Maksimihyöty elpymisrahoituksesta

Maksimihyöty elpymisrahoituksesta

EU-johtajat sopivat heinäkuussa pidetyssä huippukokouksessa Next Generation EU -elpymisvälineestä. Sen mukaisesti elvytystä päätettiin rahoittaa 750 miljardin euron rahoituspaketilla unionin rahoituskehyksen lisäksi.  Suomen maksimisaannoksi on arvioitu 2,33 miljardia euroa kolmen seuraavan vuoden aikana. Se on niin merkittävä määrä, että yrityksillä ja kansalaisilla on lupa odottaa tuntuvia elvytysvaikutuksia.

Maan hallitus on päättänyt rahoituksen valmistelusta kuuden eri painopisteen mukaisesti. Valmistelun pohjalta Suomi esittää oman ohjelmaluonnoksensa Euroopan komissiolle lähikuukausien aikana.  Elinkeinoelämän näkökulmasta painopisteitä on runsaanpuoleisesti. Rahoituksen tarkemmalla kohdentamisella kilpailukykyä, talouden uudistumista ja infrastruktuurin toimintaa parantaviin hankkeisiin saataisiin selkeämpiä elpymisvaikutuksia.

Omat valmistelunsa on käynnistetty kaikissa maakunnissa, joiden suunnitelmien kokonaissumma on nelinkertainen käytettävissä olevaan rahoitukseen nähden.  Kohteet ovat toki harkittuja ja perusteltuja. Uudenmaan liiton kärkihankkeet ovat koko maan talouden käynnistymisen kannalta tärkeitä. Kärkihankkeiksi esitetään Helsinki-Vantaan lentokenttäekosysteemin kehittämistä, Kilpilahden hukkalämpöputken toteuttamista ja älykkään kaupunkirakentamisen tukemista.

Kauppakamarit ovat tuoneet valmisteluun yritysten äänen. Olemme erityisesti halunneet tukea sellaisia yritysten hankkeita, joilla edistetään vientiä, digitalisaation tuomia tehokkuusetuja ja kestävän talouden ratkaisuja. Toisena asiakokonaisuutena olemme esittäneet aiottua selvästi suurempia panostuksia kestävään ja strategiseen liikenneinfraan. Tutkimuksista tiedämme, että liikenneyhteydet ovat suurimpia yritysten sijaintipaikkapäätöksiin vaikuttavia tekijöitä.

Helsingin seudun lähivuosien suuret infrapanostukset osuvat raideliikenteen kehittämiseen. Pisararata on seudun suuri investointi raidekapasiteetin lisäämiseen ja yhteyksien parantamiseen. Sen toteutusta voitaisiin edistää elvytysrahoituksella. Myös valtion ja kuntien vastikään solmiman maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksen hankkeita voitaisiin nyt saada aiottua nopeammin liikkeelle.

EU:n elpymisrahoitus aiheuttaa suuren lainanoton lisäämisen tarpeen. Nämäkin lainat on aikanaan maksettava takaisin. Maksamisen kannalta olisi erittäin tärkeää, että rahoituksella saataisiin nopeaa ja voimakasta kasvua aikaiseksi.