Alexa Kavasto, lakimies, Helsingin seudun kauppakamari, työsuhteen päättäminen, päättymisen, päätyttyä, päättämään, päättämisperusteeksi, päättämiseen, päättää, työvelvoitteen, työntekijän, työntekijöille, työnteossa, työntekijästä, työntekijöltä, työn työnantajalle, työnantajan, laiminlyönnit, laiminlyönti, laiminlyöntiin, laiminlyöntitapauksissa, Neuvontapalvelut, Yritykset

Kolme kysymystä työnantajan velvollisuuksista

Lakimies Alexa Kavasto vastaa kysymyksiin koskien työntekijän työterveyshuoltoa, työtodistuksia sekä työnantajan vastuuta reagoida työpaikkahäirintään.
Alexa Kavasto
FacebookTwitterLinkedIn

Minkälainen velvollisuus työnantajalla on järjestää työterveyshuolto työntekijöilleen?

Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen lakisääteinen ehkäisevä työterveyshuolto jo ensimmäisen työntekijän palkatessaan työsuhteen kestosta ja laadusta riippumatta. Lakisääteinen työterveyshuolto ei vastoin yleistä käsitystä sisällä esimerkiksi lääkärin vastaanotolla käyntiä, vaan tämä kuuluu vapaaehtoisen työterveyshuollon piiriin.

Minkälainen on työnantajan velvollisuus antaa työntekijälle työtodistus?

Viiden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä työntekijän pyynnöstä on annettava niin sanottu laajempi työtodistus, johon merkitään työsuhteen päättymisen syy ja / tai arvio työtaidosta. Suppeamuotoinen työtodistus työntekijän työsuhteen kestosta ja työtehtävistä on annettava vielä kymmenen vuoden kuluttuakin työsuhteen päättymisestä. Työnantajan kannattaa laatia jokaisesta työntekijästä varastoon tiedot työsopimuksen laatimista varten, vaikkei työntekijä työtodistusta työsuhteen päättyessä pyytäisikään.

Miten työnantajan tulee reagoida häirintään työpaikalla?

Työnantajan vastuulla on ennaltaehkäistä häirintää työpaikalla. Jos häirintää on jo ilmennyt, tulee häirintätapaukset selvittää ripeästi. Suosituksena on, että työnantaja aloittaa asian objektiivisen selvittämisen viimeistään kahden viikon kuluessa häirin­nästä tiedon saatuaan.

Apuna voi käyttää asian­tuntijoita, kuten työterveyshuoltoa. Osapuolia tiedotetaan lopputuloksesta ja siitä, mihin toimiin asiassa on ryhdytty mahdollisen häirinnän poistamiseksi.

 

 

Seuraa näitä

Verottaja, pimeää myyntiä, harmaata taloutta, yksityishenkilön tuloverotuksessa ja ennakkoperinnässä, verohallinto, virtuaalivaluuttojen
  • Niin sanottu whistleblower-direktiivi etenee. EU:ssa on vuosia valmisteltu direktiiviä joka velvoittaa yli 50 työntekijää työllistävät yritykset järjestämään suojatun ilmiantokanavan työpaikan lainsäädännöllisistä väärinkäytöksistä. Väärinkäytökset voivat olla esimerkiksi rahanpesua tai korruptiota. Direktiivi vaatii uuden EU-parlamentin vahvistuksen syksyllä ja se tulisi voimaan noin kahden vuoden kuluttua.
  • Osakeyhtiön edunsaajien eli omistajien rekisteröinti tehtävä 1.7.2020 mennessä. Yritysten tulee ilmoittaa sellaisten henkilöiden tiedot Patentti-ja rekisterihallituksen YTJ-palvelussa jotka omistavat yrityksestä suoraan tai välillisesti yli 25 % osakkeista tai äänivallasta.
  • Suomen Pankki: Korkolain mukainen viitekorko ja viivästyskorot 1.7.–31.12.2019. Korkolain mukainen viitekorko ajanjaksona 1.7.–31.12.2019 on 0,0 %. Viivästyskorko on siten mainittuna ajanjaksona 7 %.
  • Kaikki yhdistykset saavat Y-tunnuksen 18.9.2019.
    Tunnus annetaan automaattisesti ja se korvaa aiemman rekisterinumeron.

Kysy neuvoa

Jätä työelämään ja taloushallintoon liittyvä kysymyksesi KauppakamariTiedon
vastauspankkiin www.kauppakamaritieto.fi

 

  • K: Voiko työvelvoitteesta vapauttamisen tehdä ehdollisesti?
  • V: Kyllä voi. Työntekijä voidaan vapauttaa työntekovelvoitteesta kokonaan tai rajoitetusti. Voidaan sopia, että työntekijä on vapautettu työ­velvoitteesta siten, että hän on esimerkiksi velvollinen vaadittaessa ­palaamaan takaisin työhön, tekemään tietyt sovitut työt irtisanomisaikana tai ainoastaan vastaamaan työnantajan työhön liittyviin kysymyksiin.
  • K: Työntekijän työsuhde irtisanottiin ja hänet vapautettiin työntekovel­voitteesta irtisanomisajan ajaksi. Työntekijä väittää, että hänellä on oikeus työskennellä irtisanomisaikana normaalisti. Miten on?
  • V: Työnantajalla on aina oikeus vapauttaa työntekijä työvelvoitteesta. Työntekijällä on oikeus palkkaansa vapautusajalta, mutta ei oikeutta työntekoon.

Kauppakamari 3/2019

Tekstit on julkaistu myös 17.9. ilmestyneessä lehdessä »