Uudenmaan teollisuusyritykset

menestyksen

moottorina

Suomen suurin teollisuuden keskittymä sykkii Uudellamaalla. Kaupungit ja kunnat luovat edellytyksiä vakaalle, ennustettavalle ja kilpailukykyiselle toimintaympäristölle sekä toimijoiden keskinäiselle yhteistyölle. Tämä rakentaa pohjaa yritysten halulle investoida, kehittyä ja kasvaa.

Uudellamaalla painottuvat korkean tuottavuuden toimialat, jotka tuottavat enemmän kuin koko maassa keskimäärin.

Teollisuuden yritykset tuottavat miljardeja euroja Uudellamaalla.

Arvonlisäys vuonna 2019 oli

19 miljardia euroa

Arvonlisäys on tuotoksen arvo vähennettynä raaka-aineiden ja välituotteiden (tavarat ja palvelut) arvolla.

Teollisuuden alihankintaketjut ja kerrannaisvaikutukset lisäävät kokonaisvaikutusta merkittävästi. Uudenmaan osuus koko maasta jakaantui seuraavasti: koko taloudesta 39 %, teollisuudesta (jalostusaloista) 32 % ja sähkö- ja elektroniikka-teollisuudesta 63 %.

Teollisuuden yritykset investoivat viime vuosikymmenellä yli viidenneksen suhteessa arvonlisäykseen. Uudenmaan yritysten investoinneista yli puolet on kohdistunut muuhun kiinteään pääomaan, muun muassa tietojärjestelmiin sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Osuus on huomattavasti suurempi kuin vastaavilla yrityksillä koko maassa.

Koko maan sähkö- ja elektroniikka-teollisuudesta

63 %

sijaitsee Uudellamaalla.

Teollisuudesta 32 % ja koko taloudesta 39 % sijaitsee Uudellamaalla.

Helsingin seudun ja koko Uudenmaan teollisuuden työpaikat ovat pitkän laskun jälkeen kasvaneet systemaattisesti nopeammin kuin koko maassa.

Rakennusala on johtanut teollisuuden työpaikkojen määrän kasvua. Työpaikat kasvoivat 2010-luvulla rakentamisessa, energia- ym. huollossa, metalliteollisuudessa, kemianteollisuudessa ja elintarviketeollisuudessa.

Alihankintaketjut ja kerrannaisvaikutukset lisäävät kokonaisvaikutusta merkittävästi.

Ammatillisissa, tieteellisissä ja teknisissä palveluissa Uudenmaan osuus koko maasta on

54 %

Nähin palveluihin kuuluvat mm. insinööri- ja arkkitehtitoimistot.

Pohjoismaisten suurkaupunkien vertailussa Helsinki sijoittuu 22 prosentin osuudellaan jalostusvaltaisimpiin seutuihin.

Teolisuus on edelleen merkittäviä työllistäjiä suurkaupunkiseuduilla. Helsingin seudulla osuus on 19 prosenttia.

TEollisuuden volyymissa ja kasvussa Helsinki putosi 2010-luvulla pohjoismaisten vertailuseutujen kärkijoukosta.

Terminologia tutuksi:

Mitä tarkoitetaan jalostusalalla?

Mitä tarkoitetaan jalostusalalla?

Käytämme kampanjassa termiä teollisuus. Siihen kuuluu energia-, vesi- ja jätehuolto sekä rakentaminen. Myös kemianteollisuus, elintarviketeollisuus ja painaminen luetaan jalostusaloihin.

Kampanjan somekortit ovat vapaasti jaettavissa.

Tallenna kortti itsellesi sitä klikkaamalla.

Tutkittua tietoa:

Pohjois-Euroopan suurkaupunkiseutujen vertailu teollisuuden näkökulmasta

Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA, 05/2021​
  • Jalostusalat: teollisuus, energia- ym. huolto sekä rakentaminen.
  • Uudellamaalla toimivien teollisuusyritysten arvonlisäys oli 19 mrd. € v. 2019.
  • Lisäksi teollisuuden alihankintaketjut ja kerrannaisvaikutukset lisäävät kokonaisvaikutusta merkittävästi, mm. kuljetus, tukkukauppa, liike-elämän palvelut.
  • Uudenmaan osuus koko maasta:
    • Koko taloudesta 39 %
    • Jalostusaloista 32 %
    • Sähkö- ja elektroniikka-teollisuudesta 63 %
  • Teollisuuden osuus kaikkien alojen arvonlisäyksestä:
    • Uusimaa 22 %
    • Koko maa 28 %
  • Uusimaa on Suomen suurin teollisuuden (jalostustoimintojen) keskittymä.
  • Teollisuuteen tiiviisti liittyvien ammatillisten, tieteellisten ja teknisten palveluiden merkitys on suuri teollisuudelle, mm. insinööri- ja arkkitehtitoimistot.
    • Arvonlisäys 6 mrd. €
    • Osuus koko maasta 54 %

