Meidän kaikkien pitää joskus mennä ruokakauppaan. Joku kävelee, toinen käyttää jotain liikennevälinettä. Kaupan valikoimat täydentyvät paketti- ja kuorma-autoilla. Niiden on voitava liikkua myös kaupunkien keskustoissa.
Helsingissä on meneillään monia liikennehankkeita, ja kaikkien tavoitteena on sujuvoittaa ja helpottaa arkeamme. Haasteellista hankkeiden edistämisen ja päätöksenteon kannalta on niiden moninaisuus ja monimuotoisuus.
Helsingin Sataman kehittämishanke pohjautuu valtuuston päätökseen keskittää satamatoimintoja. Tallinnaan suuntautuva liikenne siirretään Länsisatamaan ja Ruotsin liikenne Katajanokalle. Tämän edellytyksenä on satamatunnelin rakentaminen Länsisatamasta Länsiväylälle, jotta saataisiin helpotettua raskaan liikenteen tuomaa liikennepainetta Eteläsatamassa ja Länsisatamassa. Lisähyötynä kaupunki voi kehittää Eteläsataman aluetta museohankkeelle ja laajemminkin. Viime mainitun osalta asiat etenevätkin jo joutuisasti.
Sataman liikennehankkeita tulisi saada edistettyä, jotta kokonaisuus pysyisi hallinnassa. Länsisataman osalta ratkaisu tarvitaan jo nykytilanteeseen, jotta satama voi mahdollistaa hallitun tavaraliikenteen. Käytännössä asiaan liittyvien päätösten, asemakaavojen ja suunnitelmien tulisi valmistua aikataulussaan. Infrahankkeet ovat pitkiä paitsi suunnitella, myös rakentaa, joten ylimääräistä aikaa ei ole jahkailuun tai poliittiseen peliin, jonka pitäisi olla jo käyty.
Helsingin Sataman vasta uusitun strategian yhtenä kärkiteemana on kestävä liikenne. Myös kehittämisohjelmamme luo pohjaa ratkaisuille, jotka kestävät aikaa ja yhteiskunnan muutoksia. Turvallisuus, sataman kannalta erityisesti myös sataman infran turvallisuus, on huomattu erikoisen kiinnostavana ja jopa kriittisenä yhteiskuntamme toimivuuden kannalta. EU on määritellyt Helsingin Sataman yhdeksi Euroopan ydinsatamista, siihen liittyvät yhteydet satamaan ja sieltä pois ja että ne ovat riittävällä tasolla. Sataman saavutettavuus, sujuvat liikenneyhteydet, maitse ja meritse on myös meille elintärkeää koska sataman vaikuttavuus sekä kansallisesti että kansainvälisesti ulottuu paljon omien alueiden ulkopuolelle.
Rekoilla kulkee maamme tuonti ja vienti, moni ruokakaupan herkku ja toisaalta teollisuuden puolijalosteet. Etelä-Suomi on valtakunnallinen väestökeskittymä, joten hyödykkeitä tuodaan tänne joka tapauksessa. Kuljetusmatkat ja -kustannukset ovat luonnollisesti kaikkia kiinnostava kohta Suomen pitkien välimatkojen vuoksi.
Meren puolella ympäristöhaasteisiin vastataan vähintään yhtä suurella sitoutumisella kuin maissa. Uudet alukset ovat toinen toistaan ympäristöystävällisempiä, polttoaineiden ja monen muun tekijän osalta tehdään jatkuvasti parannuksia ja ajatellaan asiat uudelleen. Merimatkustaja voi tehdä valintoja matkailun kestävyyden suhteen. Merenkulkuala on muutoksessa vähintään yhtä paljon kuin muu maailma, toiminnan täytyy olla kestävää. Tähän vaikuttaa myös kuljetuksen määränpää, ei vain lähtö. Helsingissä olemmekin jo vuosia tehneet vahvaa yhteistyötä vastasatamien kuten Tallinnan sataman kanssa, jotta yhteys olisi mahdollisimman sujuva ja toimiva kaikilta näkökulmilta. Oikeaan suuntaan ollaan siis menossa.
Päättäjiltä vaaditaan nyt rohkeutta päätöksentekoon, jotta saadaan sataman kannalta merkittäviä liikennehankkeita eteenpäin. Se tarkoittaa vahvaa johtajuutta ja näkemystä tulevaisuudesta sekä hyvää yhteistyötä suunnittelun kanssa. Haluamme jatkossakin käydä kaupoissa, joissa on tarvitsemiamme ja haluamiamme tavaroita. Kestävästi.
Ville Haapasaari
toimitusjohtaja
Helsingin Satama Oy
@VHaapasaari