Vastuullinen sijoittaja on välttänyt perinteisesti aseiden, tupakan, alkoholin tai aikuisviihteen kanssa tekemisissä olevia yrityksiä. Suhtautumisessa puolustusteollisuuteen on kuitenkin tapahtunut nyt iso muutos, sanoo Pääomasijoittajat ry:n ESG- ja lakiasiainjohtaja Suvi Collin.
– Valitettavasti sota toi realiteetit myös sijoittajien silmien eteen. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa muutti nopeasti asenteita. Oman puolustautumiskyvyn parantaminen on noussut keskusteluun Euroopassa.
Collinin mukaan osa sijoittajista on muuttanut suhtautumista sallivampaan suuntaan. He ajattelevat, että eurooppalaisten arvojen ja demokratian puolustaminen vaatii ase- ja puolustusteollisuutta.
Toisaalta osa sijoittajista sulkee toimialan edelleen pois sijoitussalkustaan.
Uusi teknologia kiinnostaa sijoittajia
Suhtautuminen puolustusalaan puhuttaa myös suomalaisia sijoituspiirejä. Asiaa on pohdittu muun muassa Pääomasijoittajien ja vastuullista sijoittamista edistävän Finsif-yhdistyksen keskustelutilaisuudessa.
– Muissakin läntisissä maissa sijoittajien keskuudessa käydään nyt kovaa keskustelua, pitäisikö poissulkevasta strategiasta luopua ja sallia sijoittaminen aseteollisuuteen. Osa sijoittajista on hypännyt tähän leiriin, Hankenin apulaisprofessori Hanna Silvola kertoo.
Puolustusteollisuus on hyvin laaja käsite. Siihen kuuluu perinteisiä aseita, mutta mukana on myös sekä sotilas- että siviilikäyttöön soveltuvaa kaksoiskäyttöteknologiaa.
– Vastuullinen sijoittaja välttää todennäköisesti jatkossakin jalkaväkimiinojen ja rypälepommien kaltaisia kiistanalaisia aseita. Sijoittajien kiinnostus on rajallista myös tykinammuksia tai panssarivaunuja tuottaviin yhtiöihin, Collin arvioi.
Hänen mukaansa eniten sijoittajia kiinnostaa uusi teknologia, jolle on usein sekä sotilas- että siviilikäyttöä.
– Esimerkiksi satelliittiteknologiaa voidaan käyttää Venäjän tankkien tunnistamiseen ja sademetsähakkuiden seurantaan Amazonilla. Myös drooneja ja kasvojentunnistusta käytetään sekä siviili- että sotilaspuolella.
Aseiden päätyminen vääriin käsiin puhuttaa
Silvolan mukaan osa sijoittajista on tehnyt rajauksia, joiden mukaan sijoituskohteina voivat olla vain puolustamiseen käytetyt aseet. Käytännössä rajanveto on kuitenkin vaikeaa, sillä samat asejärjestelmät soveltuvat usein myös hyökkäykseen.
– Riskinä myös on, että aseita myydään eteenpäin epädemokraattisiin maihin, Silvola sanoo.
Valtioiden väliset sopimukset tämän kieltävät, mutta vastaavia ehtoja odotetaan myös yksityisten sijoittajien sijoituksissa.
– Käytännössä ehtojen noudattamisen valvominen olisi kuitenkin vaikeaa. Siihen tuskin sijoittajien resurssit riittäisivät, mutta riskin realisoituminen toisi vastuulliselle sijoittajalle paljon mainehaittaa, Silvola pohtii.
Myös Collin sanoo, että vastuullisen sijoittajan näkökulmasta puolustusteollisuuden suurin riski on tuotteiden päätyminen vääriin käsiin.
– Puolustusteknologia ei ole sinänsä pahaa. Riskit tulevat siitä, kuka ja mihin sovelluksia käytetään. Lisäksi geopoliittinen tilanne muuttuu. Se mikä oli vastuullisen sijoittajan kannalta hyväksyttävää pari vuotta sitten, ei ehkä olekaan ok muutaman vuoden kuluttua.
Tällä hetkellä läntisten hallitusten, puolustusteollisuuden ja sijoittajien huoli on, että teknologioita voi päätyä jotakin kautta Venäjän käsiin.
– Tämä on esimerkiksi mahdollista, jos transaktion vastapuolta ja siinä määräysvaltaa käyttäviä tahoja ei tunneta kunnolla, Collin sanoo.
Myös lännen aiempi liittolaisvaltio voi kääntää kelkkansa ja alkaa tukea hankkimillaan aseilla Venäjää.
Huikeat tuotto-odotukset käänsivät päät
Collin korostaa, että kukin sijoittaja päättää jatkossakin arvojensa ja riskinottokykynsä mukaan puolustusteollisuuteen sijoittamisesta. Sääntely ei sijoituksia ohjaa, kun kyse laillisesta liiketoiminnasta.
Silvolan mukaan kantaansa muuttaneita sijoittajia on syytetty myös tekopyhyydestä. Aseteollisuus oli aiemmin helppo sulkea pois senkin takia, että sijoitusten tuotto-odotukset olivat alalla heikot.
– Nyt kun ala voi tarjota huikeita tuottoja, mieli on muuttunut, Silvola sanoo.
Puolustusteollisuuteen sijoittaminen sisältää kuitenkin myös huomattavia taloudellisia riskejä. Asejärjestelmien kehittäminen ja tuotantolinjojen rakentaminen vaativat paljon pääomia.
Investoinnit edellyttäisivät pitkäaikaisia sitoumuksia tilauksia valtioilta.
Puolustusmarkkinat kasvavat vauhdilla
Eurooppalaisen lento- ja puolustusteollisuuden liikevaihto oli noin 260 miljardia euroa vuonna 2022. Alan kattojärjestön ASD:n mukaan kasvua edellisvuoteen oli kymmenen prosenttia.
