Heikki J. Perälä,työllisyyden, työllisyysasteen, työllisyystavoitelaskurin, työllisyystavote.fi, päätöksiä, päätöksiin Pääkirjoitus

Kaupan vapaus vastatuulessa

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti maaliskuun alussa, että Yhdysvallat valmistelee 25 prosentin tuontitulleja terästuotteille ja 10 prosentin tulleja alumiinituotteille. Päätös tulleista tehtiin nopeasti. Vapaan kaupan kannalta tulleista käyty keskustelu on hyvin huolestuttavaa. Kauppasodalla uhkaileminen ei ole eduksi talouden kasvulle eikä toimintaympäristön ennustettavuudelle.
Heikki J. Perälä
FacebookTwitterLinkedIn

Yhdysvaltain päätös johtaa Euroopan unionin ja muiden maiden osalta vastatoimiin. EU:n komissio reagoi jo tapahtumiin ja ilmoitti komission valmistelevan teräksen, maataloustuotteiden ja teollisuustuotteiden ylimääräisiä tulleja. Aivan erityisesti on uhkailtu uusilla tulleilla viskille, karpalomehulle ja maapähkinöille. EU pyrkii kuitenkin löytämään asiaan neuvotteluratkaisun vielä ennen uusien tullien voimaan astumista.

Maailman kauppajärjestö WTO:n sääntöjen sallimat vastatoimet kaupan tasapainottamiseksi voidaan käynnistää nopeastikin. Varsinaiset suojatoimet oman tuotannon suojelemiseksi on sen sijaan hyväksyttävä jäsenmaiden kanssa, mikä ei tapahdu aivan hetkessä. Juridisen ratkaisun hakeminen koko asiaan WTO:ssa kestää tätäkin pidempään, yleensä yli vuoden. Siinä ajassa ehtii moni kauppa kaatua ja yritys kärsiä tuntuvia tappioita.

Tuontitullien asettaminen on tähän mennessä perustunut enemmän poliittiseen ja retoriseen profiilin nostamiseen kuin juridiseen prosessiin. Vaikka maailmankaupan pelisääntöjen muuttaminen on aina vakava asia, ottavat asioiden juridiset prosessit aikaa.

Yhdysvaltojen kauppaministeriö perustelee teräs- ja alumiinituonnin rajoittamista kansallisella turvallisuudella, jota on vaikea kuvitella Euroopan maiden uhkaavan. Pikemminkin kyse on oman perinteisen teollisuuden suojaamisesta. Tulleilla satutettaisiin kuitenkin myös Yhdysvaltain omaa tuotantoa, koska maasta ei löydy korvaavia tuotteita kaikille sektoreille. Poliittiset paineet tullien asettamiseksi taitavat olla kuitenkin suuremmat kuin valmiudet arvioida tullien välillisiä vaikutuksia.

Mahdollisten tullien vaikutukset suomalaisyrityksille ovat vielä epäselvät. Pahinta pienen vienti-intensiivisen maan tuotannolle olisi kauppasodan laajeneminen muillekin sektoreille. Suomalaisen tuotannon kannalta olisikin tärkeää, että EU:n vastatoimet mitoitettaisiin tarkoin harkitusti ja kohdennetusti. Kauppasodan lietsominen johtaisi kaikkien kannalta onnettomaan lopputulokseen.

Yritysten kannattaa kuitenkin seurata tilanteen kehittymistä aktiivisesti. Kauppakamari ja sen Enterprise Europe Network -yksikkö auttavat yrityksiä ajankohtaisen tiedon saamisessa. Yhteyttä pidetään aktiivisesti myös kauppapolitiikan viranomaisiin.

Kauppasodalla uhkaileminen on yrityksille vakava muistutus poliittisten riskien olemassaolosta. Valitettavasti ne joskus myös realisoituvat.