Kansliapäällikkö Jari Gustafsson, TEM
Henkilö

Verkostot vaativat virtaa

Lapin hanget, golf-kentät, messut ja seminaarimatkat ovat olleet suomalaisyrityksille ja yrittäjille perinteisiä verkostoitumisväyliä. Tänä päivänä asiakkaat, kontaktit ja uudet bisnekset löytyvät entistä enemmän sähköisten kanavien, globaalien ammattilaisverkostojen ja paikallisen läsnäolon kautta.
Timo Sormunen
Meeri Utti
FacebookTwitterLinkedIn

Kansainvälistä uraa muun muassa suurlähettiläänä tehneen Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikön Jari Gustafssonin puheesta nousee tämän tästä esiin sana verkostoituminen. Siihen suomalaisyrityksiä on kannustettu jo 1990-lamasta lähtien.

Silloin motiivina oli reippaamman kasvun ja kansainvälistymisen sijasta lähinnä oman selustan turvaaminen: jos tärkein päämies ajautui vaikeuksiin, oli jäljellä silti muutama pienempi asiakkuus, joiden avulla saattoi sinnitellä pahimman yli.

Jos olivat motiivit tuolloin hieman erilaiset, sitä olivat myös verkottumisfoorumit. Perinteisten messujen ja seminaarien ohella yrittäjät, yritysjohtajat ja päättäjät tapasivat toisiaan Lapin hiihtohangilla, golf-kentillä ja muilla arjesta hieman irrallaan olevissa maisemissa, usein vain kerran tai kaksi vuodessa.

– Metodi ei yksinkertaisesti enää toimi, koska siihen sisältyi aina myös ajatus piiloon menemisestä kavereiden kanssa. Sosiaalisen median ja sähköisten viestintäkanavien aikakaudella yrittäjien, yritysjohtajien ja omistajien on toimittava avoimemmin ja pystyttävä olemaan mukana verkostoissa lähes 24/7-periaatteella, Gustafsson sanoo.

Avoimuus on ajan henki

Tulevaa suuntaa ja samalla mallia voi katsoa nykyisestä opiskelijasukupolvesta, joka on äärimmäisen verkostoitunutta ja samalla kansainvälistynyttä. Tämä on nähtävissä myös nuoremmissa yrittäjissä, jotka kutovat ympärilleen monipuolisia kansainvälisiä verkostoja jo ideansa alkuvaiheessa.

Käytännössä koko startup-yrityksen kasvutarina voi perustua verkostoitumiseen ja osaaviin kumppaneihin, jotka Suomen sijasta voivat toimia eri puolilla maailmaa.

– Sukupolvien välisen eron näkee varsin hyvin, kun käy ensin perinteisillä toimialamessuilla ja menee sen jälkeen Slushiin, Gustafsson sanoo.

Samaan hengenvetoon hän kuitenkin painottaa, ettei suomalaisyrittäjien kannata tässä kohtaa ripotella tuhkaa päälleen. Saman kansainvälistymishaasteen, kiristyvän kilpailun ja kasvuvaateisiin liittyvän verkostoitumisen edessä kipuillaan monessa muussakin maassa.

– Tuskaa lisäävät vielä alati kasvavat vaatimukset yritysjohdon ja omistajien avoimuudesta ja rehellisyydestä. Jos olet menestyvä yrittäjä tai yrityksen omistaja, olet sitä asiakkaillesi, verkostollesi ja kumppaneillesi 24 tuntia vuorokaudessa joka päivä. Kahta roolia ei voi enää esittää, Gustafsson opastaa.

Läsnäolo tuo uskottavuutta

Vaikka sähköiset kanavat ja sitä kautta syntyvät kontaktit helpottavat varsinaista verkottumista, on yhtiöiden kansainvälistymis- ja kasvustrategioissa oltava edelleen tilaa perinteiselle ja aidolle läsnäololle.

Se on kansliapäällikön mukaan uusissa kohdemaissa usein myös selkeä uskottavuuskysymys. Kun bisnestä ovat rakentamassa yhtiön avainhenkilöt, samalla vahvistuu kuva, että ollaan liikkeellä tosissaan.

– Esimerkiksi sopii Nokian meno Kiinan markkinoille. Toimitusjohtajakaudellaan Jorma Ollila vieraili Kiinassa useammin kuin kukaan toinen suomalaisyrityksen toimitusjohtaja. Harva pystyy vieläkään samaan läsnäoloon, muistelee entinen Pekingin suurlähettiläs.

Verkostoituminen vaatii virtaa ja läsnäoloa

Keväällä TEM:n virkamiehet kertoivat pienistä valonpilkahduksista Suomen taloudessa. Tuntuma on, että kuopan pohja on saavutettu ja suunta on jo tänä vuonna aavistuksen parempaan.

Kovin suureen riemuun ei silti ole vielä aihetta. Työ ja tekijät eivät nyky-Suomessa edelleenkään kohtaa, pitkäaikaistyöttömyys on kasvava ongelma ja valtaosa yritysten investoinneista pysyy sitkeästi jäissä. Ja ilman investointeja, tulevaisuudenuskoa ja uusia markkina-avauksia ei synny myöskään työpaikkoja.

Kovin haaste kohdistuu pk-yrityksiin, joita myös ministeriössä kannustetaan entistä vahvemmin kasvun ja kansainvälistymisen tielle. Tehtävä ei ole kansliapäällikön mukaan helppo, sillä apuna ei enää ole takavuosien tapaan isoja päämiehiä, jotka ulkomaille lähtiessään patistivat mukaan myös kotimaisia kumppaneita, avasivat näille ovia ja joiden kainalossa saattoi saada jalansijaa parhaassa tapauksessa useammaltakin mantereelta.

– Nyt yritysten on kudottava verkostoja ja haettava asiakkaita itse entistä monipuolisemmin. Globaalissa kilpailussa se ei ole helppoa ja juuri siksi laitamme lisäpanoksia Team Finland -verkostoon, joka omilla kontakteillaan pyrkii auttamaan suomalaisyrityksiä vientimarkkinoille, kansliapäällikkö Jari Gustafsson kertoo.

Digi-aikakaudella yrittäjien, yritysjohtajien ja omistajien on toimittava avoimemmin ja oltava läsnä verkostoissa 24/7.

JARI GUSTAFSSON

  • 300_Jari-Gustafsson-04Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö
  • s .1958, kotipaikka Helsinki
  • VTM 1986, Helsingin yliopisto

Ura:

  • Kansliapäällikkö TEM 2015-
  • Suurlähettiläs Peking ja Tokio 2009-2015
  • Työskennellyt mm. Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankissa Lontoossa sekä UM:n apulaisosastopäällikkönä