Arvonlisäys = tuotoksen arvo vähennettynä raaka-aineiden ja välituotteiden (tavarat ja palvelut) arvolla.
Tietolähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

Uudenmaan teollisuuden (jalostustoimialojen) arvonlisäys v. 2018
 

Uudenmaan teollisuuden (jalostusalojen) ja koko talouden arvonlisäyksen osuus koko maasta
 

  • Teollisuus – kuten kaikki toimialat yhteensä – on Uudellamaalla tuottavampaa kuin koko maassa keskimäärin (indikaattorina arvonlisäys (€) tehtyä työtuntia kohti).
  • Kokonaisuuden ero perustuu osin toimialarakenteeseen, joka painottuu. Uudellamaalla korkean tuottavuuden toimialoihin
  • Myös useimmat yksittäiset teollisuusalat ovat Uudellamaalla tuottavampia.
Tuottavuus teollisuudessa (jalostusaloilla) Uudellamaalla ja koko maassa v. 2018
 

  • Uudellamaalla toimivat teollisuusyritykset investoivat viime vuosikymmenellä yli viidenneksen suhteessa arvonlisäykseen, suunnilleen saman verran kuin koko maassa.
  • Uudenmaan yritysten investoinneista yli puolet on kohdistunut muuhun kiinteään pääomaan, mm. tietojärjestelmiin sekä T&K-pääomaan, osuus on huomattavasti suurempi kuin koko maan vastaavilla yrityksillä.
Teollisuuden investoinnit kiinteään pääomaan Uudellamaalla
 

  • Jalostusalojen (erityisesti teollisuuden) työpaikkamäärä väheni vuosikausia Helsingin seudulla ja koko Uudellamaalla, toisin kuin kaikkien toimialojen työpaikat.
  • 2010-luvun puolivälissä suunta kääntyi myös teollisuudessa nousuun, joka on Helsingin seudulla ollut vahvempaa kuin koko maassa.
  • Helsingin seudun ja koko Uudenmaan työpaikat ovat kasvaneet systemaattisesti nopeammin kuin koko maassa.
Työpaikat Helsingin seudulla ja koko maassa: Jalostusalat (teollisuus) ja kaikki toimialat
 

  • Helsingin seudulla teollisuuden työpaikkamäärä oli vuonna 2020 selvästi suurempi kuin vuonna 2015 ja suunnilleen samalla tasolla kuin ennen finanssikriisiä vuonna 2008.
  • Koronaepidemia vaikutti vain vähän teollisuuden työpaikkoihin vuonna 2020 (huom. lyhytaikaisesti lomautetut lasketaan työllisiin)
  • Työpaikat kasvoivat 2010-luvulla rakentamisessa, energia- ym. huollossa, metalliteollisuudessa, kemian teollisuudessa ja elintarviketeollisuudessa
  • Työpaikat vähenivät sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa, paino- ja puualoilla, sekä muussa teollisuudessa.
Teollisuuden (jalostusalojen) työpaikat Helsingin seudulla toimialoittain
 

Pohjois-Euroopan suurkaupunkiseutujen vertailussa on mukana seitsemän kaupunkiseutua, jotka on alueellisesti rajattu EU:n NUTS 2 -aluejaon mukaisesti suunnilleen Suomen maakuntatasoa vastaaviksi aluekokonaisuuksiksi:
  • Kööpenhamina (Region Hovedstaden)
  • Hampuri (Freie und
  • Hansestadt Hamburg)
  • Helsinki (Uudenmaan maakunta)
  • Tukholma (Stockholms län)
  • Malmö (Sydsverige: Blekinge län & Skåne län)
  • Göteborg (Västsverige: Hallands län & Västra Götalands län)
  • Oslo (Oslo & Akershus)
Suurkaupunkiseutujen väestö, työllisten määrä sekä BKT asukasta kohti suhteessa EU-tasoon v. 2019
  • Jalostusalat: teollisuus, energia-, vesi- ym. huolto sekä rakentaminen
  • Suurkaupunkiseuduilla teollisuuden osuus arvonlisäyksestä vaihtelee
  • Göteborgin seudun lähes 30 %:sta Oslon 13 %:iin.
  • Göteborgin seutu on Pohjois-Euroopan johtavateollisuuden keskittymä suuren auto- ja koneteollisuuden ansiosta.
  • Helsingissä teollisuuden osuus on 22 % ja seutu kuluu Pohjois-Euroopan suurkaupunkiseutujen teollisuusvaltaisimpiin.
  • Rakennusalan osuus on Kööpenhaminassa ja Hampurissa muita seutuja pienempi.
Teollisuuden osuus kaupunkiseudun kaikkien alojen arvonlisäyksestä v. 2018
 

