koulutusbisnekseen, koulutusbisnes, koulutusorganisaatio, koulutus, koulutusvienti, koulutusviennin, koulutusyrittäjän Henkilö, Yritykset

Ketjuyrittäjä jäi koukkuun koulutusbisnekseen

Soprano Oyj:n toimitusjohtaja ja pääomistaja Arto Tenhunen on ehtinyt 40-vuotisen yrittäjätaipaleensa varrella olla monessa mukana eikä vauhti osoita hiipumisen merkkejä. Nyt miestä lennättää mantereelta toiselle ripeästi kasvava koulutusbisnes, jossa orastaa Suomen vientikaupan seuraava kruununjalokivi.
Timo Sormunen
FacebookTwitterLinkedIn

 

Helkkari kun on niin kiire, ettei meinaa tupakille ehtiä, virnistää toukokuun lopulla 60 vuotta täyttänyt Sopranon perustaja ja toimitusjohtaja Arto Tenhunen.

Lausahdus kuvaa hyvin miehen omaa urapolkua ja yrittäjätaivalta, jossa on vuosikymmenten saatossa ollut vauhtia ja vaarallisia tilanteita, mutta myös oikeaa ajoitusta ja onnistuneita läpilyöntejä.

Hänen luotsaamansa Soprano aloitti vuonna 1984 toimintansa varsin perinteisenä mainostoimistona. Sen jälkeen yhtiö on tullut tunnetuksi muun muassa pörssilistattuna markkinointiviestintätoimistona ja kehitysyhtiönä.

Tänä päivänä Soprano on Pohjoismaiden suurin yksityinen koulutusorganisaatio, joka kehittää myös tekoälyavusteisia verkko-oppimisympäristöjä.

Viime vuonna yhtiö koulutti lähes 26 000 työelämän täydennysopiskelijaa yhteensä 2 250 organisaatiosta yli 50 eri maassa.

Koulutus on parasta kehitysapua

Matkan varrella Tenhusesta itsestään on tullut yksi sinivalkoisen koulutusviennin lähetyssaarnaajista, joka kiertää alan seminaareissa maanosasta toiseen. Eikä Tenhunen tee koulutusbisnestä pelkästään Sopranon logon, vaan myös Suomen lipun alla. Hän on muun muassa opetushallituksen koordinoiman koulutusalan Education Finland -kasvuohjelman koordinaattori Dubain maailmannäyttelyssä 2020.

Monessa mukana oleva moniosaaja on myös Helsinkiin viime vuoden lopulla avatun koulutusvientikeskuksen johtoryhmän puheenjohtaja. Koulutusvientikeskuksessa suomalaiset koulutusviennin ammattilaiset, yksityiset ja julkiset koulutusalan toimijat sekä EdTech-yritykset yhdistävät voimiaan koulutusviennin kasvattamiseksi.

Ketjuyrittäjä jäi koukkuun koulutusbisnekseen

Tarvittaessa sopimuspaperit allekirjoitetaan vaikka lentokentällä. Yksi tällaisista Arto Tenhusen tapaamista partnereista on eteläafrikkalainen Franly Nkulu, jonka Johannesburgissa toimiva Genii Institute liittyi verkostoon 2018. (kuva: Arto Tenhunen)

– Koulutus on lopulta kaikkein parasta kehitysapua. Sen myötä kohennetaan yleissivistystä, kitketään korruptiota ja kehitetään koko yhteiskuntaa. Samalla avataan kansalaisille mahdollisuuksia päästä omassa maassaan eteenpäin, mikä vähentää myös pakolaisvirtoja. Ja totta kai tällaisen koulutusyhteistyön kautta suomalaisyrityksille avautuu ovia myös muulle liiketoiminnalle, Tenhunen toteaa.

Suomella saumaa kansainväliseen kärkeen

Suomella olisikin koulutusyrittäjän mielestä loistavat mahdollisuudet lyödä itsensä läpi yhtenä alan kärkimaista. Maine ja taustat ovat kansainvälisten vertailututkimusten perusteella huippukunnossa. Nyt vain tarvitaan kipeästi referenssejä, joiden myötä sinivalkoiset koulutusorganisaatiot olisivat edes jotenkin samalla viivalla kansainvälisissä tarjouskilpailuissa.

Ongelmamme on, että tutkintojen koulutusvienti vapautui vasta vuoden 2018 alussa eli referenssejä on käytännön syistä vielä niukasti.

Tässä olisikin kauppakamareilla ja elinkeinoelämän verkostoilla yhteistyön paikka, jotta kisa-cv:t saataisiin kuntoon, Tenhunen kannustaa.

Hänen omissa visioissaan koulutusvienti voisi hyvinkin kasvaa peliteollisuuden mittoihin ja Suomi keikkua alan TOP 3-kastissa. Ja mikä parasta, kyse ei olisi hetkellisestä hypetyksestä, vaan kestävästä bisneksestä.

Ketjuyrittäjä jäi koukkuun koulutusbisnekseen 2

Välillä yrittäjän on haettava myös välipalaa. Tällaista oli tarjonta Mosambikissa. (kuva: Arto Tehnunen)

– Uuden oppimisen tarve ei katoa mihinkään, vaan jatkuu entistä selkeämmin koko työuran ajan esimerkiksi muutaman päivän tai kuukauden täsmäkoulutuksina. Tutkinnot ovat totta kai aina plussaa, mutta ei kaikista tarvitse tulla maistereita tai diplomi-insinöörejä. Ennen kaikkea koulutuksen pitää olla sitä, mille työmarkkinoilla on oikeasti tarvetta, hän muistuttaa.

Omavastuuta myös oppimiseen

Tenhunen muokkaisi myös koulutuksen nykyistä kustannusjakoa, jossa maksajana on lähes poikkeuksetta joko työnantaja tai yhteiskunta. Jatkokoulutukseen ja oman osaamisen kehittämiseen tulisi kuitenkin investoida myös itse.

– Lentäjät taitavat olla tässä kohtaa lähes ainoa ammattiryhmä, joka maksaa koko opintopolkunsa omasta kukkarosta, lentämistä harrastava toimitusjohtaja toteaa.

Mikä on sitten ollut Tenhusen oman yrittäjätaipaleen tärkein opinahjo?

– Kyllä se oli yrittäjätutkinto, jonka suoritin ensimmäisten joukossa vuonna 1979. Monet kauppakorkeakoulussa opitut asiat ovat vanhentuneet käsiin, mutta yrittäjätutkinnon eväille on edelleen käyttöä, kauppakamarin kultaisen ansiomerkin 40-vuotisesta urastaan saanut kestoyrittäjä naurahtaa.

Arto Tenhunen

  • Yrittäjä vuodesta 1972
  • Ensimmäisiä yrittäjätutkinnon suorittajia vuonna 1979
  • Ekonomi/KTM, pääaineena pk-yritysten johtaminen 1996
  • Perustanut yli 20 yritystä, startup-yrittäjävalmentaja ja -sijoittaja
  • Vientikaupan konsultti, idänkaupan konsultti ja kouluttaja Suomessa, Ruotsissa ja Venäjällä, koulutuskeskus myös Pietarissa
  • Ollut johtajana lukuisissa koulutusorganisaatioissa mm. MIF:ssä, JTO:ssa, INFOR:issa ja FINTRA:ssa
  • Pohjoismaiden suurimman ICT-koulutusyhtiön toimitusjohtaja Suomessa ja Ruotsissa (Informator Tieturi Group)
  • Koulutusvientikeskuksen perustaja

 

Ketjuyrittäjä jäi koukkuun koulutusbisnekseen 1