Suomessa verohallinto toimittaa tiedot eteenpäin maihin, joiden kanssa sillä on sopimus tai muu sitoumus. Tietojenvaihdosta on voitu sopia kahdenvälisissä verosopimuksissa tai erityisesti tietojenvaihdosta sovituissa sopimuksissa sekä virka-apusopimuksissa. Vastaavasti sopimusten perusteella Suomi saa muilta mailta verotukseen vaikuttavia tietoja Suomessa asuvien henkilöiden ulkomailla olevista varoista.
Tietojenvaihtoa toteutetaan automaattisesti, oma-aloitteisesti sekä pyyntöjen perusteella, ja se tehostaa verovalvontaa ja vaikeuttaa veronkiertoa. Euroopan unionin jäsenmaiden välistä automaattista tietojenvaihtoa määrittelee direktiivi tai asetus. Automaattisella tietojenvaihdolla tarkoitetaan suurta asiakasjoukkoa koskevien tietojen vaihtamista kerralla, säännöllisesti, ennalta sovitussa muodossa ja ilman erillistä pyyntöä.
Oma-aloitteinen tietojenvaihto on tapauskohtaista, useimmiten kertaluonteista verovalvonnassa saatua tietoa, joka ei ole mukana automaattisessa tietojenvaihdossa mutta jolla voi olla verovaikutusta tiedon vastaanottavassa maassa.
Pyynnöstä tapahtuva tietojenvaihto tarkoittaa virka-apupyynnön lähettämistä toiseen valtioon, kun toisesta maasta tarvitaan yksityiskohtaisia Suomen verotukseen olennaisesti liittyviä tietoja, joita ei saada omin voimin selvitettyä Suomesta käsin mutta jotka toisen maan viranomaisilla oletettavasti on hallussaan tai jotka se saa hankittua. Tiedot hankkii kohdemaan toimivaltainen viranomainen, joka soveltaa tietojen hankkimiseen kohdemaan lainsäädäntöä ja toimittaa kerätyt tiedot verohallinnolle. Vastaavasti verohallinto kerää ja antaa tietoja toisen valtion viranomaisille näiden esittämän yksilöidyn pyynnön perusteella Suomen lainsäädäntöä noudattaen.
Kansainvälisen tietojenvaihdon lisääntymisen myötä verohallinto saa aikaisempaa enemmän tietoja ulkomaisten finanssilaitosten suomalaisista asiakkaista ja esimerkiksi suomalaisten kontrolloimista ulkomaisista osakeyhtiöistä ja trusteista. Tietoja saadaan osingoista, koroista, myyntituloista, vakuutustuloista sekä varoista, kuten pankkitilien saldoista.
Tietojenvaihdossa saatuja tietoja saa yleensä käyttää vain veroja koskevien kansallisten lakien hallintoa ja täytäntöönpanoa varten. Kuitenkin esimerkiksi EU:n virka-apudirektiivissä mahdollistetaan tietojen käyttö muuhunkin tarkoitukseen, jos tiedot vastaanottavan toimivaltaisen viranomaisen jäsenvaltion lainsäädäntö sen mahdollistaa ja tiedot lähettäneen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen myöntää tietojen käytölle luvan. Tällainen lupa on myönnettävä, jos tietoja voidaan käyttää samanlaisiin tarkoituksiin tiedot lähettäneen toimivaltaisen viranomaisen jäsenvaltiossa.
Luonnollisten henkilöiden tuloverotusta koskien verohallinto Suomen toimivaltaisena viranomaisena lähettää etukäteen sovitut tiedot automaattisesti jokaiselle tietojenvaihtoon sitoutuneen valtion toimivaltaiselle viranomaiselle pääasiassa kerran vuodessa. Tiedot koskevat viimeksi päättyneen verovuoden osalta kaikkia niitä verovelvollisia, jotka verohallinnon tietojen mukaan asuvat kyseisessä maassa ja ovat saaneet tuloa Suomesta tai joilla on Suomessa tietynlaista varallisuutta, esimerkiksi kiinteää omaisuutta tai pankkitili. Vastaavasti ulkomailta Suomeen saapuvissa tiedoissa kyse on Suomessa asuvien henkilöiden ulkomailta saamista tuloista tai heidän varallisuudestaan ulkomailla.
Tietojenvaihdon tarkoituksena on varmistaa verosopimuksen ja maiden sisäisten oikeusnormien oikea soveltaminen henkilön tuloon sekä estää kansainvälistä veropakoa. Vastaavasti Suomeen saapuvia tietoja käytetään muun muassa sen varmistamiseksi, että verovelvollisen verotus on toimitettu oikein ja oikean suuruisena.
