pysyy suomi. Kielivalintaan vaikutti oleellisesti se, että kirjanpidon ammattisanaston ja ohjelmistojen hallinta edellyttää suomen hyvää hallintaa.
Myös asiakkaat haluavat suomenkielistä palvelua.
– Puhumme toimistolla suomea aina keskenämme. Kielivalinta auttaa myös maahanmuuttajia integroitumaan ja edistymään urallaan Suomessa. Meillä suomen opiskeluun kannustetaan. Siihen on myös mahdollista käyttää osittain työaikaa, Rosenberg kertoo.
Zahra Alijani sanoo, että suomen kieli paranee parhaiten tekemällä töitä suomalaisten kanssa.
– Itselläni ammattikieli on hyvin hallussa, mutta vapaa-aikaan tai vaikkapa harrastuksiin liittyvässä kielitaidossa on vielä parantamista.
Kauppakamarista saa hyviä vinkkejä
Maahanmuuttajien työharjoitteluun Taloustaivas ei ole saanut julkista tukea. Myös mahdollisuus saada tukea kielikoulutukseen on jäänyt yritykseltä hyödyntämättä.
– Vasta kauppakamarin kautta saimme tietoa, että tällainenkin mahdollisuus olisi olemassa. Tiedon saaminen maahanmuuttajien työllistämiseen liittyvissä asioissa on ylipäätään vaikeaa, kun kaikki palvelut ovat hajallaan ja omissa siiloissaan, Rosenberg sanoo.
Kauppakamarin Johanna Larsson sanoo, että monelta muultakin yritykseltä puuttuu tietoa tarjolla olevista julkisista palveluista.
– Sparraamme kauppakamarissa mielellämme yrityksiä näissä asioissa ja välitämme tietoa, millaista julkisia palveluja ja tukea on saatavilla.
Larssonin tehtävänä kauppakamarissa on tukea yrityksiä kansainvälisissä rekrytoinneissa ja auttaa kansainvälisten osaajien sijoittumista työelämään.
– Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden kieliopintoihin on mahdollista saada rahallista tukea TE-toimiston ja ELY-keskuksen Työpaikkasuomi-palvelusta, Larsson vinkkaa.
Yritys voi valita Työpaikkasuomen sopimuskumppaneista mieleisensä palveluntarjoajan, jonka kanssa opetus räätälöidään yrityksen tarpeisiin, esimerkiksi ammattisanastoon tai työssä tarvittaviin asiakaspalvelutilanteisiin. Yrityksen osuus kieliopintojen kustannuksista on 30–50 prosenttia riippuen yrityksen koosta ja koulutuksen laadusta.
Larsson vinkkaa, että hyödyllisiä materiaaleja suomen tai ruotsin kielen opiskeluun tarjoaa myös Kielibuusti-verkkopalvelu. Korkeakoulujen toteuttamasta palvelusta löytyy kielen itseopiskelumateriaaleja ja vinkkejä kielen oppimiseen työssä.
Suomen opiskelu edistää integroitumista
Yksi Työpaikkasuomen tukea hyödyntänyt yritys on vantaalainen Eaton Electric Oy, joka valmistaa häiriöttömän virransyötön varmistavia UPS-laitteita ja energiavarastoja. Eatonille valmistui viime syksynä Tuupakkaan uusi tuotantolaitos, ja tuotannon kasvu on edellyttänyt kymmeniä uusia rekrytointeja.
Eatonin Senior HR Business Partner Riikka Fagerström sanoo, että valtaosalla uusista työntekijöistä on maahanmuuttajatausta.
– Vastuullisena työnantajana haluamme tarjota työntekijöille mahdollisuuden opiskella suomea, vaikka sitä ei välttämättä työtehtävissä tarvittaisikaan.
Kansainvälisessä Eaton-konsernissa työkieli on lähtökohtaisesti englanti, mutta Suomessa rinnalla käytetään myös suomea etenkin tuotannollisissa tehtävissä.
– Monissa asiantuntijatehtävissä suomen kielen osaaminen ei ole välttämätöntä.
