Synkkenevät syntyvyyslukemat puhuttivat myös Ennakointikamarin seminaarissa 5 Vaikuttaminen, Yritykset

Synkkenevät syntyvyyslukemat puhuttivat myös Ennakointikamarin seminaarissa

Suomen väestönkasvun ennakoitua nopeampi taittuminen on ollut alkusyksyn kuumimpia puheenaiheita.
Timo Sormunen
Stephanie van Rossum
FacebookTwitterLinkedIn

Se kummitteli taustalla myös Clarion Hotellissa Vantaalla järjestetyssä Ennakointikamarin seminaarissa, jossa kartoitettiin tulevien vuosien työvoima- ja osaamistarpeita.

Ensin hyvät uutiset: Uusimaa tuottaa noin 40 prosenttia Suomen bkt:stä ja alueella on jo liki kolmannes kaikista työpaikoista – ja tulevina vuosina myös asukkaista. Uusimaa kasvaa jo nyt selvästi muuta Suomea nopeammin ja pysyy ennusteiden mukaan plussalla myös 2030-luvulla.

Tuoreiden ennusteiden mukaan pk-seudulle ja syntyy samalla aikavälillä noin 90 000 uutta työpaikkaa.

Kun nykyisestä työvoimareservistä jättäytyy tulevien kymmenen vuoden aikana sivuun noin 165 000 käsiparia, tarvitaan tämän työvoimavajeen paikkaajaksi yli 250 000 uutta osaajaa.Synkkenevät syntyvyyslukemat puhuttivat myös Ennakointikamarin seminaarissa 6

Se saattaa kuitenkin synkkenevien syntyvyyslukujen keskellä olla kova haaste, totesi Kaupunkitutkimus TA:n toimitusjohtaja Seppo Laakso Ennakointikamarin aamuseminaarissa.

Käytännössä yhtälön toteutuminen edellyttää vähintään 1,0 prosentin vuotuista väestönkasvua, mutta sen ohessa on oltava tarjolla muitakin rohtoja.

– Ulkomaalaistaustaista työvoimaa on pystyttävä hyödyntämään selvästi nykyistä enemmän ja yli 60-vuotiaiden työllisyysastetta on nostettava. Lisäksi tarvitaan nykyistä joustavampia työaikajärjestelyjä sekä opiskelijoiden ja nuorten liikkuvuutta paremmin huomioiva koulutusjärjestelmä. Myös vajaatyökykyiset on saatava työllistymään, Laakso luetteli.

Koulutustaso korostuu Uudellamaalla

Uudellamaalla työvoiman koulutustaso on selvästi muuta maata korkeampi. Niinpä myös osaajapula korostuu etenkin erityisasiantuntijatehtävissä.

Tulevien vuosien kasvualoja ovat muun muassa informaatioteknologia, rahoitusala sekä liike-elämän palvelut. Töitä riittää tulevaisuudessa myös julkishallinnossa ja etenkin terveydenhuollossa.

Perinteisistä toimialoista osaajia tarvitaan rakennus- ja kuljetusaloille, teollisuudessa käsiparien tarve sen sijaan vähenee.

– Työllistymisessä tulee koulutustaso korostumaan entisestään. Ilman tutkintoa olevien työllisyysaste on Uudellamaalla jo nyt alle 50 prosenttia, Laakso huomautti.

Kansainvälisten osaajien kiinnittyminen työmarkkinoille

Ulkomaalaistaustaisen työvoiman ja työperäisen maahanmuuton merkitystä Helsingin seudulla korosti myös Helsingin seudun kauppakamarin projektipäällikkö Satu Salonen. Synkkenevät syntyvyyslukemat puhuttivat myös Ennakointikamarin seminaarissa 2

– Jo nyt noin 80 % Helsingin seudun muuttovoitosta koostuu ulkomaalaistaustaisista muuttajista. On selvää, että ilman maahanmuuttoa meiltä loppuvat työntekijät. Jotta Suomi olisi houkutteleva kohde osaajille, tulee maahantuloon liittyvien prosessien, kuten oleskelulupaprosessien, olla sujuvia ja selkeitä, Salonen totesi.

Myös jo Suomessa oleva kansainvälinen osaaminen tulisi saada paremmin yritysten käyttöön.

Esimerkiksi suomalaisissa korkeakouluissa opiskelee yli 20 000 kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa, joista lähes kolmannes lähtee Suomesta pois viiden vuoden kuluessa valmistumisestaan.

– Työperäisen maahanmuuton tukemisen lisäksi olisi tärkeää tehostaa täällä jo olevien kansainvälisten osaajien siirtymistä työmarkkinoille osaamistaan vastaaviin tehtäviin, Salonen painotti.