Kasvun arvioidaan jatkuvan tulevina vuosina, sillä esimerkiksi puolustusliitto Naton jäsenmaat ovat luvanneet käyttää puolustusmenoihinsa vuosittain ja pysyvästi vähintään kaksi prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Naton ennusteen mukaan kahden prosentin tavoitteeseen ylsi vuonna 2023 vain alle puolet jäsenmaista.
Puolustusmarkkinoilla kysyntä kohdistuu nyt etenkin ampumatarvikkeisiin, mutta myös ajoneuvojen kaltaiseen puolustuskalustoon.
Pitkällä aikavälillä painopisteen arvioidaan siirtyvän entistä enemmän uusiin suorituskykyihin, jotka edellyttävät edistynyttä teknologiaa. Se tarkoittaa robotiikan ja tekoälyn kaltaisten teknologioiden tuloa myös puolustusalalle.
Nato-jäsenyys avaa yrityksille uusia ovia
Suomalaisen puolustusteollisuuden liikevaihto oli vuonna 2022 runsaat kaksi miljardia euroa. Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry:n keräämä luku sisältää myös ilmailu-, avaruus- ja turvallisuusteollisuuden.
Ylivoimaisesti suurin toimija alalla on valtionyhtiö Patria, joka on saanut viime aikoina nostetta erityisesti panssaroitujen pyöräajoneuvojen tilauksista useisiin maihin. Uusia toimijoita alalla ovat esimerkiksi satelliitti- ja avaruustekniikka-alan startupit Iceye, ReOrbit ja Kuva Space.
Suomen Nato-jäsenyys ei ole tuonut välittömästi uusia tilauksia suomalaisille yhtiöille. PIA kuitenkin arvioi, että pitkällä aikavälillä korkea teknologinen osaaminen ja entistä tiiviimpi yhteistyö muiden Nato-maiden kanssa tarjoaa alalle uusia mahdollisuuksia.
Suurin turvallisuusuhka on ilmastonmuutos
Kaikista maailmaa tällä hetkellä kohtaavista turvallisuusuhista ilmastonmuutos on kaikista vaikeimmin hallittavissa oleva ja vaikutuksiltaan pitkäkestoisin sekä tappavin.
YK:n hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC on nostanut ilmastonmuutoksen aiheuttaman uhkan tasolle ”red code” eli äärimmäisen vaarallinen ihmiskunnalle. Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on kiihtyvä ja se muuttaa samanaikaisesti luontoa, yhteiskuntia ja talouselämää.
Ilmastonmuutos haurastuttaa yhteiskuntia. Kaikkia seurauksia emme vielä tiedä, mutta Suomi ei ole turvassa vaikutuksilta. Euroopassa ilmasto on lämmennyt nopeimmin, ja tämä näkyy jo Suomen metsissä ja järvissä, Itämeressä ja kaupungeissa, joissa joudutaan suojautumaan lisääntyviltä sateilta.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat rajumpia globaalissa etelässä ja merkittävä osa ilmastonmuutoksen vaikutuksista kantautuu Suomeen kansainvälisten toimitusketjujen kautta. Monien raaka-aineiden saatavuus heikkenee ja hinnat nousevat.
Ilmastotieteilijöiden mukaan äärimmäiset sääilmiöt yleistyvät ja laajenevat. Joillakin alueilla kuivuus tekee ruuantuotannosta ja elämisestä hyvin vaikeaa, toisilla alueilla taas tulvavedet vievät viljelykset ja rakennukset. Jäätiköt ja ikirouta jatkavat sulamistaan, merenpinta nousee, valtamerten ekosysteemi köyhtyy ja niiden kyky varastoida ilmakehän hiilidioksidia heikkenee.
Maatalouteen kohdistuvat uhat, kuten tuholaisten ja tautien leviäminen, elintarvikkeiden hintapiikit, elintarviketuotantoon ja logistiikkaan kohdistuvat häiriöt, vaikuttavat lähes varmasti sekä yksilöiden että kansakuntien turvallisuuteen.
Jotkut maat pyrkivät hyötymään ilmastonmuutoksen tuomista uusista mahdollisuuksista taloudellisesti ja sotilaallisesti, kuten Jäämeren merireitin avautumisesta. Tämä lisää konfliktiriskiä arktisella alueella.
Pariisin ilmastosopimuksessa ja sen jälkeen pidetyissä ilmastokokouksissa on pyritty sopimaan kansainvälisesti kasvihuonepäästöjen vähentämisestä, jotta ilmastonmuutos hidastuisi ja sen tuomat riskit ihmiskunnalle ja planeetalle vähenisivät.
Jokaisen yrityksen on syytä tehdä toimintasuunnitelma ilmastonmuutoksen tuomien riskien ennakointiin. Lisäksi miettiä, miten tuotteita ja palveluita voi tuottaa mahdollisimman ekologisesti, vastuullisesti ja kiertotalouden periaatteita noudattaen.
Tähän on saatavilla tukea myös kauppakamareilta ja Enterprise Europe Network (EEN) -palvelusta. EEN:n kautta voi hakea nyt 10 000 euron avustuksia energiatehokkuushankkeille.
Lue Helsingin seudun kauppakamarin ajankohtaisista uutisista lisää Pk-yrityksille 10 000 euron avustus energiansäästöön tähtääviin toimenpiteisiin
Outi Toivanen-Visti
vastuullisuusasiantuntija
Helsingin seudun kauppakamari
Enterprise Europe Network
Lähteet:
Lehdistötiedote (UNRIC): Ilmasto: Eurooppa lämpenee nopeimmin (IPCC) (unric.org)