Suomea on kuitenkin osattava, jos henkilö työskentelee tuotannossa tai tekee paljon yhteistyötä tuotannon tiimien kanssa, Fagerström kertoo.
Sopiva kielikouluttaja löytyi nopeasti
Fagerströmin mukaan kielikoulutuksen järjestäjän hakemiseen ei mennyt paljon aikaa. Sopiva kumppani löytyi nopeasti Työpaikkasuomen sopimuskouluttajarekisteristä.
Eatonilla kielikoulutus keskittyy arjen viestintätilanteisiin työssä ja vapaa-ajalla, sillä ammattisanasto suomeksi ja englanniksi on työntekijöillä jo varsin hyvin hallussa.
Eatonilla kieliopintoihin osallistuminen on vapaaehtoista, ja opiskelu perustuu kunkin työntekijän omaan aktiivisuuteen. Työajalla tapahtuvaa koulutusta on tyypillisesti kerran viikossa pari tuntia kerrallaan. Lähiopetusta täydennetään verkkokoulutuksella.
– Haluamme tällä tavalla tukea maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden integroitumista suomalaiseen työelämään ja yhteiskuntaan. He eivät ole Suomessa vain töissä, vaan suomen kielen osaaminen auttaa myös vapaa-ajalla, Fagerström perustelee.
Johanna Larsson sanoo, että suomen kielen taitojen kohentamiseen kannustetaan monessa muussakin yrityksessä, joissa työkieli on englanti.
– Suomen oppiminen lisää henkilöstön sitoutumista yritykseen ja tiivistää yhteishenkeä, kun kaikki voivat osallistua kahvipöytäkeskusteluun.
Lidl panostaa perusteelliseen perehdytykseen
Kieleen liittyviä kysymyksiä on pohdittu tiiviisti myös Lidlissä, jolla on muiden kauppaliikkeiden tavoin paljon maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä erityisesti myymälä- ja logistiikkatehtävissä. Lidlin aluepäällikkö Henrikki Harjula sanoo, että pääkaupunkiseudulla suurin osa heistä tulee taloon avointen työpaikkahakujen kautta.
– Lidlin virallinen työkieli Suomessa on suomi, mutta englannillakin pääsee hyvään alkuun.
Logistiikkapuolella varastotyössä on pärjännyt jo pitkään englannilla, mutta samanlainen murros on havaittavissa myös myymälöissä, Harjula kertoo.
Lidlin myymälässä uusi työntekijä käy läpi noin kuukauden kestävän perehdytysjakson.
Se jakaantuu itsenäisesti tehtävään verkkokoulutukseen ja kouluttajan johdolla tapahtuvaan perehdytykseen.
– Koulutusmateriaalit ovat vielä pitkälti suomeksi, mutta kouluttaja on tarvittaessa tukena käymässä niitä läpi, Harjula toteaa.
Kielitaito kohenee nopeasti työn ohessa
Perehdytyksessä käydään läpi lainsäädännön vaatimia asioita, kuten työturvallisuutta ja omavalvontaa. Alkuvaiheessa tulevat mukaan myös kassa- ja hyllytystyön opettelu.
Harjulan mukaan uusille työntekijöille tulee tutuksi kaupan alalla käytettävä ammattisanasto, kuten tuoteryhmät ja yleisimmät tuotteet. Kassatyöhön perehdyttämisessä opitaan summat ja muut rahan käsittelyyn liittyvät termit.
– Termien avaaminen on todella tärkeää kaikille uusille työntekijöille. Tähän on kiinnitettävä erityistä huomiota, jos suomen kieli ei ole vielä täysin hallussa, Harjula sanoo.
Asiakaspalvelutilanteissa Lidl-myymälöiden työntekijöitä edellytetään perustasoista suomen kielen taitoa.
– Rohkaisemme puhumaan suomea kollegojen ja asiakkaiden kanssa, sillä työssä ja arkisissa tilanteissa kielitaito karttuu tehokkaimmin.
Harjulan havaintojen mukaan uusien työntekijöiden kielitaito kehittyy yleensä nopeasti.
– On tiettyjä asioita, joita asiakkaat kysyvät usein. Myös kassatyöskentelyssä toistuvat samat termit, jotka opitaan nopeasti.
