indemnity, vahingonkorvauksen, kauppalain, vastuutaho, kolmannen osapuolen, korvausvaatimuksiin, indeminity-ehto ehto
Neuvontapalvelut

Hankinta-asioiden julkisuus

Julkisen hankintaprosessin aikana syntyneet asiakirjat kiinnostavat niin tarjouskilpailuun osallistuneita kuin myös mediaakin. Tarjouskilpailun hävinneelle yritykselle voi olla suurtakin hyötyä tutustua voittaneen yrityksen tarjouspyyntöasiakirjoihin kehittääkseen omia tarjouskäytäntöjään. Myös esimerkiksi kuntalaisia voi (ja pitäisi) kiinnostaa julkisten varojen käytön tehokkuus ja tasapuolisuus.
Marko Silen
Marianne Holm
FacebookTwitterLinkedIn

Hankinta-asioissa asiakirjojen julkisuuteen sovelletaan lakia viranomaistoiminnan julkisuudesta eli ns. julkisuuslakia (621/1999). Lähtökohtana on se että hankintayksikkö on viranomainen, kuten esimerkiksi:

  • valtion hallintoviranomainen tai muu virasto ja laitos
  • valtion liikelaitos
  • kunnallinen viranomainen
  • kunnallinen liikelaitos
  • kuntayhtymä

Julkisuus hankinnoissa

Julkisuuslakia sovelletaan em. viranomaisten toimintaan sekä niin sanotun asianosaisjulkisuuden että yleisöjulkisuuden osalta. Asianosaisjulkisuus tarkoittaa sitä että tarjouskilpailuun osallistunut saa tietoa annetuista tarjouksista hankintapäätöksen tekemisen jälkeen. Yleisöjulkisuus taas sitä, että kenellä tahansa on oikeus saada tieto tarjouskilpailuissa annetuista tarjouksista. Näin esimerkiksi kilpailijat, media tai kuntalaiset voivat pyytää julkisuuslain perusteella tietoja tarjouksista hankintasopimuksen tekemisen jälkeen.

Julkisuuslaki edellyttää että pyyntö saada tieto viranomaisen asiakirjan sisällöstä on yksilöitävä riittävästi, jotta viranomainen voi selvittää mitä asiakirjaa pyyntö koskee. Kun tietoja pyydetään tarjouskilpailun osallisena, pyytäjän on selvitettävä henkilöllisyytensä asianosaisaseman varmistamiseksi. Kun asiakirjoja pyydetään yleisöjulkisuuden perusteella, ei pyytäjän tarvitse kertoa henkilöllisyyttä eikä perustella pyyntöään.

Tieto asiakirjan sisällöstä annetaan suullisesti, antamalla asiakirja nähtäväksi tai kopioitavaksi. Tieto pitäisi antaa pyydetyllä tavalla. Tieto asiakirjasta tulee antaa viipymättä ja lain mukaan viimeistään kahdessa viikossa siitä kun viranomainen on saanut pyynnön asiasta. Jos asiakirjan käsittely on suuritöistä; esimerkiksi liikesalaisuutena pidettävien kohtien vuoksi, on aikaa yksi kuukausi.

Julkisuuslain mukaan liike- ja ammattisalaisuutena pidettäviä tietoja (asiakirjoja ja niiden osia) ei luovuteta ulkopuolisille. Lähtökohtana on että yritys itse osallistuessaan tarjouskilpailuun merkitsee konkreettisesti liikesalaisuuksia sisältävät kohdat tarjousasiakirjoihin. Tarjous kokonaisuudessaan ei voi olla liikesalaisuus. Lopullisen ratkaisun siitä onko asia liikesalaisuus vai ei, tekee hankintayksikkö jolta on pyydetty asiakirjoja. Hankintayksikkö ei siten ole sidottu yrityksen kantana liikesalaisista asioista.

Tarjoushinta on kilpailijoiden kannalta olennainen asia harkittaessa esimerkiksi valituksen tekemistä hankintapäätöksestä. Hankintalaki lähtee siitä että asianosaisella on oikeus saada tieto tarjousten vertailussa käytetystä kokonaishinnasta. Tämän mukaisesti osa- ja yksikköhintoja pidetään liikesalaisuuksina. Aikaisemman (ennen vuotta 2017) hankintalain aikana käytäntö ei ollut näin tiukka.

Julkisuuslain mukaan viranomaisen päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Viranomaisen on siten tehtävä päätös kun asiakirjoja julkisuuslain perusteella pyydetään ja kielteisen päätöksen saaneella on siitä valitusoikeus.


Lue myös:

Mikä on asemavaltuutus?

https://kauppakamarilehti.fi/index.php/neuvontapalvelut/kenella-on-asemavaltuutus-tehda-sitovia-oikeustoimia-yrityksen-puolesta