Reetta Riihimäki, lakimies, joustotyöaika, joustotyöajasta, joustyötyöaikaa, työaikalain, työaikalaissa, työaikaa, työaika, yleistyöaikaa, työaikakirjanpito, työaikakirjanpitoon, Neuvontapalvelut

Joustotyöaika ja siitä sopiminen

Uuden työaikalain (voimaan 1.1.2020) 13 §:ssä säädetään joustotyöajasta, joka on uusi säännöllisen työajan järjestämistapa.
Reetta Riihimäki
FacebookTwitterLinkedIn

Joustotyöaikaa noudatettaessa työnantaja määrittää työtehtävät ja tavoitteet, mutta työntekijä päättää pääosin itsenäisesti työn suorittamisen ajan ja paikan.

Joustotyöajan soveltamisala

Joustotyöajassa vähintään 50 % työajasta tulee olla sellaista, jonka ajankohdan ja työntekopaikan työntekijä voi itse määrätä. Joustotyöaika soveltuu sellaisiin työtehtäviin, joita ei tarvitse tehdä tiettynä vuorokaudenaikana tai viikonpäivänä eikä tietyssä paikassa. Työntekijän tehtävien tulee siis olla sen luonteisia, että niitä ei tarvitse suorittaa työnantajan toimipaikassa. Toisaalta joustotyöaikaa sovellettaessakin työntekijä voi toisinaan tehdä töitä työpaikalla.

Joustotyöaika on tarkoitettu pääasiallisesti sovellettavaksi tietotyössä, jonka ydinsisältönä on tiedon vastaanottaminen ja käsittely sekä uuden tiedon tuottaminen.

Joustotyöaika soveltuu kuitenkin myös muihin tehtäviin, jotka eivät ole sidottuja tiettyyn kellonaikaan tai työntekopaikkaan. Joustotyöaikaa voidaan käyttää esimerkiksi työaikalain soveltamisalaan kuuluvassa myyntityössä, jossa asiakkaiden tarpeet ja asiakassopimukset määrittävät työskentelyn aikataulua. Tällöinkin työn tekemisen ajankohdan on oltava pääosin työntekijän itsensä päätettävissä.

Jos työntekijän työtehtävät edellyttävät jatkuvaa tai pääasiallista läsnäoloa määrätyllä työntekopaikalla, ei joustotyöajasta voida sopia.

Myöskään silloin kun työtä on tehtävä aina tiettynä aikana, esimerkiksi arkipäivisin klo 8.00–16.00, joustotyöaika ei tule kyseeseen, vaikka työtä voisi tehdä etätyönä. Mikäli työnantaja pääsääntöisesti määrää työnteon ajan ja paikan tai jommankumman edellä mainituista, joustotyöaika ei sovellu.

Joustotyöajasta ei voida sopia esimerkiksi tehtävissä, jotka sisältävät asiakaspalvelua työnantajan toimipaikassa tai ovat sidottuja työnantajan liikkeen aukioloaikoihin.

Sopimuksen sisältö

Joustotyöajasta sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä. Työaikalaissa on asetettu vähimmäisvaatimukset sopimuksen sisällölle. Joustotyöaikaa koskevassa sopimuksessa on sovittava ainakin

  • päivistä, joille työntekijä saa sijoittaa työaikaa
  • viikkolevon sijoittamisesta
  • mahdollisesta kiinteästä työajasta, ei kuitenkaan sen sijoittumisesta kello 23:n ja 06:n väliselle ajalle, sekä
  • sovellettavasta työajasta joustotyöaikaa koskevan sopimuksen päättymisen jälkeen.

Lähtökohtaisesti työtä tehdään vain arkipäivinä. Sopimuksessa voidaan kuitenkin sopia siitä, että työtä tehdään useampana kuin viitenä päivänä viikossa. Toisaalta voidaan sopia esimerkiksi vain nelipäiväisestä työviikosta.

Työntekijän työaika on järjestettävä niin, että hän saa kerran seitsemän päivän aikana vähintään 35 tunnin pituisen keskeytymättömän lepoajan, joka on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava sunnuntain yhteyteen.

Joustotyöaikaa koskevassa sopimuksessa tulee sopia viikkolevon sijoittamisesta. Voidaan sopia, että sunnuntai on viikkolepopäivä, mutta viikkolevon sijoittamisesta voidaan sopia myös toisin.

