Eero Yrjö-Koskinen, Keskuskauppakamari, Vastuullisuudesta, vastuullisuus, vastuullisuuden, vastuullisuus- ja ympäristöseikkoihin, vastuullisuuskysymykset, vastuullisuuskoulutukset, vastuullisuuslautakunta, yrityksille, suomalaisyritykset, yrityksissä, yrityksiin, hiilijalanjälki, hiilineutraaleja, asenneilmastossa, ilmastonmuutos, ilmastonmuutoksen Vaikuttaminen

Vastuullisuudesta myyntivaltti yrityksille

Vastuullisuus ja oman toiminnan alati kutistuva hiilijalanjälki ovat jo olennainen osa isompien yritysten strategiaa ja nyt samalle polulle opastetaan myös pk-kenttää. Keskuskauppakamarin tavoitteena on kouluttaa suomalaisyritykset vastuullisuuden suunnannäyttäjiksi, jotka vetävät kaulaa kilpailijoihinsa myös vientimarkkinoilla.
Timo Sormunen
FacebookTwitterLinkedIn

Mitä isot edellä, sitä pienet perässä, muistuttaa vanha kansanviisaus.
Lausahdus pätee kohtuullisesti myös vastuullisuus- ja ympäristöseikkoihin, jotka isommissa yrityksissä on otettu vuosi vuodelta vakavammin. Samalla niihin liittyviä vaatimuksia ja kriteerejä on valutettu asteittain omiin alihankintaverkostoihin ja pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Vielä vuosikymmenen vaihteessa kestävän kehityksen periaatteet, oma energiatehokkuus ja mahdollisimman pieni hiilijalanjälki kuitattiin vuosikertomusten yhteydessä muutamalla korulauseella. Tänä päivä niitä on avattava asiakkaille ja myös sijoittajille entistä yksityiskohtaisemmin. Samalla vastuullisuudesta on tullut etenkin pörssi- ja vientiyrityksille yksi koko liiketoiminnan uskottavuuden peruselementti.

Monille pk-yrityksille vastuullisuuskysymykset ovat kuitenkin haasteellisia.

Kuinka ylipäätään tarttua moniulotteiseen vastuullisuuspalloon, kun oma osaaminen on asian suhteen rajallinen eivätkä kalliit konsultit välttämättä houkuta? Ja miten lopulta mitata ja varmistaa, että tehdyt toimenpiteet tuottavat myös konkreettisesti tulosta eivätkä aiheuta esimerkiksi laatuvaihteluja tai lisää energiankulutusta ja ympäristörasitusta jossain muualla tuotantoketjussa?

Suomalaisyritykset alan kärkikastiin

Vastuullisuudesta myyntivaltti yrityksille 3

Pk-yritysten arkiset haasteet on noteerattu myös Keskuskauppakamarissa, joka käynnistää tänä syksynä yritysten vastuullisuuskoulutukset, Eero Yrjö-Koskinen toteaa. Kuva: Meeri Utti

Nämä pk-yritysten arkiset haasteet on noteerattu myös Keskuskauppakamarissa, joka käynnistää tänä syksynä yritysten vastuullisuuskoulutukset. Niiden yksiselitteisenä tavoitteena on opastaa asian edessä ymmällään olevat yritykset oman vastuullisuuspolun alkuun, tehdä niistä hiilineutraaleja tulevien 15–20 vuoden kuluessa ja nostaa Suomi asteittain alan globaaliksi suunnannäyttäjäksi.

Koulutusta koordinoi Keskuskauppakamarin vastuullisuusasiantuntija Eero Yrjö-Koskinen, joka aloitti uudessa tehtävässään viime keväänä. Hän tunnustaa, että asetetut tavoitteet ovat kovia mutta realistisia.

