Elämäntapana yrittäminen – Lenita Airisto: Ryhtykää yrittäjäksi! Henkilö, Yritykset

Elämäntapana yrittäminen – Lenita Airisto: Ryhtykää yrittäjäksi!

FacebookTwitterLinkedIn

 

Yrittäminen on elämäntapa sekä malli, jonka vanhemmat antavat lapsilleen. Yrittäjäperheen lapset oppivat ottamaan riskejä. Myös Lenita Airisto sai oppinsa pelottomalta yrittäjäisältään. Lenita Airisto puhuu kokemuksella riskin ottamisesta. Se, mitä hän puhuu – hän myös elää.

 

Lenita Airisto kruunattiin 17-vuotiaana Suomen Neidoksi. Elettiin vuotta 1954. Kuka olisi voinut uskoa, että kauniista missistä voisi kasvaa yksi Suomen suurimmista liike-elämän vaikuttajista ja yrittäjäesimerkeistä. Hän ei näe eroa miesten ja naisten yrittäjyydessä, vaan korostaa, että keskipisteessä on osaaminen, kova työ, rohkeus sekä luottamus.

Airisto osoitti yrittäjälahjansa heti ensimmäisellä missimatkallaan vaihtamalla lentoliput juna- ja laivalippuihin. Maateitse oli edullisempaa palata Amerikasta Suomeen. Kuuden kuukauden matkallaan Lenita tutustui Yhdysvaltoihin, Englantiin, Pariisiin ja Hampuriin, samalla Lenita loi merkityksellisiä yhteistyösuhteita ja verkostoitui aikansa nimeä tekevien kanssa. Näiden suhteiden avulla hän toteuttaa projekteja vielä tänä päivänäkin.

Yrittäminen on ainoa tapa, jolla luodaan vaurautta

Köyhyys ja vaikeudet voivat kannustaa uusiin ideoihin, sinnikkyyteen ja parempaan elintasoon. Tätä mieltä on Airisto. Hän muistaa Suomen vaikeat sotavuodet sekä sotainvalidien varojenkeruun noina vuosina, jolloin kaveria ei jätetty. Sotainvalidiliitto keräsi varoja proteeseihin ja kuntoutukseen järjestämällä kauneuskilpailuja.

Airistolla on viesti naisille: ”Jos haluatte paremman elintason, jännittävämmän elämän, päättää asioistanne, ja ottaa myös kunnian itsellenne siitä työstä mitä teette; Ryhtykää yrittäjäksi! Se ei ole sen hassumpaa tai vaikeampaa, koska keskipisteenä on osaaminen. Ja se, että olet luotettava”.

Kun me teemme parasta, meillä säilyy työpaikat

Lenita Airisto on yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hän muistuttaa yliopistoja ja opiskelijoita niiden yhteiskunnallisesta vastuusta. Sen jälkeen, kun nuori ihminen valmistuu, on hänen annettava osaaminen takaisin isänmaallensa ja paras tapa siihen on perustaa yritys, luoda työpaikkoja ja viedä ideoita eteenpäin.

Näin tekivät aikoinaan myös Armi Ratia, Marjatta Metsovaara ja Pertti Palmroth. Yhteiskunta tukee ja kouluttaa ilmaiseksi, joten on yhteiskuntasopimus antaa myös takaisin Suomelle. Näin seuraava sukupolvi pystyy saamaan ilmaisen koulutuksen ja toteuttamaan omia lahjojansa.

Airisto muistuttaa Suomeen tulleiden maahanmuuttajien merkittävästä vaikutuksesta. Kun me puhumme maahanmuuttajista, unohdamme usein, että tänne on tullut maahanmuuttajina Sinebrychoff, Fazer, Hartwall ja Paulig, myös biokemian tohtori Maria Severina.

Maahanmuuttajilla on siis merkittävä tehtävä samoin kuin on tärkeää käydä Suomen ulkopuolella tutustumassa toisenlaisiin käytöntöihin. Airisto varoittaa hintakilpailusta: keskinkertaista ei voida pitää parhaana. Hän neuvoo lähtemään täältä ulos maailmalle ja pohtimaan, mikä on sitä parasta. Tulee oppia ylellisyyden ehdoton idea, sillä meillä pitää olla parasta.

Lenita Airisto muistuttaa: ”Ajatelkaa, Suomi on noussut sorron alta sadassa vuodessa maailman parhaaksi parhaimpien maiden joukkoon”.


Kirjoittaja: Päivi Vaahterikko-Mejía


 

 

Kuuntele Lenita Airiston koko haastattelu Soundcloudista.