Helsingin seudun kauppakamari, Matti Niemi, puhjeenjohtaja Pääkirjoitus

Suuret kysymykset ratkaistava seudullisesti

Kuluvana syksynä on Helsingin seudun kasvusta käyty poikkeuksellisen paljon keskustelua. Syynä tähän on ollut Helsingin uuden yleiskaavan käsittely. Tässä kaavassa on otettu aivan uusi suunta kaupungin kehitykseen.
Matti Niemi
FacebookTwitterLinkedIn

Kaavassa on lähdetty aktiivisesti tavoittelemaan kaupungin kasvua ja kaupunkirakenteen tiivistämistä. Kaupungin nykyisten rajojen sisälle tavoitellaan asuntojen rakentamista 230 000 uudelle asukkaalle.

Muutos aiempiin yleiskaavoihin on huomattava.  Kun yleiskaavoituksella aiemmin hillittiin asuinrakentamista ja haluttiin suunnata työpaikkarakentamista tietyille alueille, on uusi yleiskaava pikemminkin mahdollistava kuin rajoittava. Se mahdollistaa yritystoiminnan kehittämisen paljon paremmin kuin edelliset yleiskaavat.

Helsingin uuden yleiskaavan vaikutukset tuntuvat koko seudulla.

Kun Helsinki pitkään ylläpiti alimitoitettuja väestöennusteita ja niiden mukaista kysyntää pienempää kaavoitusta, suuntautui kasvu pääkaupunkiseudun muihin kuntiin ja kehyskuntiin. Tämä kehitys on viime vuosina kääntynyt ja asuntotuotantoa on Helsingissä kasvatettu tuntuvasti. Uusi yleiskaava vahvistaa tätä kehitystä.

Samalla yleiskaava kiristää kuntien välistä kilpailua veronmaksajista ja yrityksistä. Kilpailun voimistuminen parantaa asukkaiden ja yritysten palvelua ja siihen me kauppakamarissa suhtaudumme tietysti myönteisesti.

Kauppakamarissa oltiin yleiskaavan mitoitukseen varsin tyytyväisiä. Kasvun tavoittelu on oikea lähtökohta kaupungin kehittämiselle. Maankäytön suunnitelmien pitää mahdollistaa väestön, työpaikkojen ja yritystoiminnan kasvun edellytykset pitkälle tulevaisuuteen. Mikäli maankäytöllä alettaisiin rajoittaa markkinoiden kasvua, luotaisiin tonttimaan hintaan aivan liian suuria paineita. Itsensä hinnoitteleminen ulos markkinoilta koituisi lopulta kaiken kasvun tuhoksi.

Useimpiin kaavoitusratkaisuihinkin kauppakamarissa oltiin hyvin ymmärtäväisiä. Kun kasvua tavoitellaan, on kaupunkirakennetta voitava tiivistää ja uusia alueita ottaa asuinrakentamisen ja yritystoiminnan käyttöön. Nyt tehtyjen ratkaisujen jälkeenkin Helsinki on varsin väljä ja vihreä kaupunki muihin Euroopan metropoleihin verrattuna.

Liikenteen ja logistiikan osalta suhtaudumme kaavoitusratkaisuihin hyvin kriittisesti.

Tosiasia on, että väestön kasvaessa myös liikennetarpeet kasvavat. Vaikka liikennettä onkin aivan järkevää ohjata raiteille, joukkoliikenteeseen ja polkupyörille, ei kaikkia liikennetarpeita voida niillä tyydyttää. Sekä henkilöliikenteen että logistiikan tarpeet ovat kasvavia eikä kasvavia liikennevirtoja hevin voida ahtaa nykyistä huonommin vetäville ulosmenoteille, vaikka niitä alettaisiin kutsua kaupunkibulevardeiksi. Kaupunkibulevardien toteuttamisessa onkin jatkosuunnittelussa syytä osoittaa viileää harkintaa ja varovaisia otteita. Esimerkiksi nykyisiä eritasoliittymiä ei kannata lähteä suin päin purkamaan.

Hyvät liikenneyhteydet ovat kauppakamarien tuoreen selvityksen mukaan voimakkaimmin yritystoiminnan sijoittumiseen vaikuttava tekijä. Kaupan näkökulmasta liikenneyhteyksien merkitystä ei voi yliarvioida. Kauppa ei käy eikä hyvinvointi kasva, jos asiakkaat, henkilökunta ja myytävät tavarat seisovat jonoissa kaupunkibulevardeilla.

Yleiskaavan valmistelu oli kaupungissa avointa ja vuorovaikutteista. Kauppakamarilla oli varsin hyvin sujunut yhteistyö kaavasuunnittelijoiden kanssa ja suunnitelmia esiteltiin jäsenyrityksille moneen kertaan. Vaikkei kaikkia kauppakamarin toiveita otettukaan lopulta huomioon, voitiin vuorovaikutuksella lisätä sekä yritysten että kaavoittajien ymmärrystä keskeisistä tavoitteista. Tämä auttaa yrityksiä ottamaan maankäytön tarpeet huomioon oman toimintansa suunnittelussa.  Avoimella vuorovaikutuksella voidaan myös vähentää turhia konfliktitilanteita ja valituksia.

Kaupunkisuunnitteluvirastolle kiitos hyvästä yhteistyöstä.

Jatkossa maankäytön suunnittelussa on vahvistettava seudullista näkökulmaa. Nykyisessä maankäyttö- ja rakennuslaissa on säädetty, että pääkaupunkiseudun kunnat laativat yhteisen yleiskaavan. Kun tätä säädöstä ei ole mitenkään sanktioitu, ovat kaupungit voineet jättää sen kylmästi toteuttamatta.

Koko Helsingin seudun kannalta olisi kuitenkin eduksi, että suuret maankäyttö- ja liikenneratkaisut tehtäisiin yhtä kaupunkia suuremmalla perspektiivillä. Kysymys kaupunkibulevardeista on tästä erinomainen esimerkki: nythän Helsinki on päättänyt sellaisesta liikenneratkaisusta, joka vaikeuttaa erityisesti muista kunnista tulevaa liikennettä. Näin suuret kysymykset tulisi voida ratkaista seudullisesti.

Pääkaupunkiseudun yhteinen yleiskaava muuttaisi myös koko Uudenmaan suunnittelua. Maakunnan maankäytön suunnittelua tulisi muuttaa nykyistä enemmän mahdollistavaksi ja samalla koota maankäytön oleelliset suuntaviivat nykyisistä maakuntakaavoista yhteen. Hieman nykyistä isomman pensselin käyttö hyvin harkituin vedoin tuottaisi uutta tilaa yritystoiminnalle ja talouden kasvulle.

 

Matti Niemi

Helsingin seudun kauppakamarin puheenjohtaja

kauppaneuvos

Kirjoitus on tiivistelmä Matti Niemen syyskokouksessa 15.11.2016 pitämästä puheesta.