Maailman onnellisin kansa – miten vastaanotamme kansainväliset osaajat Suomeen? Kolumnit

Maailman onnellisin kansa – miten vastaanotamme kansainväliset osaajat Suomeen?

Varsin monella alalla, ei pelkästään IT:ssä alkaa olla pula osaavasta työvoimasta ja ikäluokkien pienentyessä, korvaavaa työvoimaa ei ole enää välttämättä tarjolla. Kansainväliset osaajat on tunnustettu yhdeksi ratkaisuksi. Kysymys kuuluu, miten heidät saadaan hakeutumaan Suomeen?
Arja Martikainen, Business & Consept Owner, Barona
FacebookTwitterLinkedIn

Väittäisin, että tämä ei ole niinkään vaikeaa. Suomi on muuttunut aivan toiseksi viime vuosikymmeninä ja meillä on selkeitä vetovoimatekijöitä, kunhan vain tuomme ne esiin.

Suomi-brändi on kiistatta lyönyt läpi

ja välillä tuntuu ihan nololta myöntää, että olemme todellakin se ”happiest country on earth”.  Siis mitä, mekö muka? Näin on kuitenkin käynyt ja tätä kannattaa käyttää.

Meillä on käytössämme kaksi merkittävää tekijäpoolia: Vuosikymmeniä kestäneen teknologiabuumin ansiosta meillä on merkittävä joukko maahan tulleita ulkomaalaisia, jotka ovat tulleet joko puolisoina tai että opiskelijoina Suomeen. Kannattaa miettiä missä vika, jos vain puolet Suomessa koulutetuista ja maahan mielellään jäävistä työllistyy.

Toinen iso ryhmä ovat ylipäätään pohjoismaista kiinnostuneet työnhakijat, joilla on aito motivaatio muuttaa pohjolaan. Viime kuukausina olen keskustellut kymmenien tekniikan alan hakijoiden kanssa sekä Finland Works -rekrytointitapahtumissa, että omassa hakupalvelussamme. Motivaatio ja syyt vaihtelevat ystävyyssuhteista aina lapsiin ja heidän tulevaisuuteensa. On hyvin inhimillistä optimoida perheen parasta tai miettiä millaisessa yhteiskunnassa halutaan jälkipolvea kasvattaa.

Todella monella hakijalla on ensisijalla Suomi.

Taustoja selvitellessä tulee esiin kiintoisia asioita; Suomea pidetään omaleimaisena, näyttäydymme monelle ulkomaalaiselle eksoottisempana, mutta myös jollain tapaa ystävällisempänä kuin naapurimaamme. Pietarin läheisyys on etu. Jos sieltä halutaan länteen niin lähin paikka, joka kuuluu Schengeniin, on Suomi. Etelä-Euroopan 40 asteen helteet ovat työntävä tekijä ja ilmastopakolaisuus viileään ilmastoomme on aivan todellinen ilmiö. Joku mainitsee pitkät työmatkat. Lontoolaisen työmatkaa ei voi edes verrata pääkaupunkiseudun aamuruuhkaan.

Rekrytointi ja relokaation läpivienti ovat ”business as usual” monessa yrityksessä ja apua saa, jos tekijää ei ole. Isoin este koulutetun ulkomaisen työvoiman löytymiseen ja palkkaamiseen on ymmärtää omien ennakkoasenteidemme merkitys ja miten minimoimme työntekoa estävät todelliset tai kuvitteelliset esteet.

On totta, että kansainvälisen rekrytoinnin läpivientiin menee hieman enemmän aikaa ja vaivaa, mutta kun sen kerran oppii, tekee elämänsä kertaheitolla helpommaksi.

Kauppakamari 4/2019

Artikkeli on julkaistu myös 10.12. ilmestyneessä printtilehdessä»


Lue myös:

Työnantajat avoimia vieraskieliselle työvoimalle