– Paine kasvaa jatkuvasti myös asiakkaiden puolelta. Yrityksiltä vaaditaan nyt vastuullista toimintaa ja jos halutut kriteerit eivät asiakkaiden mielestä täyty, valitaan joku toinen vaihtoehto, Yrjö-Koskinen muistuttaa.
Vientivetoiselle Suomelle tämän trendin sivuuttaminen voi koitua pidemmässä juoksussa kohtalokkaaksi. Siksi on viisaampaa olla vastuullisuusasioissa etujoukoissa kuin jäädä kärkeä peesaavaan harmaaseen massaan.

Tanskalaiset, ruotsalaiset ja hollantilaiset yritykset ovat ympäristö- ja vastuullisuusasioissa tunnetusti maailman kärkeä ja osaavat kyllä ottaa markkinoilta omansa.

Tähän joukkoon meidänkin on päästävä – ja mielellään tietysti ohitse, ­Yrjö-Koskinen painottaa.

Nopea muutos asenneilmastossa

Ympäristö- ja vastuullisuusasiat ovat olleet tärkeä osa Eero Yrjö-Koskisen toimenkuvaa jo ennen nykyistä kauppakamari-pestiä. Hän on toiminut muun muassa Kestävän kaivostoiminnan verkoston pääsihteerinä syksystä 2015 lähtien. Sitä ennen hän oli Brysselissä Green Budget Europe -järjestön toiminnanjohtajana.

Pitkän linjan ympäristöaktiivi tunnustaa itsekin yllättyneensä, kuinka nopeasti yleiset asenteet ovat elinkeinoelämän piirissä muuttuneet viimeisten kahden vuoden aikana.

– Nyt on oivallettu, ettei vastuullinen toimintatapa ole pelkkä kustannuserä. Päinvastoin se vahvistaa yritysten kilpailukykyä ja kannattavuutta. Siksi siihen kannattaa myös panostaa, Yrjö-Koskinen muistuttaa.

Näkemykselle löytyy vahvistusta myös viime aikaisista tutkimuksista. Esimerkiksi Oxfordin yliopiston taannoisessa kokoomatutkimuksessa havaittiin täsmällisten vastuullisuuskäytäntöjen tuottavan myös parempaa liiketulosta.

Nordean viime vuonna tekemä selvitys puolestaan paljasti, että parhaimman ESG (environmental, social, governance) -luokituksen saaneiden yritysten tuotto ja osakkeen arvo ovat olleet selvästi korkeampia kuin alhaisemman luokituksen yrityksillä.

Vastuullisuus on a ja o

Tuorein esimerkki asennemuutoksesta löytyy Suomen yritysvastuuverkosto FIBS ry:n Yritysvastuu 2019 -tutkimuksesta. Sen mukaan peräti 99 prosenttia yrityksistä uskoi vastuullisuuden olevan oman liiketoiminnan kannalta olennainen tekijä.

Myös ilmastonmuutos huolettaa. Liki 90 prosenttia kyselyyn vastanneista liki 200:sta yritysjohtajasta ja -asiantuntijasta näet kertoi ilmastonmuutoksen olevan organisaatiolleen tärkeä tai erittäin tärkeä vastuullisuuden painopistealue seuraavan 12 kuukauden aikana.

Ilmastonmuutos koettiin jopa eettisyyttä (79 prosenttia) ja kiertotaloutta (71 prosenttia) tärkeämmäksi tekijäksi.

Samassa tutkimuksessa yritykset kaipasivat myös lainsäätäjiltä taustatukea kestävän kehityksen edistämiseen. Enemmistön mielestä globaaleja haasteita pitäisi ratkaista nimenomaan lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten kautta.

Myös Yrjö-Koskinen painottaa, että haasteita ja tavoitteita on tarkasteltava aina vähintäänkin EU-tasolla. Niihin on myös Suomi osaltaan sitoutunut.

Samalla on heitettävä romukoppaan se ajattelutapa, ettei omilla toimilla ole mitään merkitystä muun muassa Kiinan, Intian ja monien muiden ”jättisaastuttajien” rinnalla.

