maankäytön ja liikenteen, kantakaupungin, Helsingin kaupunki, Eteläsataman, Kauppatorin, asemakaavojen, Helsinki Vaikuttaminen

Helsingin kantakaupungin kehittäminen herätti vilkasta keskustelua

Helsingin kaupunki valmistelee kokonaissuunnitelmaa kantakaupungin maankäytön ja liikenteen kehittämisen pohjaksi.
Tiina Pasuri
3DRender/Kaupunkisuunnittelun toimiala/Helsingin aineistopankki
FacebookTwitterLinkedIn

Kantakaupunkia koskevia hankkeita on vireillä runsaasti, muun muassa Eteläsataman alueen ja Kauppatorin suunnittelu, vanhojen asemakaavojen ajantasaistaminen, Elielinaukion kehittäminen, kävelykeskustan laajentamisen ja maanalaisen kokoojakadun edellytysten selvittäminen, nopeusrajoitusjärjestelmän muutokset sekä raitio- ja pyörätieverkon laajentaminen. Niillä kaikilla on vaikutuksia keskusta-alueen vetovoimaan tai saavutettavuuteen ja siten myös yritysten toimintaedellytyksiin.

Kauppakamari järjesti ennen joulua info- ja keskustelutilaisuuden, jossa asemakaavapäällikkö Marja Piimies ja liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen kertoivat kaupungin lähtökohdista vision valmistelussa.

Yrityksiltä toivottiin palautetta siitä, mitä ne haluavat keskusta-alueelta 2030 tai 2050 – miten maankäyttöä ja liikennettä tulisi kehittää?

Keskustan elinvoima edellyttää hyvää saavutettavuutta kaikilla liikkumismuodoilla

Kommenttipuheenvuorossaan HOK Elannon Jyrki Karjalainen piti keskustan hyvää saavutettavuutta elinehtona sen vetovoiman säilymiselle tulevaisuudessa. Mikäli keskustan harvojen suurten päivittäistavarakauppojen toimintaedellytykset heikkenevät, vaarantuu myös kannattavan tavaratalokaupan harjoittaminen keskustassa. Karjalainen myös peräänkuulutti kunnollista selvitystä lukuisten liikennehankkeiden yhteisvaikutuksista keskustan saavutettavuuteen.

Niemi Palvelut Oy:n Juha Niemi oli huolissaan huolto- ja jakeluliikenteen sujumisesta, mikäli kumipyöräliikennettä entisestään rajoitetaan kantakaupungissa. Kävelykatujen lisääminen ja jalkakäytävien käytön estäminen vaikeuttaisivat muun muassa muuttojen tekemistä. Vähittäiskaupan murros tulee vain lisäämään keskustan jakeluliikennettä.

Käydyssä keskustelussa korostui huoli autoliikenteen rajoittamisesta keskustassa.

Kaupan lippulaivat kaipaavat asiakaskuntaa myös kantakaupungin ulkopuolelta – asukkaiden lisäksi keskustassa töissä käyvät ja turistit tarvitaan turvaamaan keskustan elinvoima. Asiakkaan keskiostoksen on oltava riittävän suuri, jotta kauppa kannattaisi – pelkkä suuri kävijämäärä ei riitä. Satamien säilymistä kantakaupungissa ja niiden saavutettavuuden turvaamista pidettiin elintärkeänä.

Kävelykeskustan laajentaminen ei voi olla itsetarkoitus

Kävelykeskustan laajentamiseen liittyen kaivattiin visiota siitä, mitä autoilta vapautuvalla katutilalla olisi tarkoitus tehdä? Jo nykyään Helsingissä on useita epäviihtyisiä ja vajaakäyttöisiä kävelykatuja, jotka pitäisi ensin ottaa kunnolla käyttöön. Avarien kävelyalueiden lisääminen ei voi olla itsetarkoitus, samalla on tilalle saatava esimerkiksi lisää liiketilaa.