  • Teollisuuden kasvu on ollut useimmilla suurkaupunkiseuduilla hitaampaa kuin koko talouden kasvu vuoden 2008 jälkeen.
  • Nopeinta kasvu on ollut Kööpenhaminan seudulla vahvan lääketeollisuuden ansiosta.
  • Heikointa kasvu on ollut Helsingin seudulla, joka putosi teollisuuden kärkijoukosta elektroniikkateollisuuden vaikeuksien ja finanssikriisin jälkeisen taantuman vaikutuksesta.
  • Helsingin seutu palasi kasvu-uralle v. 2013 alkaen.
Teollisuuden arvonlisäys Pohjois-Euroopan suurkaupunkiseuduilla
 

  • Teollisuuden osuus Pohjois-Euroopan suurkaupunkiseutujen työpaikoista vaihtelee Göteborgin seudun 25 %:n sekä Oslon, Kööpenhaminan ja Hampurin 14 %:n välillä. Helsingin seudulla osuus on 19 %
  • Göteborgin seutu on Pohjois-Euroopan suurin jalostusalojen työpaikkakeskittymä yli 250 000 työpaikalla. Helsingin seutu sijoittuu vertailualueiden keskivaiheille 160 000 jalostuksen työpaikalla.
  • Rakennusalan osuus jalostusalojen työpaikoista vaihtelee: Oslossa kaksi kolmannesta, Tukholmassa yli puolet, Hampurissa runsas neljännes.
Teollisuuden (jalostuksen) työpaikat kaupunkiseuduilla v. 2018
 

  • Kaikilla Pohjois-Euroopan suurkaupunkiseuduilla on yksi tai muutama vahva erikoistumisala, joilla on suuri vaikutus teollisuuden vaihteluihin.
  • Ajoneuvojen sekä koneiden ja laitteiden valmistukseen ovat erikoistuneet erityisesti Göteborgin seutu ja Hampuri, mutta vahvasti myös Tukholman ja Malmön seudut.
  • Kööpenhamina on erikoistunut vahvimmin lääketeollisuuteen.
  • Elektroniikka- ja sähkölaitteiden valmistus on Helsingin seudun merkittävin erikoistumisala.
  • Oslo ja Malmö ovat vahvoja elintarviketeollisuuden keskittymiä.
Teollisuuden toimialajakauma suurkaupunkiseuduilla
Tutkittua tietoa:

