Startupien avulla painovoimaa vastaan 1 Yritykset

Startupien avulla painovoimaa vastaan

Lasse Eriksson hakee Kalmarille nopeutta ja uusia ratkaisuja. Yksi tapa löytää nopeasti ratkaisuja on startup-yhteistyö.
Elisa Kitunen
FacebookTwitterLinkedIn

Lasse Eriksson pähkäilee startupien kanssa, kuinka voitetaan painovoima. Hän työskentelee Kalmarilla – yhdellä Cargotecin liiketoiminta-alueista, joka tuottaa teollisuuteen ja satamiin lastinkäsittelyratkaisuja.

Eriksson vastaa Kalmarilla palveluliiketoiminnan kehityksestä. Teknologinen murros luo paineita tuottaa uusia palveluita erityisesti sähköistymiseen, digitalisaatioon ja automaatioon liittyen. Yksi tapa löytää nopeasti ratkaisuja on startup-yhteistyö.


Erikssonin mukaan Kalmarin motiivit startup-yhteistyöhön voi tiivistää neljään asiaan:

  1. Parempia ratkaisuja asiakkaiden ongelmiin
  2. Nopeampaa omaa kehittämistä
  3. Kulttuurinmuutoksen vauhdittamista talon sisällä
  4. Jatkuvaa oppimista uusista teknologioista ja mahdollisuuksista

Eriksson on iloinen siitä, että ”innovaatioteatteri” on selkeästi vähentynyt.

Yritykset ovat ymmärtäneet, että startupien kanssa tehdään yhteistyötä siksi, että sen pitäisi näkyä viivan alla, paremmassa palveluntarjonnassa ja yrityskulttuurissa. Ei siksi, että se näyttää makeelta.

Startup-yhteistyö on vain yksi työkalu laajemmassa pakissa. Kalmarin startup-yhteistyössä muita keinoja ovat muun muassa hackathonit, yksittäiset pilottiprojektit ja laajemmat R&D -yhteistyöohjelmat.

Viimeisin iso panostus koko konsernilta oli osallistuminen Rainmaking-ohjelmaan. Sen seurauksena Kalmarille löydettiin globaalilla haulla suuresta joukosta startupeja 3 potentiaalista startupia. Näiden kanssa toteutettiin pilottiprojektit ja tuloksena löydettiin yksi timanttinen partneri, yksi kiinnostava teknologia-alusta ja yksi kasvuyritys, jonka kanssa yhteistä säveltä ei lopulta löytynyt.

En pidä toimivana ratkaisuna sitä, että yrityksessä on erikseen startup-yhteisöstä vastaava henkilö, vaan tällaisen yhteistyön on oltava osa laajempaa kokonaisuutta.

Kalmarilla ei ole erillistä startup-yksikköä. Eriksson pitää todella tärkeänä sitä, että potentiaalisia partneruuksia pohditaan ja työstetään suoraan liiketoiminnassa. “Kollegani Services-divisioonan johtoryhmässä vastaavat palveluiden myynnistä ja operaatioista globaalisti, mikä varmistaa sen, että kehitystä tehdään asiakkaiden tarpeet keskiössä.”

Uutta vireyttä taloon

Eriksson korostaa, kuinka startupit tuovat erinomaista uutta näkökulmaa asioihin: “Meillä on jopa 35 vuotta talossa työskennelleitä asiantuntijoita, jotka omaavat valtavan kokemuksen ja näkemyksen toimialasta, laitteista ja palveluista. Törmäyttäminen ulkopuolelta tulevan startupin kanssa on todella hyödyllistä ja inspiroivaa, molemmin puolin. Kokemuksen ja yrittäjähengen yhdistäminen voi olla erittäin hedelmällistä.”

Valtava ahaa-elämys meille on ollut erityisesti se, millä vauhdilla asioita voi tehdä. Aina ei tarvitse tehdä asioita vaikeimman kautta.

“On ollut tilanteita, että talon ulkopuolelta tulevat pystyvät tekemään kahdessa viikossa jotain, jota olemme pohtineet kuukausia aloittamatta toteutusta.”

Fokus kasvuun ja kehittämiseen

“Yhdellä sanalla sanottuna startupien kanssa työskentely on innostavaa”, Eriksson kertoo vilpittömästi.

Eniten olen oppinut kasvuyrittäjiltä sitä, että fokus pitää olla koko ajan kasvussa ja kehittämisessä. Yrittäjän intohimo ja asenne on ihailtavaa.

“Isommassa yrityksessä, etenkin jos ei toimi suoraan asiakasrajapinnassa, voi bisnespäämäärä helposti unohtua: startupien kanssa toimiminen auttaa muistamaan, miten tärkeää on keskittyä koko ajan olennaiseen ja pitää tiivis suhde asiakkaaseen, jotta tekeminen kanavoituu oikeaan suuntaan.”

Yhteistyön tulos – menestys vai floppi?

“Ei saa olettaa, että startupit ratkaisevat kaikki ongelmat. Omaa kehitystyötä ei voi pysäyttää tai kokonaan ulkoistaa.” Eriksson painottaa.

Haasteita tuovat erilainen kellotaajuus pienen ja ison toimijan välillä. Ongelmia voi ilmetä myös sopimuksellisissa asioissa tai erilaisissa näkemyksissä perustavanlaatuisista kysymyksistä. Yksi iso haaste on startupin ratkaisun nostaminen “syvältä teknologiasta” asiakasrajapintaan.

Yhdessä asiassa Eriksson on ehdoton:

On väärin, että startupeja käytetään hyväksi niin, että niitä otetaan tekemään ilmaista työtä esimerkiksi pilotin muodossa. Startupit ovat kumppaneita ja niitä pitää kohdella arvostuksella.

Onnistuminen startup-yhteistyössä on monen asian summa: “Tärkeintä on kuitenkin pitää asiakastarpeiden täyttyminen kehityksen päämääränä, riippumatta millä keinoin työtä tehdään ”, Eriksson kertoo.

Luottamus on kaiken yhteistyön perusta. Samoin on tärkeää ottaa loppukäyttäjä mukaan kokeiluihin ja kehitykseen aikaisessa vaiheessa. Startupin aiempi tuntemus toimialasta nopeuttaa työskentelyä ratkaisevasti. Sen lisäksi tavoitteiden pitää olla selkeät ja yhtenäiset.

Eriksson kannustaa etenemään askel kerrallaan:

Määritelkää selkeät lyhyen aikavälin tavoitteet ja menestyskriteerit. Kun ne on saavutettu, voidaan määritellä seuraavia, isompia tavoitteita.