PK, pienet ja keskisuuret yritykset, pk-yritykset, pk-yrityksillä, byrokratia, kauppakamarien PK-hallitusbarometrista, kaavoitukseen ja luvitukseen, kaavoituksen ja rakennuslupien, lupiin, viranomaislupiin, lupa- ja viranomaisbyrokratiaa, luvan Vaikuttaminen, Yritykset

PK-yritykset haluavat kasvaa ja investoida – kaavoitukseen ja luvitukseen tarvitaan sujuvoittamista

PK-yrityksillä on kasvuhaluja, mutta kaavoituksen ja rakennuslupien sujuvoittamista kaivataan. Viranomaislupiin liittyvä byrokratia on viivästyttänyt investointeja lähes kahdeksalla prosentilla PK-yrityksistä viime ja tämän vuoden aikana, selviää kauppakamarien PK-hallitusbarometrista.
FacebookTwitterLinkedIn

Vastaajayrityksiltä on viivästynyt hankkeita yli 200 miljoonan euron arvosta. Yleisimmin viivästys on liittynyt kaavoitukseen ja rakennuslupiin. Tulevaan hallitusohjelmaan tarvitaan selkeät kirjaukset kaavoituksen ja luvituksen sujuvoittamisesta yhden luvan ja luukun periaatteella.

PK-yritykset ovat merkittävä osa Suomen elinkeinoelämää ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusta. PK-sektorin vireydestä kertoo, että lähes 40 prosenttia kauppakamarien PK-hallitusbarometriin vastanneista yrityksistä käynnistää tai suunnittelee uutta liiketoimintaa. Neljännes suunnittelee yritysostoja, muita merkittäviä investointeja tai on käynnistämässä tai laajentamassa vientiä. Tiedot ilmenevät kauppakamareiden PK-hallitusbarometristä, johon vastasi 1100 yritysjohtajaa helmikuussa 2019.

Lupa- ja viranomaisbyrokratiaa koskevat kysymykset kirvoittivat barometrin vastaajilta valtavan määrän avoimia vastauksia, joista paistaa tuskastuminen. Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman lupaukset normitalkoista olivat nostattaneet odotuksia ja pettymys tuloksiin näkyy vastauksissa.

– Ympäristöministeriö on käynnistänyt maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisen, mutta jo voimassa oleva laki mahdollistaisi yritysystävällisemmät prosessit. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ei ole varaa jäädä odottamaan useaksi vuodeksi uuden lainsäädännön valmistumista, vaan käytäntöjä on muutettava heti, toteaa Helsingin seudun kauppakamarin maankäyttö- ja liikenneasioiden päällikkö Tiina Pasuri.

– Avainasemassa ovat kuntien omat käytännöt ja niiden viranhaltijoiden asenne. Maapolitiikalla tulee pyrkiä ensisijaisesti kehittämismahdollisuuksien luomiseen eikä kunnan rahoitustarpeen täyttämiseen. Liian yksityiskohtaisesta asemakaavoituksesta on luovuttava ja jätettävä tilaa innovoinnille.

Positiivisella ja ratkaisukeskeisellä suhtautumisella yritysten hankkeisiin vauhditetaan investointien toteuttamista.

Viivästyneiden investointien arvo yli 200 miljoonaa

Kaavoituksen tai luvituksen vuoksi viivästyneiden tai estyneiden investointien arvo on pelkästään tämän kyselyn vastaajayrityksissä yli 200 miljoonaa euroa. Viivästyksiä raportoitiin kaikkialta Suomesta. Lisäksi esille tuli suurhankkeita, joihin tarvitaan lukuisia erillisiä lupia, mikä koetaan haasteelliseksi.

Yhden luvan ja luukun periaate tarpeen

Lainsäädännön uudistamisen kunnianhimotasoa on nostettava tulevalla hallituskaudella. Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtajan Leena Linnainmaan mukaan maankäyttö- ja rakennuslakia sekä ympäristölainsäädäntöä on uudistettava ja sovitettava yhteen niin, että yhteen hankkeeseen tarvitaan yksi kattava lupa, johon kuuluu vain yksi valitusprosessi. Lisäksi hajanainen ympäristölainsäädäntö on yhtenäistettävä yhdeksi laiksi, ympäristökaareksi.

Yritysten rakennusinvestointien toteuttamista helpottaisi huomattavasti, mikäli lupaprosessin voisi hoitaa alusta loppuun saakka yhden viranomaisen kanssa.

Kyseinen taho huolehtisi automaattisesti eri viranomaisnäkökulmien huomioon ottamisesta, mikä myös poistaisi viranomaisten keskinäiset valitukset.

Kauppakamareiden PK-hallitusbarometri toteutetaan joka toinen vuoksi. Barometriin vastasi 1104 yritysjohtajaa eri puolilta Suomea helmikuussa 2019. Hallitustyöskentelyä koskeva raportti Tulevaisuus haastaa hallitukset julkaistiin 20.3.2019.

Tulevaisuus haastaa hallitukset

Kauppakamareiden PK-hallitusbarometri toteutetaan joka toinen vuoksi. Barometriin vastasi 1104 yritysjohtajaa eri puolilta Suomea helmikuussa 2019. Hallitustyöskentelyä koskeva raportti Tulevaisuus haastaa hallitukset julkaistiin 20.3.2019.