Raitiotieliikenne on nousussa koko Euroopassa, ja uusia raitiotiekaupunkeja on syntynyt kymmenen vuoden sisään useita. Suomessa Helsingin kantakaupungin raitioteiden lisäksi Tampereelle on rakennettu kokonainen raitiotiejärjestelmä, ja Helsingissä ja Espoossa on rakenteilla Raide-Jokeri sekä Kruunusillat. Pääkaupunkiseudun keskusten väliseksi joukkoliikennemuodoksi on valittu raitiotie, ja raitioteiden verkostoa koko seudulle suunnitellaan yhdessä.
Myös Vantaalle suunnitellaan 19 kilometrin pituista raitiotielinjaa, kehittämään kaupunkia ja lisäämään sen vetovoimaa. Vantaan asukas- ja työpaikkamäärien kasvu on ollut kovaa, ja sen ennustetaan edelleen jatkuvan. Kaupungin tavoitteena on kasvaa vahvojen joukkoliikenneyhteyksien varteen, ja toisaalta suojella luontoalueita ja arvokasta kulttuuriympäristöä tiivistämällä kaupunkirakennetta laajentumisen sijaan. Tarvitaan siis sekä tiivistä rakentamista asemien ympärille, että uusia liikenneratkaisuja. Kaupungin uudessa yleiskaavassa Vantaan ratikka on tämä ratkaisu, ja sen ympäristö sijaintia uudelle kehitykselle.
Raitiotien myötä Vantaalle muodostuu lisää erittäin vahvaa joukkoliikenteen verkostoa, ja myös viimeinen aluekeskus Hakunila saadaan raideliikenteen piiriin. Lentoasemalta alkava, Jumbon ja Tikkurilan kautta kulkeva ja Helsingin puolelle Mellunmäen metroasemalle päättyvä raitiotielinja yhdistää useita eri joukkoliikenteen solmukohtia. Tikkurilan merkitys seudullisena joukkoliikenteen hubina korostuu entisestään, ja jatkuvasti kehittyvä Aviapolis saa lisää nostetta ja parannusta sisäiseen saavutettavuuteensa. Muutos ratikan varren asukkaille on suuri, kun koko katu uusitaan ja raitiotien lisäksi esimerkiksi pyöräliikenteen yhteyksiä ja kävelyolosuhteita parannetaan.
Raitiotietä suunnitellaan yhteneväiseksi Helsingin pikaraitiotieverkoston kanssa, jotta Vantaan ratikka voidaan liittää seudun yhteiseen järjestelmään. Raitiotie sijoittuisi lähes koko matkaltaan omille kaistoilleen, joten se ei juutu ruuhkiin eikä ole myöskään muun liikenteen tiellä. Ruuhka-aikaan ratikoita kulkisi 7,5 minuutin välein, ja hieman harvemmilla vuoroväleillä läpi päivän. Vantaan ratikka korvaisi bussirunkolinjan 570, mutta vahvaan bussien liityntäliikenteeseen siirtymistä ei ole suunnitteilla.
Vantaan ratikan tarkempi suunnittelu on käynnissä, ja rakentamisesta päätetään ensi vuonna. Jos rakentamispäätös saadaan, Vantaa liittyy raitiotiekaupunkien joukkoon ja osaksi pääkaupunkiseudun pikaraitiotieverkostoa. Raitiotien myötä tulevan kaupunkikehityksen myötä ehkä jopa Suomen kolmanneksi suurimpana kaupunkina.
Tiina Hulkko
hankejohtaja
Vantaan kaupunki
@tiina_hulkko
#VantaanRatikka