Eduskuntatalo Vaikuttaminen

Puolueet haluavat harventaa sääntelyviidakkoa

Kauppakamarit kysyivät vaaleihin valmistautuvilta kahdeksalta eduskuntapuolueelta kuusi keskeistä talouspolitiikan kysymystä, joihin Suomessa pitää seuraavalla vaalikaudella ottaa kantaa.
Essi Linqvist
Joanna Moorhouse, eduskunta
FacebookTwitterLinkedIn

Kaikki kahdeksan eduskuntapuoluetta ovat yhtä mieltä siitä, että seuraavan hallituksen on sitouduttava yritysten hallinnollisen taakan keventämiseen sekä kaavoitus-, lupa- ja valitusprosessien nopeuttamiseen.

Yksimielisyys vallitsee myös siitä, että Suomen energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta on parannettava ja kotimaisia energiamuotoja on hyödynnettävä aiempaa enemmän. Puolueet hyväksyvät yleisellä tasolla, että tukipolitiikasta on siirryttävä kohti markkinaehtoista energiapolitiikkaa.

Verot ja leikkaukset jakavat mielipiteitä

Kokoomus kannattaa tuloverotuksen keventämistä, mutta jää tavoitteessaan yksin.

Keskusta, kristillisdemokraatit, Sdp, vasemmistoliitto ja vihreät ovat sitä mieltä, että nykyisessä taloustilanteessa ei ole mahdollisuuksia tuloverotuksen keventämiseen.

Myös näkemykset julkisten menojen leikkaamisesta eriävät. Kokoomus haluaa, että sopeuttamispäätökset tehdään heti vaalikauden alussa ja ne toteutetaan etupainotteisesti.

Myös perussuomalaiset ja RKP ovat julkisten menojen karsimisen kannalla. Keskusta väistää kysymyksen. Kristillisdemokraatit, Sdp, Vasemmistoliitto ja vihreät vastustavat leikkauksia.

1. Miten vahvistaisit kansanedustajana Helsingin metropolialueen yritysten menestystä ja kilpailukykyä?

2. Mikä kauppakamariryhmän yhteisistä hallitusohjelmatavoitteista on mielestäsi tärkein ja miten sitä edistäisit?

Anne Berber

ANNE BERBER (KESK.)

  1. Verotus on rakennettava yrittäjyyttä kannustavaksi. Hankintalakia on uudistettava, jotta pienet ja keskisuuret yritykset voivat tosiasiallisesti olla mukana kilpailutuksissa. Sääntelyä on purettava. Paikallista sopimista on lisättävä.
  2. Verotuksen kannustava vaikutus on hyödynnettävä palkkojen nostamisen sijaan. Yritysverotusta on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti. Yrittäjän kannalta verotuksen oltava on yhdenvertaista ja yhdenkertaista.

TAPANI MÄKINEN (KOK.) Tapani Mäkinen

  1. Tarvitsemme kohtuuhintaisia asuntoja.  On vähennettävä byrokratiaa ja sääntelyä ja sujuvoitettava kaavoitusprosessia.   Mahdollisuutta kaavoitus- ja rakennuslupien monenkertaiseen valittamiseen on poistettava.  poistaa.  Pitää varmistaa, että Hki-Vantaan lentoasema säilyy kansainvälisesti houkuttelevana, ja Pisararata on rakennettava.
  2. Meidän pitää varmistaa julkisen sektorin tehokkuuden ja tuottavuuden lisääminen ja kasvun taittuminen, mikä tarkoittaa mm. byrokratian vähentämistä, sääntelyn purkamista, tiukkaa menokuria ja digitalisaation vahvempaa hyödyntämistä sekä yhdenmukaista palveluarkkitehtuuria ICT-toimintoihin. Yksityiset toimijat otettava  mukaan palvelujen tuottajiksi ja kumppaneiksi.

Marja-Leena LeppänenMARJA-LEENA LEPPÄNEN (PS.)

  1. Pienyrittäjän arvonlisäveron alarajan nostaminen 30 000 euroon, alv-helpotus yksinyrittäjälle uuden työntekijän laskutuksen osalta vuodeksi, kotitalousvähennyksen nosto 65-vuotta täyttäneille yksineläville 4000 euroon ja puolisoille 8000 euroon.
  1. Suomen energiaomavaraisuus on otettava vahvasti yhdeksi työllisyyttä parantavaksi keinoksi. Lisäksi oppisopimusjärjestelmää on kehitettävä.

NASIMA RAZMYAR (SD.)Nasima Razmyar

  1. Lähden siitä, että Helsingin alueella olisi ammattitaitoista ja koulutettua henkilöstä saatavilla. Tämä edellyttää muun muassa sitä, että kohtuuhintaisia asuntoja olisi saatavilla riittävästi. Yritysten pitää pystyä palkkaamaan uutta henkilöstä nykyistä helpommin. Tämä tarkoittaa sitä, että palkkaamiseen kynnystä pitää madaltaa.
  2. Tärkeimmät tavoitteet mielestäni ovat hallinnollisen taakan keventäminen, liikennepolitiikan kehittäminen ja koulutuksen uudistaminen.

Erkki PeräläERKKI PERÄLÄ (VIHR.)

  1. Ilmastonmuutoksen torjunta ja ympäristönsuojelu tarjoavat
    yrityksille merkittäviä ansaintamahdollisuuksia. Investoinnit uusiutuvan energian sekä puhtaan teknologian tutkimukseen ja kehitykseen luovat seudun yrityksille
    erinomaisia vientimahdollisuuksia.
  2. Energiaomavaraisuuden parantaminen: kannattaa investoida puhtaaseen ja uusiutuvaan kotimaiseen energiaan. Julkiset tuet ovat välttämätön
    välivaihe siirryttäessä kohti markkinaehtoista energiapolitiikkaa.

Kauppakamareiden hallitusohjelmatavoitteet:

  1. Julkisten menojen BKT-suhde 50 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.
  2. Veroastetta laskettava ja työn verotusta on kevennettävä.
  3. Yritysten hallinnollisen taakkaa on kevennettävä sekä kaavoitus-, lupa- ja valitusprosesseja nopeuttaa.
  4. Liikennepolitiikan on perustuttava selkeisiin palvelukriteereihin ja pitkäjänteiseen päätöksentekoon.
  5. Suomen energiaomavaraisuutta ja -huoltovarmuutta on parannettava ja siirryttävä kohti markkinaehtoista energiapolitiikkaa.
  6. Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen on vastattava työelämän osaamistarpeisiin.