ilman siirtymäaikaa tapahtuvalla erolla, brexit kovalla Brexitillä verotukseen, vero, arvonlisäverotukseen, ALV, ALV-, verotetaan, 0-verokannan, Neuvontapalvelut

Kovan Brexitin vaikutukset tavara- ja palvelukaupan verotukseen

Iso-Britanniasta tulee EU:n ulkopuolinen valtio 30.3.2019 alkaen.
Mika Olli
FacebookTwitterLinkedIn

Ilman siirtymäaikaa tapahtuvalla erolla, eli kovalla Brexitillä, on vaikutuksia tavara- ja palvelukaupan verotukseen Suomen ja Iso-Britannian välillä.

Tavarakauppa Suomen ja Iso-Britannian välillä

Iso-Britannian EU-eron astuessa voimaan tavarakauppaan aletaan soveltaa samoja viennin ja tuonnin säännöksiä kuin muuhunkin kolmansien maiden väliseen kaupankäyntiin. Käytännössä tämä tarkoittaa yrityksille velvoitetta tulliselvittää rajan yli liikkuvat tavarat.

Jos yritys tuo tavaraa Iso-Britanniasta Suomeen, kyse on maahantuonnista. Arvonlisäverovelvollinen yritys ilmoittaa ja maksaa arvonlisäveron oma-aloitteisesti verohallinnolle ja antaa tulli-ilmoituksen Tullille. Tiedot maahantuonnista annetaan arvonlisäveroilmoituksella OmaVerossa ilmoittamalla suoritettava vero ja vähennettävä vero samassa ilmoituksessa. Ilmoitus kohdennetaan tullauspäivän mukaan, eli sille verokaudelle, jonka aikana tullauspäätös on annettu. OmaVeron kautta pääsee myös maksamaan arvonlisäveron.

Tullin vahvistamassa tullauspäätöksessä on ilmoitettu tullausarvo, joka on pohjana maahantuonnin arvonlisäveroa laskettaessa. Maahantuonnin veron peruste ja vero ilmoitetaan arvonlisäveroilmoituksen kohdissa ”Tavaroiden maahantuonnit EU:n ulkopuolelta” ja ”Vero tavaroiden maahantuonneista EU:n ulkopuolelta”. Jos maahantuodut tavarat tulevat vähennykseen oikeuttavaan käyttöön, ilmoitetaan vähennettävä vero ilmoituksen kohdassa ”Verokauden vähennettävä vero”.

Jos yritys ei ole rekisteröitynyt arvonlisäverovelvolliseksi, Tulli perii maahantuonnin arvonlisäveron tullauksen yhteydessä.

Jos yritys myy tavaroita Suomesta Iso-Britanniaan, kyse on verottomasta viennistä EU:n ulkopuolelle eikä enää verottomasta yhteisömyynnistä. Vaikka tavaroiden myynnistä EU:n ulkopuolelle ei suoriteta veroa laissa säädetyissä tilanteissa, verottomat myynnit ilmoitetaan arvonlisäveroilmoituksella kohdassa ”0-verokannan alainen liikevaihto”.

Kaukomyynnin säännökset eivät enää sovellu tavaroiden kaupassa Iso-Britanniaan.

Brexitin jälkeen tuonti ja vienti Iso-Britannian kanssa edellyttää yrityksiltä tulli-ilmoittamista sekä tunnistautumista, eli EORI-tunnusta. EORI on EU:n laajuinen järjestelmä taloudellisten toimijoiden rekisteröintiä ja tunnistamista varten. Useimmissa EU-alueen tulli-ilmoituksissa vaaditaan EORI-tunnus. Sopimuksettoman eron myötä kaikki Iso-Britanniassa myönnetyt EORI-tunnukset mitätöityvät 29.3.2019 klo 24 Brysselin aikaa.

Suomalaisilla yrityksillä, jotka ovat rekisteröityneet Tullin vientiasiakkaaksi on jo olemassa EORI-tunnus. EORI-tunnuksia tarvitsevat voivat hakea tunnuksia jo nyt ennakkoon osoitteesta www.tulli.fi.

Palvelukauppa Suomen ja Iso-Britannian välillä

Palvelun myyntiä Suomen ja Iso-Britannian välillä ei enää käsitellä EU:n sisäisenä palvelumyyntinä tai -ostona. Palvelumyynti EU:n ulkopuolisiin eli kolmansiin maihin verotetaan arvonlisäverolain myyntimaasäännösten mukaan. Jos palvelu on myyntimaasäännösten mukaan myyty EU:n ulkopuolella, myynnin arvonlisäverokohtelu täytyy aina selvittää siitä maasta, jossa palvelu on myyty.

