Outi Mäkelä, Uusimaa, Länsi-Uusimaa, Keski-Uusimaa, Itä-Uusimaa, Uudeltamaalta, Vantaa, Kerava, Helsinki Nurmijärvi-ilmiö, Nurmijärvi Kolumnit

Uusimaa tarvitsee erillisratkaisun

Hallitusneuvottelut käytiin ”ilmiöpöydissä”. Ja koska ei liene sen tunnetumpaa ilmiötä Suomessa kuin Nurmijärvi-ilmiö, sivupöydästä huutelua voitaneen sillä mandaatilla pitää vähintäänkin perusteltuna.
Outi Mäkelä
FacebookTwitterLinkedIn

Ilmiöpöytien otsikoiden perusteella heräsi huoli siitä, ovatko jotkut maamme tulevaisuuden kannalta keskeiset asiat kuten esimerkiksi yritykset, kaupungit, ulkomaankauppa ja työvoiman saatavuus unohtuneet agendalta.

Uudeltamaalta hallitusneuvottelijoille lähetettiin kuntajohtajien yksituumainen kannanotto siitä, että sote tulisi ratkaista kuntapohjaisesti kunta­yhtymämallilla. Rakenteellisestikin on jo sovittu yhteistyöalueet, joita muodostuisi yhteensä viisi (Länsi-Uusimaa, Keski-Uusimaa, Itä-Uusimaa, Vantaa + Kerava ja Helsinki).

Jo edellisen hallituksen lähtökohtana oli, että Uusimaa on alue, jolle tarvitaan erillisratkaisu. Nyt näyttää, että kuntapohjaista mallia ei nähdä valta­kunnanlaajuisesti toimivana, mutta olisi perusteltua, että ratkaisu mahdollistettaisiin kuitenkin Uudellemaalle.

Hallitusohjelmassa viisaasti linjattiin, että MAL­sopimukset jatkuvat sekä Helsingin seudun kasvu todettiin koko maan kannalta tärkeäksi. MAL-sopimuksen osalta on erityisen tärkeää varmistaa, että valtion suunnasta on jatkossakin tarjolla pelimerkkejä sopimuksen tekoon. Liikenteen CO2-päästö­jen vähentämiseksi valtion suunnasta tarvitaan instrumentteja sähkö- ja kaasuautojen sekä muiden vaihtoehtoisten käyttövoimien yleistymisen edistämiseksi.

Päästöleikkaustavoitteen saavuttamiseksi valtion tulee myös osoittaa nykyistä vahvempaa panostusta valtion väyläverkolle ja kuntien katu­verkolle sijoittuviin kävely- ja pyöräväylähankkeisiin, liityntäpysäköintikohteisiin ja joukkoliikenteen tukemiseen.

Valitettavasti KUUMA-kuntien vastustuksesta huolimatta ruuhkamaksujen mahdollistavan lainsäädännön valmistelu tuli mukaan hallitusohjelmaan.

Elinkeinoelämän kannalta akuuttina ongelmana Uudellamaalla on koettu ELY:n kanssa asiointi ja erilaisten hakemusten, lupien ja lausuntojen käsittelyajat. Uudenmaan maakuntaliiton kanta on jo pitkään ollut, että hallinnontasojen purkua tulisi tehdä aluehallinto ja maakuntahallinto yhdistä­mällä ja prosesseja sujuvoittamalla.

Työvoiman saatavuus ja kohtaanto-ongelmat eivät ole enää nykyään yksin Uudenmaan haasteena. Toivottavaa olisi kuitenkin, että työllistymisen kynnyksiä konkreettisesti madalletaan hallitusohjelman hengen mukaisesti. Työperäisen maahanmuuton kirjaukset ovat lupaavia. Myös perhevapaauudistukselle on erityisen suuri tarve juuri pääkaupunkiseudulla, jossa kunnat ikääntyvät muuta maata keskimääräistä hitaammin.

Elinkeinoelämän ja arjen sujuvuuden kannalta on myös ehdottoman tärkeää, että norminpurkua jatketaan ja jopa vähämerkitykselliseltä tuntuvia uudistuksia viedään eteenpäin. Pienistä puroista on mahdollista synnyttää suuria virtoja, mutta mitään ei synny, jos asiat jumiutuvat. Neljä vuotta on liian pitkä aika tyhjäkäyntiin ja siksi toivotan uudelle hallitukselle viisautta ja rohkeutta.

Outi Mäkelä

Outi Mäkelä on Nurmijärven kunnanjohtaja.

Kauppakamari-lehti 2/2019

Teksti on julkaistu 11.6. ilmestyneessä Kauppakamari-lehdessä