Teollisuusyritysten liiketoiminnan palvelu- ja kehittämistarpeet

Taustaselvitys ja kysely Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyrityksille
Taustaselvitys ja kysely Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyrityksille
  • Nettikysely toteutettiin huhtikuussa 2021
  • Kysely lähetettiin noin 1000 kauppakamarin jäsenyritykselle, jotka toimivat teollisuuden, energiahuollon, rakentamisen ja insinööripalveluiden toimialoilla
  • Vastauksia saatiin 49 kpl
Kyselyn edustavuus
  • Kyselyn suhteellisen pieni vastausten määrä ei mahdollista tilastollista edustavuutta, mutta vastaukset antavat hyvän yleiskäsityksen jalostusalojen ajankohtaisista näkemyksistä.
  • Vastaukset jakautuvat monipuolisesti toimialojen ja kokoluokkien suhteen.
  • Avoimiin kysymyksiin on vastattu aktiivisesti: kahdeksaan avoimeen kysymykseen annettiin yhteensä 152 vastausta.
Vastaajien näkemyksissä nousevat esiin erityisesti
  • Toimintaympäristön vakaus ja kilpailukyky sekä toimijoiden keskinäinen yhteistyö
    • Kaupunkien ja kuntien tulee luoda edellytykset vakaalle, ennustettavalle ja kilpailukykyiselle toimintaympäristölle, joka luo pohjan yritysten halulle investoida, kehittyä ja kasvaa.
    • Yritysten, kuntien ja yliopistojen yhteistyötä ja innovointia voidaan parantaa konkreettisesti mm. ilmastonmuutokseen liittyvissä projekteissa ja puhtaan energian edistämisessä.
    • Investointien ja T&K-toiminnan tukijärjestelmien kannustavuutta on kehitettävä.
    • Teollisuuden merkitys taloudelle ja työllisyydelle tulee tunnistaa ja nostaa esiin paremmin koko Uudenmaan alueella.
  • Osaavan työvoiman saatavuus
    • Yli puolet vastaajista kokee työvoiman saatavuuden ongelmaksi nykytilanteessa, lähes 2/3 näkee sen ongelmaksi seuraavan kolmen vuoden aikana.
    • Työvoiman saatavuusongelmat koskevat erityisesti teollisuuden tuotannon työntekijöitä sekä rakentajia.
    • Ongelman taustalla nähdään mm. koulutusjärjestelmän heikkoudet, erityisesti ammattikoulutuksessa.
    • Ulkomaalaistaustaisten korkeakoulutettujen osaajien rekrytoinnissa ja yhteiskuntaan sopeutumisen tukemisessa kohdataan ongelmia.
  • Kuntien toimintaympäristö ja elinkeinopalvelut
    • Kaavoituksen ja tonttipolitiikan heikko läpinäkyvyys.
    • Lupaprosessien hitaus ja byrokraattisuus.
    • Yritystoimintaan kohdistuvat paikalliset maksut, kuten vesi, lämpö, sähkö.   
    • Joukkoliikenteen katvealueet teollisuusyritysten kannalta, erityisesti poikittaisliikenteen vyöhykkeillä.
    • Katujen heikko kunto ja epäsiisteys.
    • Pääkaupunkiseudun hyvä saavutettavuus.

Helsingin seudun kauppakamarin jäsenet verkottuvat, jakavat tietoa ja vaikuttavat kauppakamarin valiokunnissa, aluejohtokunnissa ja kauppakamariyksiköissä.

Teollisuusvaliokunta on tärkeä osa kauppakamarin vaikuttamistyötä. Se seuraa yritysten toimintaympäristön kehitystä, käy vuoropuhelua päättäjien kanssa – ja tunnistaa elinkeinoelämän keskeisiä haasteita ja löytämään niihin ratkaisuja.

Se korostaa teollisuuden merkitystä yhteiskunnan hyvinvoinnin tuottajana, yritysten viennin edistämisessä ja osaamisen kaupallistamisessa. Valiokunta ottaa kantaa kuntien maankäyttö- ja tonttipolitiikkaan, valtakunnallisiin logistiikkainvestointeihin ja osaavan työvoiman saatavuuteen.

Lisätietoja teollisuusvaliokunnasta

Kauppakamari vahvistaa yritysten menestystä Helsingin seudulla. Pohjoismaiden suurimman kauppakamarin jäsenenä on jo yli 7 000 yritys- ja organisaatiojäsentä. Kauppakamari toteuttaa proaktiivista vaikuttamistyötä, tarjoaa yritysten tarpeisiin perustuvaa palvelutoimintaa ja kehittää alueen kuntien, julkisen sektorin ja elinkeinoelämän yhteistyötä.

Helsingin seudun kauppakamarin verkkosivut

Kampanjan tiedotteet

Uudenmaan teollisuusyritykset toimivat menestyksen moottoreina

31.8. 2021 | Helsingin seutu on Suomen suurin teollisuuden keskittymä, joka vaikuttaa vahvasti vientiin, kansainvälistymiseen ja kilpailukykyyn. Kauppakamarin jäsenyrityksissä toivotaan, että teollisuuden merkitys taloudelle ja työllisyydelle tunnistettaisiin selvemmin.

Uudenmaan teollisuusyritykset tuottavat eniten

16.9. 2021 | Teollisuusalat ovat Uudellamaalla tuottavampia kuin koko maassa keskimääriin. Uudellamaalla painottuvat korkean tuottavuuden toimialat, kuten energia- ja kemianteollisuus. Pohjoiseurooppalaisessa suurkaupunkivertailussa Helsingin seutu sijoittuu teollisuusvaltaisimpiin alueisiin, mutta on pudonnut volyymissa ja kasvussa kärkijoukosta.