Ideologiat syrjään keskustan liikenneratkaisuissa Pääkirjoitus

Ideologiat syrjään keskustan liikenneratkaisuissa

Keskustelu Helsingin keskustan kehittämisestä on saanut uusia kierroksia viime viikkoina. Kahden vuoden ajan tehty työ maanalaisen kokoojakadun suunnittelusta ja kävelykeskustan laajentamisesta pantiin lokakuun alussa jäihin kaupunkiympäristölautakunnan äänestyspäätöksellä.
Heikki J. Perälä
FacebookTwitterLinkedIn

Vaikka selvitystyön käynnistämisestä päätettiin valtuustokauden alussa hyväksytyssä kaupunkistrategiassa, oli Helsingin vasemmistoryhmillä ja vihreillä kiire tehdä asiassa johtopäätökset ennen kuin valmistelut oli viety loppuun.

Selväksi tuli, ettei maanalaiselle kokoojakadulle ole kaupunginvaltuustossa enemmistön tukea.

Elinkeinoelämän näkökulmasta tilanne on surkea. Selvitystyö kaupungin keskustan kehittämisen päälinjoista on ollut monipuolista ja vuorovaikutteista. Myös kauppakamari on osallistunut työhön tuomalla siihen elinkeinoelämän näkemyksiä, informoimalla yrityksiä selvitystyön etenemisestä ja osallistumalla keskustan palvelujen käyttöä koskevaan tutkimukseen. Työssä on lähdetty siitä, että kävelykeskustaa voidaan laajentaa maan päällä merkittävästi, kun läpiajoliikenne ja satamien raskas liikenne ohjataan uuteen tunneliin. Tämä pitäisi keskustan saavutettavuuden kohtuullisena ja loisi myös elinkeinoelämälle hyvät kehittymisedellytykset.

Kaupunkiympäristölautakunnan päätöksen jälkeen keskustan kehittämisessä on palattu lähtöruutuun.

Tärkeintä on löytää ratkaisut liikenteen järjestämiseen. Helsingin keskustan pitäminen elinvoimaisena edellyttää liikenneratkaisujen tekemistä niin, että keskustaan pääsee jatkossakin kaikilla liikkumismuodoilla. Monipuolisen palvelu- ja yritysrakenteen säilyttäminen keskustassa edellyttää sekä tavara- että henkilöliikenteen sujuvuuden turvaamista. Muutoin uhkana on palvelu- ja työpaikkarakenteen hajautuminen seudulla entisestään, pääasiassa Helsingin rajojen ulkopuolelle.

Liikenne tulee merkittävästi kasvamaan lähivuosina, kun kaupungin asuinrakentaminen etenee ja palvelut kehittyvät. Kaupungin uusi yleiskaava mitoitettiin alun perin 260 000 suuruiselle väestömäärän kasvulle. Uudenmaan maakuntakaavoitus perustuu puolestaan 550 000 asukkaan lisäykseen. On utopiaa kuvitella, että mittavat väestölisäykset voisivat toteutua ilman samanaikaista liikenteen kasvua. Pelkästään kasvavan väestömäärän tarvitsevien palveluiden aiheuttamat logistiset tarpeet ovat suuria.

Aivan omat tarpeensa aiheutuvat satamaliikenteen sujuvoittamisesta.

Helsinki on Euroopan vilkkain matkustajasatama. Kantakaupungin satamia käytti viime vuonna 11,5 miljoonaa matkustajaa, joiden tuoma tulovirta keskustan palveluihin on huomattava.

Sekä matkailun että ulkomaankaupan kannalta on eduksi, että matkustajat ja tavarat kulkevat suurelta osin samoissa aluksissa. Tästä aiheutuvan tiheän vuorovälin avulla voidaan viennin yhteydet markkinoille pitää tehokkaina ja näin kuroa umpeen pohjoisesta sijainnistamme aiheutuvaa kilpailurasitetta.

Usein esitetty vaihtoehto satamatoimintojen keskittämisestä Vuosaareen heikentäisi merkittävästi Helsingin vetovoimaa matkailukaupunkina. Se aiheuttaisi myös mittavan investointipaineen, sillä nykyinen Vuosaaren satama on suunniteltu tehokasta tavaraliikennettä varten. Miljoonien matkustajien tuominen nykyiseen satamaympäristöön ja heidän jatkoyhteyksiensä järjestäminen ei ole ihan pieni juttu.

Helsingin keskustan ratkaisuilla on suuri elinkeinopoliittinen vaikutus, sillä toimivat liikenneyhteydet ovat kaikkein tärkeimpiä yritysten sijaintipaikkapäätöksiin vaikuttavia asioita.

Yritystoiminnan kehittämisen kannalta olisikin eduksi, että suuret ratkaisut Helsingin keskustan ja sen liikenteen kehittämisestä tehtäisiin huolella tehdyn valmistelutyön pohjalta analyyttisesti ja rauhallisesti, ilman vahvoja ideologisia ennakkoasenteita. Se antaisi parhaat edellytykset yritysten päätöksenteolle omista investoinneistaan.


Lue myös:

Helsingin keskustan vetovoimaa on kehitettävä monipuolisesti

Helsingin keskustan vetovoimaa on kehitettävä monipuolisesti