– Tarjolla on myös todella merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Jokainen ymmärtää kuinka paljon ympäristöteknologian kysyntä ja markkinat mullistuvat, jos esimerkiksi keskus­johtoinen Kiina päättää tähdätä hiilineutraaliuteen odotettua nopeammin ja määrätietoisemmin, Yrjö-Koskinen muistuttaa.

 

Vastuullisuudesta myyntivaltti yrityksille

Koulun penkille kuudella paikkakunnalla

Keskuskauppakamarin vastuullisuuskoulutukset alkavat tulevana syksynä Helsingissä, Turussa, Tampereella, Oulussa, Kuopiossa ja Vaasassa. Koulutustilaisuudet ovat avoimia kaikille yrityksille toimialaan ja kokoon katsomatta.

Tavoitteena on saada jokaisella paikkakunnalla mukaan noin 30 yrityksen opiskelijajoukko. Itse koulutuksesta vastaa alan kotimaisiin kärkiosaajiin kuuluva Gaia Consulting.

– Ideana on tarjota kansantajuinen ja selkeä perusta, jonka pohjalta asioita voi lähteä viemään konkretiaksi. Liikkeelle lähdetään yritysten oman toiminnan, logistiikan ja energiankäytön aiheuttamista päästöistä. Myöhemmin kuvaan tulevat mukaan myös ihmisoikeudet, sosiaalinen vastuu ja ympäristövastuu. Ja mikä tärkeintä, tuloksia myös mitataan ja seurataan yrityskohtaisesti, Yrjö-Koskinen selvittää.

 

Keskuskauppakamarin vastuullisuuslautakunta

Syksyllä käynnistyvä valtakunnallinen koulutuskiertue on yksi osa keväällä Keskuskauppakamariin perustetun vastuullisuuslautakunnan tehtäväkenttää. Lautakunnan tehtävänä on paitsi suunnitella koulutustilaisuuksia arvioida myös yritysten edistymistä vastuullisuusjärjestelmiensä toimeenpanossa.

Lisäksi lautakunta voi antaa suosituksia ja kannanottoja ajankohtaisista vastuullisuuskysymyksistä. Lautakunnan jäsenistöstä löytyy niin akateemista osaamista kuin yritys- ja järjestötaustaa.

Puheenjohtajana toimii Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun dekaani Hanna-Leena Pesonen ja varapuheenjohtajana OP-ryhmän brändi- ja yritysvastuujohtaja Kati Ihamäki.

Muita jäseniä ovat:

Anne Ekberg (viestintä- ja markkinointijohtaja, Fiblon Oy),
Minna Halme (professori, Aalto-yliopisto),
Terhi Koipijärvi (viestintäjohtaja, Metsähallitus),
Jorma Mikkonen (yhteiskuntasuhdejohtaja, Lassila & Tikanoja Oy),
Ari Nissinen (kehittämispäällikkö, Suomen ympäristökeskus),
Anja Peltonen (johtaja, Kilpailu- ja kuluttajavirasto),
Michaela Ramm-Schmidt (johtaja, Baltic Sea Action Group),
Lea Rankinen (vastuullisuusjohtaja, SOK),
Elina Seppälä (Energy Sourcing Director, Stora Enso Oy) ja
Leo Stranius (toiminnanjohtaja, Kansalaisareena).

Kauppakamari 3/2019

Artikkeli on julkaistu myös 17.9.2019 ilmestyneessä lehdessä.

 

Lue myös:

Viisas yritys ennakoi vastuullisuusvaatimuksia

Viisas yritys ennakoi vastuullisuusvaatimuksia

Vastuullisuuden vaatimukset kasvavat

Vastuullisuuden vaatimukset kasvavat

Vastuullisuus teemana Itä-Uudenmaan elinkeinoaamussa

Vastuullisuus teemana Itä-Uudenmaan elinkeinoaamussa