Jos joustotyöaikaa koskevan sopimuksen mukaan työntekijä saa sijoitella työaikaa kaikille viikonpäiville, työnantajan on seurattava viikkolevon toteutumista työntekijän ilmoitusten perusteella. Tarvittaessa työnantajan on puututtava työvuorojen sijoitteluun, ja viime kädessä joustotyöaikaa koskeva sopimus tulee irtisanoa, jos työntekijä ei noudata sopimusta.

Joustotyöaikaa koskevassa sopimuksessa on sovittava mahdollisesta kiinteästä työajasta. Sillä tarkoitetaan esimerkiksi tiettyä viikonpäivää tai kellonaikaa, jolloin työntekijän on oltava työpaikalla tai työnantajan tavoitettavissa.

Kiinteästä työajasta sovittaessa on muistettava, että vähintään puolet työajasta on oltava sellaista, jonka ajankohdan ja työntekopaikan työntekijä saa päättää. Kiinteää työaikaa ei saa sopia kello 23:n ja 06:n väliselle ajalle, joten joustotyöaikaa ei voi käyttää säännöllisen yötyön teettämiseen. Kiinteä työaika voi olla esimerkiksi osa työpäivästä tai tietty viikonpäivä.

Sopimuksen irtisanominen

Joustotyöaikaa koskevan sopimuksen voi molemmin puolin irtisanoa ja sopimuksessa onkin tästä syystä sovittava, mitä työaikaa työsuhteessa mahdollisen irtisanomisen jälkeen noudatetaan. Jos tästä ei sovita, lähtökohtana on, että sopimuksen päätyttyä siirrytään noudattamaan työehtosopimuksen tai työaikalain mukaista yleistyöaikaa.

Joustotyöaikaa koskevan sopimuksen irtisanominen ei tarkoita työsopimuksen irtisanomista vaan ainoastaan työsuhteessa noudatettavan joustotyöaikaa koskevan ehdon irtisanomista.

Joustotyöaikaa koskeva sopimusehto voidaan irtisanoa päättymään kuluvaa neljän kuukauden tasoittumisjaksoa seuraavan jakson lopussa.

Lisä-, yli- ja sunnuntaityö

Käytettäessä joustotyöaikaa lisä- ja ylityön tekemisestä on nimenomaisesti sovittava. Joustotyöajassa vuorokautista ylityötä on työ, joka ylittää kahdeksan tuntia vuorokaudessa, ja viikoittaista ylityötä työ, jota tehdään joustotyösopimuksessa sovitun viikoittaisen vapaan aikana työn olematta vuorokautista ylityötä. Lisätyötä on säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole ylityötä.

Joustotyössä on mahdollista teettää myös sunnuntaityötä, jos siitä sovitaan. Sunnuntaityökorvauksen maksamisvelvoite määräytyy sen mukaan, saako työntekijä päättää vapaasti työajan sijoittamisesta sunnuntaille.

Sunnuntaityökorvaus tulee maksaa aina silloin, kun työnantaja edellyttää työskentelyä sunnuntaina.

Jos taas työntekijä voi itse valita, suorittaako työn arkipäivänä vai sunnuntaina, sunnuntaina tehdystä työstä maksetaan normaali palkka.

Kun joustotyöajasta on sovittu, työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia lisä-, yli- ja sunnuntaityökorvausten maksamisesta erillisenä kuukausikorvauksena. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Korvaus tulee maksaa eriteltynä muusta kuukausipalkasta. Ellei muuta ole sovittu, kuukausikorvausta koskeva sopimus voidaan irtisanoa päättymään seuraavan palkanmaksukauden päättyessä. Erillistä korvausta koskevan sopimuksen voimassaolo päättyy automaattisesti, kun joustotyöaikaa koskeva sopimus päättyy.

Työvuoroluettelo ja työaikakirjanpito

Joustotyöaikaa koskeva sopimus toimii työaikalaissa tarkoitettuna työvuoroluettelona. Säännöllinen viikottainen työaika saa olla enintään 40 tuntia neljän kuukauden tasoittumisjakson aikana.

Työntekijän on toimitettava työnantajalle palkanmaksukausittain luettelo säännöllisenä työaikana tekemistään tunneista niin, että siitä ilmenevät viikoittainen työaika ja viikkolepo.

Työnantaja merkitsee työaikakirjanpitoon vain nämä työntekijän ilmoittamat tiedot.


Lue myös:

Työaikapankki mahdolliseksi kaikille työpaikoille 1.1.2020 alkaen

Työaikapankki mahdolliseksi kaikille työpaikoille 1.1.2020 alkaen – näin se toimii

Muistettavaa määräaikaisista työsopimuksista

Muistettavaa määräaikaisista työsopimuksista