Synkkenevät syntyvyyslukemat puhuttivat myös Ennakointikamarin seminaarissa 4Koulutuskatse työn sisältöön

Muun muassa ammatillista liikkuvuutta tutkinut Pellervon taloustutkimus PTT:n ekonomisti Veera Holappa puolestaan huomautti, että digitalisaation ja globalisaation myötä myös työtehtävien sisällöt ja työvoiman kysyntä muuttuvat.

Hänen mukaansa Suomessakin on jo merkkejä siitä, etteivät työnhakijoiden ja avointen työpaikkojen ominaisuudet vastaa toisiaan.

– Siksi katse pitäisi jatkossa kiinnittää ammattinimikkeiden sijaan ennemminkin työtehtäviin ja niiden sisältöön. Samoin koulutuksessa tulee keskittyä oman osaamisen kehittämiseen ja puutteiden korjaamiseen, Holappa painotti.

Opettajilta tämä edellyttää entistä parempaa paneutumista ja perehtymistä työpaikkojen arkeen.

Toisaalta myös nuoret kaipaavat Holapan mukaan konkreettisia työelämän perustaitoja.

Entistä parempaa otetta elinikäiseen oppimiseen kaipasi myös Sitran projektijohtaja Helena Mustikainen. Sitran tekemän selvityksen mukaan niin sanottuun jatkuvaan oppimiseen käytetään Suomessa noin 19 miljardia euroa vuosittain. Summasta noin 15 miljardia tulee julkiselta sektorilta, loput yksityiseltä puolelta. Synkkenevät syntyvyyslukemat puhuttivat myös Ennakointikamarin seminaarissa 1

Kokonaisuuksien koordinoinnissa ja koulutuksen tehokkuudessa on kuitenkin paljon parannettavaa. Tähän on nyt havahduttu niin valtionhallinnossa, koulutusorganisaatioissa kuin työmarkkinajärjestöissä.

– Yhdessä on huomattu, että työelämän muutosnopeus ja yhteiskunnan monimuotoisuus haastavat monella tapaa nykyjärjestelmän, joka on luotu aivan eri aikakautena. Nyt oppimiselle on luotava uusi ekosysteemi, Mustikainen totesi.

– Samalla on luonnollisesti löydettävä ratkaisut siihen, kenen vastuulla oman osaamisen kehittäminen lopulta on, pitääkö kaikilla olla mahdollisuudet ja valmiudet kehittyä, onko meillä varaa jättää ketään tämän ekosysteemin ulkopuolelle ja lopuksi – mistä tähän saadaan rahat, hän listaili.

Synkkenevät syntyvyyslukemat puhuttivat myös Ennakointikamarin seminaarissaTyön tuottavuus

Timo Karkola, Amiedun säätiö johtaja ja rehtori, listasi kommenttipuheenvuorossaan asioita, joilla työn tuottavuus kehittyy.

Näitä ovat: työmarkkinoille tulon varhentaminen, eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen, aktiivinen työperäinen maahanmuutto sekä työvoiman ulkopuolelta työmarkkinoille tulevien, kuten osatyökykyisten, hyödyntäminen.

Tuottavuutta jarruttavat kuitenkin useat tekijät, kuten työelämän vetovoima, kannustin- ja kohtaanto-ongelma.

Miten jatkuvan oppimisen reformi näkyy eläköityvien työntekijöiden osaamisen arvostuksena?

Usea eläköityvä työntekijä kokee osaamattomuutta ja kykenemättömyyttä vastata tekniikan haasteisiin tai työelämän nopeatahtisuuteen. Seniorit kaipaavat hyvää elämää, merkityksellisyyttä ja itsemääräämisoikeutta.

– Senioreiden työllistämisen lisäksi katsetta käännetään myös nuoriin. Ratkaiseeko oppivelvollisuuden pidentäminen osaavan työvoiman saatavuuden?, aprikoi Karkola.

Asenne ratkaisee

Aamupäivän aikana oppimiseen saatiin myös yritysnäkökulmaa. ISS Palveluiden koulutuspäällikkö Elli Welling kertoi yhtiössä olevan tälläkin hetkellä noin 300 oppisopimusopiskelijaa.

Lisäksi ISS Palvelut on mukana muun muassa UIA GSIP-, Erasmus- ja Startup Refugees-ohjelmissa.

Liikkuvuutta pyritään parantamaan eri ISS-maiden henkilöstön kesken, mikä on varsinkin nuoremmalle polvelle tärkeää. Samalla Welling kuitenkin tähdensi, että kaikessa kehittymisessä ratkaisee lopulta oma asenne.

Itseään hän piti yhtenä varsin luontevana esimerkkinä jatkuvasta oppimisesta. Takana on kohtuullisen pitkä ura ISS:n palveluksessa ja yhteensä kahdeksassa eri ammatissa.

– Kukapa meistäkään aikanaan tiesi, mihin lopulta työurallamme päädymme. Ja tätä samaa viestiä meidän pitää välittää myös nuorille, Welling kannusti.