Virka-apupyyntöjä tehdään tuloverosopimusten, suppeiden verosopimusten, virka-apusopimusten sekä virka-apudirektiivin ja -asetuksen perusteella. Virka-apusopimuksissa käsite ”virka-apu” pitää sisällään paitsi pyynnöstä tapahtuvan tietojenvaihdon myös kansainvälisen verojen perimisessä annettavan virka-avun. Perinnän virka-avussa pyynnön vastaanottavan maan viranomainen voi käynnistää perintätoimenpiteet pyynnön lähettävässä maassa erääntyneiden maksamattomien verojen kattamiseksi.
Virka-apudirektiivin mukaiset yhteistyötavat ovat virkamiesten läsnäolo toisen jäsenvaltion hallintovirastossa ja osallistuminen hallinnollisiin tutkimuksiin, samanaikainen tarkastus, asiakirjojen tiedoksianto, palaute sekä tietojenvaihto, joka voi perustua pyyntöön tai olla oma-aloitteista tai pakollista automaattista tietojenvaihtoa. Viimeksi mainittu kattaa kuusi tulo- ja pääomalajia: työtulo, johtajanpalkkio, henkivakuutustuotteet, joita muut tietojenvaihtoa koskevat unionin oikeudelliset välineet ja muut vastaavat toimenpiteet eivät kata, eläke ja kiinteän omaisuuden omistus ja tällaisesta omaisuudesta saatava tulo sekä DAC7-direktiivin myötä rojaltit.
Uutena lisänä tietojen vaihtoon ja keräämiseen EU-maissa tuli 1.1.2023 voimaan yhtenäinen tiedonantovelvollisuus, joka kattaa digitaalisen eli sähköisen alustan kautta välitetyt palvelut ja tavaroiden myynnit. Muutos tarkoittaa, että nykyinen kuljetus- ja vuokrauspalveluja koskeva tiedonantovelvollisuus laajenee muihinkin palveluihin, jotka on välitetty digitaalisen alustan kautta. Ilmoitettavia palveluita ja myyntejä ovat henkilökohtaiset palvelut, tavaroiden myynnit, liikennevälineen antaminen vuokralle sekä asuin- ja liikehuoneistojen, pysäköintipaikkojen ja kiinteän omaisuuden antaminen vuokralle.
Tiedonantovelvollinen on alustaoperaattori, jonka alustaa, esimerkiksi verkkosivustoa tai mobiilisovellusta, myyjät käyttävät tehdäkseen sopimuksia alustan muiden käyttäjien kanssa. Silloin kun alustaoperaattorina toimivalla yrityksellä on kotipaikka, johtopaikka tai kiinteä toimipaikka jossain EU-maassa, sen pitää muun muassa antaa yksilöintitiedot asiakkaasta ja asiakkaan asuinvaltiosta. Jos alustaoperaattorin kotipaikka on Suomessa, sen pitää antaa verohallinnolle vuosi-ilmoitus sekä suomalaisista että ulkomaisista henkilöistä ja yrityksistä, jotka saavat alustan kautta tuloja. Sama tiedonantovelvollisuus koskee EU:n ulkopuolista alustaoperaattoria, joka on valinnut EU:ssa rekisteröitymismaaksi Suomen eli joka raportoi välittämänsä alustapalvelut vuosittain verohallinnolle.
Alustaoperaattori antaa vuosi-ilmoituksen ensimmäisen kerran vuodelta 2023. Tiedot pitää antaa tammikuun 2024 loppuun mennessä. Vuosi-ilmoituksen tarkemmasta tietosisällöstä verohallinto kertoo kevään 2023 aikana.
Myös kansainvälistä tietojenvaihtoa lisätään tuntuvasti. Jäsenvaltioiden pitää lähettää muiden jäsenvaltioiden veroviranomaisille niitä valtioita koskevat alustatalouden tiedot sovitussa muodossa ja aikataulussa. Tiedonsaanti parantaa jäsenvaltioiden mahdollisuuksia verottaa digitaalisilla alustoilla toteutettavia myynti- ja vuokraustapahtumia, myös silloin kun alusta ja myyjä tai vuokralle antaja eivät ole samassa valtiossa. Tietojenvaihto tapahtuu automaattisesti.
Mika Olli
veroasiantuntija
Neuvontapalvelut
Helsingin seudun kauppakamari
Maksutonta neuvontaa jäsenillemme
Tarvitsetko lakineuvoja tai ohjeistusta esihenkilötyöhön, palkanlaskentaan, kirjanpitoon, verotukseen, sopimuksiin tai kansainvälistymiseen liittyvissä asioissa?
Kauppakamarin maksuton neuvontapalvelu on apunasi!
Neuvontatiimimme tuntee hyvin liike-elämän ja yritysten tarpeet.
Saat meiltä kysymyksiisi asiantuntevaa apua nopeasti.