Väärinkäytöstutkijajärjestö ACFE:n (Association of Certified Fraud Examiners) mukaan yritykset menettävät noin viisi prosenttia liikevaihdostaan taloudellisten väärinkäytösten seurauksena.
Väärinkäytösten eri muodot ovat pitkälti piilorikollisuutta, josta ei esimerkiksi maineriskin pelossa tehdä poliisille tutkintapyyntöä.
Näin tekijä pystyy jatkamaan rikollista toimintaa seuraavan työnantajan palveluksessa. Jotta oikeusprosessi saataisiin alkuun, on yrityksessä meneillään oleva väärinkäytös ensin havaittava.
Asianmukaisilla rekrytointimenettelyillä ja estämällä esimerkiksi vaaralliset työyhdistelmät voidaan väärinkäytöksiä ja talousrikoksia kuitenkin tehokkaasti estää. Niin sanotun whistleblowing-direktiivin myötä ilmoituskanavat tulevat pakollisiksi yli 50 hengen yrityksissä ja yrityksillä on oltava ammattimaiset prosessit väärinkäytösilmoitusten käsittelyyn.
Tutkiessani viimeaikaisia väärinkäytöstapauksia ja tehtyäni laajaa oikeudenkäyntiseurantaa, on havaittavissa kaksi selkeää suuntausta: työntekijän riippuvuudet väärinkäytöksen laukaisijana ja huumausaineiden käytön lisääntyminen.
Rahapeliriippuvuus voi aiheuttaa jopa kymmenien tuhansien velat, joista pakokeinona työntekijä voi päätyä kavallukseen. Myynnin siirryttyä verkkoon huumeiden tilaaminen postitse kotiin on yhä helpottunut.
Juha-Matti Laurio on tietoturva-asiantuntija ja tietokirjailija, joka kirjoitti Helsingin seudun kauppakamarille talousrikollisuutta käsittelevän kirjasarjan loppuvuodesta 2020
KIRJAT ovat luonteeltaan käytännön oppaita.
Talousrikosten tutkinta ja tutkintapyynnön laatiminen (osa I, 445 s.) ja Talousrikosten ennaltaehkäisy ja havaitseminen (osa II, 236 s.) ovat hankittavissa Kauppakamarikaupasta.
