kausityöntekijä, vuokratyöntekijä, kolmannen maan kansalainen Neuvontapalvelut

Kolme kysymystä kausi- ja vuokratyöstä

Kausityödirektiivi saatettiin voimaan kausi­työlailla vuoden alussa.
Anette Laiho
FacebookTwitterLinkedIn

Lakia sovelletaan maatalouden ja matkailun alalla tiettyinä vuodenaikoina Suomessa tehtävään kausiluonteiseen työhön. Laki ei sovellu luonnonmarjapoimintaan.

Kuka on kausityöntekijä?

Kausityöntekijä on kolmannen maan kansalainen, joka asuu vakinaisesti EU/ETA-maiden ulkopuolella ja joka tulee Suomeen työskentelemään kausityöntekijänä. Kausityöntekijä tekee määräaikaisen työsopimuksen Suomeen sijoittuneen työnantajan kanssa. Työnantajan tulee olla sijoittautunut luvan myöntävään jäsenvaltioon, jolloin pystytään varmistamaan työsuhteen ehtojen toteutuminen.

Mitä lupaa kausityöntekijä voi hakea?

Enintään 90 päiväksi kausityöhön tulevan henkilön on haettava joko kausityötodistusta Maahanmuuttovirastosta, jos hän tulee Suomeen viisumivapaasta maasta tai kausityöviisumia Suomen edustustosta, jos hän tulee viisumivelvollisesta maasta. Kausityöoleskelulupa vaaditaan kausityön kestäessä 3–9 kuukautta.

Voiko vuokratyöntekijä hakea kausityölupaa?

Kausityölaissa ei nimenomaisesti säädetä, kuuluuko vuokratyö sen soveltamisalaan. Direktiivi ja laki kattavat kausityöntekijöiden ja työnantajien väliset suorat työsuhteet. Direktiivin mukaan ”kuitenkin jos jäsenvaltion kansallinen oikeus mahdollistaa kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsyn kausityöntekijöiksi sellaisten alueelleen sijoittautuneiden työnvälitystoimistojen tai työvoiman vuokrausyritysten kautta, joilla on suora sopimus kausityöntekijän kanssa, tällaisia yrityksiä ei pitäisi jättää soveltamisalan ulkopuolelle”.

Sisäministeriön tulkinnan mukaan lakia ei kuitenkaan sovelleta vuokratyöhön.

 

Kolme kysymystä omistuksenpidätysehdostaSeuraa näitä

Niin sanottujen nollatuntisopimusten säännöt uudistuivat kesäkuun alussa. Vaihtelevan työajan sopimusten käyttöalaa rajoitetaan tilanteisiin, joissa työnantajalla on vaihteleva työvoimatarve. Lisäksi työnantajan olisi vaihtelevan työajan sopimuksia käyttäessään annettava työntekijälle selvitys, missä tilanteissa ja missä määrin työnantajalle syntyy työvoimatarvetta.

Hallituksen esityksessä eduskunnalle esitetään uuden liikesalaisuuslain säätämistä. Uusi laki sisältäisi aiempaa täsmällisemmät ja kattavammat oikeussuojakeinot liikesalaisuuksien loukkaustilanteissa.

Yrittäjän työterveyshuollon kustannuksiin on annettu uusi ohje, jossa käsitellään liikkeen- ja ammatinharjoittajan sekä maataloudenharjoittajan itselleen järjestämän työterveyshuollon kustannusten vähentämistä. Lisäksi käsitellään osakeyhtiön osakkeenomistajan ja henkilöyhtiön yhtiömiehen työterveyshuollon kustannusten vähentämistä.

EU-komission ehdotuksen mukaan digitaalinen kiinteä toimipaikka voisi syntyä ilman fyysistä läsnäoloa valtioon, josta yhteisö on saanut merkittävän määrän tuloja digitaalisista palveluista tai jossa sillä on ollut merkittävä määrä käyttäjiä. EU:n jäsenvaltioita suositellaan ottamaan vastaavat säännökset vero­sopimuksiinsa, jotta säännökset soveltuisivat myös suhteessa EU:n ulko­puolella asuvaan yhteisöön.

Koonnut: Marko Silen, johtaja

 


Kysy neuvoa KauppakamariTiedon vastauspankista

Lähetä työelämään ja taloushallintoon liittyvä kysymyksesi KauppakamariTiedon Vastauspankkiin kauppakamaritieto.fi

Saako lomakorvauksen maksaa kuukausittain palkanmaksun yhteydessä?

Vastaus: Ei, jollei työehtosopimuksessa sitä nimenomaisesti sallita. Loma­palkka maksetaan loman alkaessa tai lomakorvaus työsuhteen päätty­essä kun lomia jää pitämättä.

Kuinka arvokkaan merkkipäivälahjan työnantaja voi antaa 50 vuotta täyttävälle työntekijälle verovapaasti?

Vastaus: Työntekijälle merkkipäivänä annetun lahjan kohtuulliseksi arvoksi on Verohallinnon ohjeessa katsottu palkansaajan 1–2 viikon bruttopalkkaa vastaava määrä.
Merkkipäivälahja tulee antaa muuna kuin rahana tai siihen verrattavana suorituksena, jotta se olisi verovapaa lahja.