Kun perusasiat ovat täysin hallussa, uuden työntekijän koulutus jatkuu työskentelyyn muun muassa paistopisteessä sekä hedelmä- ja vihannesosastolla. Tässä vaiheessa työntekijä suorittaa myös hygieniapassin.
– Työuran edetessä työntekijällä on mahdollisuus hakea myös myymäläesihenkilöiden koulutusohjelmaan. Esihenkilöiksi on edennyt myös monia maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä, Harjula mainitsee.
Business Collegesta hyviä harjoittelijoita
Pääkaupunkiseudulla Lidl tekee yhteistyötä Business College Helsingin kanssa maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden työllistämiseksi.
– Olemme käyneet esittelemässä oppilaitoksessa Lidlin työmahdollisuuksia ja tarjonneet opiskelijoille mahdollisuutta hakea työharjoitteluun. Moni harjoittelun kautta tullut on jäänyt meille töihin, Harjula kertoo.
Hän sanoo, että maahanmuuttajataustaisista työntekijöistä on paljon myönteisiä kokemuksia.
– Heillä on kova motivaatio päästä Suomessa töihin. Se näkyy tekemisessä ja halussa oppia suomea. He ovat sitoutuneet harjoittelujaksollakin tekemään työnsä mahdollisimman hyvin.
Kollegat auttoivat kielen oppimisessa
Taloustaivas on löytänyt maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita harjoitteluun muun muassa Omniasta ja Business Collegesta. Yksi harjoittelijoista on vietnamilainen Yen Tran. Hän haki harjoittelupaikkaa Taloustaivaasta, vaikka suomen kielen osaamisessa riitti vielä parantamista.
– Kaikki epäilivät aluksi, ettei Yenin kielitaito riitä. Hän oli kuitenkin niin hyvä tyyppi, että hänet oli suorastaan pakko ottaa töihin. Yen on sittemmin osoittanut, että rekrytointi kannatti. Hänellä on asenne kohdillaan ja kova halu oppia, Anneli Rosenberg toteaa.
Yen Tran sanoo, että harjoittelun aikana muut työntekijät ohjasivat ja auttoivat kiitettävästi aina, kun hänellä oli kysyttävää. Vakituisena työntekijänä hänen tehtäviinsä kuuluvat asiakasyritysten kirjanpito ja palkkalaskenta.
– Kielitaitoni kehittyy vähitellen, kun joudun puhumaan muiden työntekijöiden kanssa suomeksi, ei muilla kielillä. Kirjanpito-ohjelma ja dokumentit ovat suomeksi. Ja tärkeintä on viestiä asiakkaille suomeksi, Yen Tran korostaa.
Työkieltä ei tarvitse välttämättä vaihtaa
Yen Tranin kokemusten perusteella ulkomaalaisen integroituminen suomalaiseen työelämään ei ole niin vaikeaa kuin ehkä usein luullaan.
– Aluksi voi olla vaikeaa ymmärtää kaikkea, mitä ihmiset sanovat. Yhteisten ruoka- ja kahvitaukojen aikana juttelemme kuitenkin paljon, jotta suomen puhuminen ja kuunteleminen kehittyvät.
Myös internetin käännösohjelmista on työssä hyötyä. Niillä Yen Tran voi esimerkiksi tarkistaa, että asiakkaalle kirjoittamassaan sähköpostissa sijamuodot ovat kohdillaan.
Anneli Rosenberg kannustaa ottamaan maahanmuuttajia töihin, vaikka perehdyttäminen ja koulutus vievätkin ehkä kantasuomalaisia enemmän aikaa ja lisäävät sitä myöten kustannuksia.
– Uskon, että pidemmän päälle panostus kannattaa. Suosittelen tätä etenkin aloille, joilla kärsitään työvoimapulasta, Rosenberg kannustaa.
Hän on havainnut, että monessa yrityksessä pelätään työkielen vaihtumista, jos kansainvälisiä osaajia otetaan töihin.
– Ei kieltä tarvitse välttämättä vaihtaa. Jos puhutte maahanmuuttajille suomea, niin kyllä he oppivat.