EU-eron jälkeen palvelun myyntejä tai ostoja Suomen ja Iso-Britannian välillä ei enää ilmoiteta arvonlisäveroilmoituksen kohdissa ”Palvelujen myynnit muihin EU-maihin” ja ”Palveluostot muista EU-maista”, nämä ilmoitetaan jatkossa kohdassa ”0-verokannan alainen liikevaihto”.
Myynnistä EU:n ulkopuolisiin maihin ei anneta yhteenvetoilmoitusta.

VAT-tunnukset

Kauppakumppaneiden UK-alkuisia VAT-numeroita ei voi enää käyttää yhteisömyynneissä tai -hankinnoissa Iso-Britannian EU-eron jälkeen. Erityisesti tämä on huomioitava taloushallinnon järjestelmissä, jotta kirjanpidosta ajettavat raportit ”tunnistavat” uuden tilanteen ja arvonlisäveroilmoitukset, yhteenvetoilmoitukset sekä INTRASTAT tulee oikein täytettyä.

ALV-tietojen tarkistuspalvelusta ei voi Brexitin jälkeen enää tarkistaa UK-alkuisia VAT-tunnuksia.

ALV-EU -palvelu

ALV-EU -palvelun kautta ei enää Brexitin jälkeen voi hakea palautuksia Iso-Britannian ostolaskuihin sisältyvästä arvonlisäverosta, jatkossa palautuksia on haettava suoraan Iso-Britannian veroviranomaisilta, ohjeet hakemiseen löytyvät www.gov.uk -sivuilta. On varauduttava siihen, että tositteet vaaditaan alkuperäisinä hakemuksen liitteeksi.

Arvonlisäveron erityisjärjestelmä (Mini One Stop Shop)

Myydessään kuluttajille EU:n ALV- erityisjärjestelmää (MOSS) käyttävä elinkeinonharjoittaja hoitaa tele-, lähetys- ja sähköisten palvelujen myyntien arvonlisäverotukseen liittyvät ilmoitus- ja maksuvelvoitteet keskitetysti yhden EU-maan kautta. Suomessa erityisjärjestelmän käyttäjäksi rekisteröitynyt yritys, joka siis myy tele-, lähetys- tai sähköisiä palveluja kuluttajille Britanniaan, ei enää 30.3.2019 alkaen voi ilmoittaa näitä myyntejään arvonlisäveron erityisjärjestelmässä. Ohjeet näiden myyntien ilmoittamismenettelystä Brexitin jälkeen on yrityksen hankittava Iso-Britannian veroviranomaisilta.

 

Mahdollisia muita huomioitavia seikkoja

  • Emo-tytäryhtiödirektiivin soveltaminen loppuu Britannian kohdalla.

  • Miten toimitaan Britanniassa Brexitin voimaantullessa olevan verovaraston kanssa (=valmisteveron alaiset hyödykkeet kuten alkoholi, alkoholijuomat, tupakka, nestemäiset energiatuotteet)?

  • Onko yrityksellä Brexit-hetkellä keskeneräisiä toimituksia Iso-Britanniassa ja pitääkö niitä inventoida sekä hankkia vastaanottopöytäkirja tilaajalta jo toimitetusta osuudesta?

  • Mahdolliset tullitariffien muutokset, muuttuuko jonkin raaka-aineen tai komponentin hinta huomattavasti, eli voiko yritykselle tulla ylimääräistä kertahyötyä tai kertakulua Brexitistä?

  • Mitä on sovittu hankinta- ja toimitussopimuksissa veroista ja maahantuonnin maksuista, voiko kaikki muutokset vyöryttää hintoihin?

  • Aletaanko Britanniassa jatkossa edellyttää veroedustajaa EU:ssa rekisteröityneiltä toimijoilta?

  • Pitääkö logistiikka miettiä uudelleen, eli tuleeko yritykselle tavaraa nykyisellään Iso-Britannian kautta EU-alueelle tai viekö yritys tavaraa EU:n ulkopuolelle Iso-Britannian kautta?

  • Tuleeko yrityksen sertifiointeihin muutosvaatimuksia esimerkiksi luvanvaraisten asennustöiden suorittamisessa tai tiettyjen tuotteiden ja komponenttien sertifioinnissa ja muuttuvatko vaatimukset heti Brexitin tullessa voimaan?

  • Tuleeko muutoksia kuluttajansuojaan ja tuoteturvallisuuteen?

  • Mikä muuttuu verkkokaupan verotuksessa, jos toimitaan Iso-Britanniassa sijaitsevan alustan kautta?

  • Tuleeko muutoksia tai häiriöitä SEPA-maksuihin ja miten tähän voi varautua?

Lue myös:

Yrityksen seitsemän selviytymisvinkkiä kovaan Brexitiin

Yritysten seitsemän selviytymisvinkkiä kovaan Brexitiin – PÄIVITETTY