Samuli Haapasalo Henkilö

Sujuvat yhteydet Suomesta maailmalle

Liikenneasioissa investoinnit ja hankkeiden priorisointi ovat usein johtaneet vastakkainasetteluun eri alueiden ja liikennemuotojen välillä. Keskuskauppakamarin liikenneasioista vastaava johtaja Samuli Haapasalo toteaa, että Suomella ei ole varaa tämäntyyppiseen erimielisyyteen.
Patrik Lindfors
Lehtikuva
FacebookTwitterLinkedIn

Samuli Haapasalon mukaan on kiistaton tosiasia, että pääkaupungin hyvät yhteydet palvelevat myös koko maan intressejä. Jos Helsingistä on hyvät yhteydet ulkomaailmaan, on näitä hyviä yhteyksiä käytettävä koko maan hyväksi.

Tämä ei Haapasalon mukaan kuitenkaan tarkoita sitä, että asioita katsotaan ainoastaan Helsingin näkökulmasta.

“Olemme sen verran pieni kansantalous, että sisäisestä riitelystä on ainoastaan haittaa. On parempi katsoa kokonaisuutta ja pohtia, miten alueet ja pääkaupunkiseutu yhdessä vahvistavat koko maan kilpailukykyä”, sanoo Haapasalo.

Valtio on huonon taloustilanteen takia leikannut liikenneväylien ylläpitoon tarkoitettua rahamäärä. Tämä johtaa siihen, että tiestön kunto heikkenee eikä uusia investointeja juurikaan tehdä.

Vallitseva tilanne vaatii Haapasalon mukaan uuden kansallisen liikennestrategian.

“Liikennejärjestelmän kehittämisessä on ensin määriteltävä koko maan kannalta tärkeimmät ratkaisut ja investoinnit. Sen jälkeen on priorisoitava hankkeet, jotka ovat välttämättömiä talouskasvun ylläpitämiseksi aluetasolla”, sanoo Haapasalo.

Kansallisessa liikennestrategiassa on Haapasalon mukaan keskityttävä siihen, miten suomalaiset vientiyritykset pääsevät samalle viivalle muiden eurooppalaisten yritysten kanssa. Liikenneinfran kehittämisessä on entistä enemmän otettava huomioon tärkeä asiakas, eli yritykset ja niiden kuljetustarpeet.

Ainutlaatuiset Aasian yhteydet

Samuli Haapasalo on aikaisemmin toiminut sekä Liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtajana että lentokenttiä hallinnoivan Finavian toimitusjohtajana. Yksi tärkeimmistä hankkeista Finavian aikana oli yhteistyössä Finnairin kanssa rakentaa Helsinki-Vantaan lentokentästä toimiva solmukohta Finnairin vahvasti kasvavalle Aasian liikenteelle.

“Meillä on tällä hetkellä todella hyvät yhteydet Aasian markkinoille. Aasian lennot lähtevät Helsinki-Vantaalta illalla, ja Suomen kaikista talousalueista pääsee aina työpäivän jälkeen aamuksi neuvottelemaan Aasiaan”, sanoo Haapasalo.

Helsinki-Vantaan asema Aasian liikenteen keskuksena ei Haapasalon mukaan ole itsestäänselvyys. Maantieteellinen sijaintimme antaa etulyöntiaseman, mutta nykyisen lentoverkos­ton ylläpitäminen vaatii vahvaa strategiaa ja operointikykyä. Aasian yhteyksien tärkeä vaikutus on, että suurien matkustajamäärien ansiosta Suomesta on kattavat yhteydet kaikkiin Euroopan talousalueisiin.

“München ja Frankfurt ovat vahvimmat kilpailijat. Ne tulevat aina pärjäämään, koska niillä on isot kotimarkkinat. Myös Pietarin lentoasema Pulkova tekee merkittäviä investointeja ja on laajentamassa toimintaansa.”

Yhteistyötä satamissa

Suomen satamat ovat tällä hetkellä eri omistajien hallinnassa. Omistajina on sekä kaupunkeja että yhtiöitä. Satamia on yhtiöitetty, mikä on Haapasalon mukaan tuonut satamiin tehokkaat liikennetoimintamallit ja lisännyt toiminnan läpinäkyvyyttä.

“Mielestäni olisi mielenkiintoista, jos muutamat satamat katsoisivat keskenään businesslogiikkaa ja selvittäisivät, voisivatko ne olla tehokkaampia ja tuottaa asiakkailleen parempaa palvelua yhteisenä yhtiönä.”

Yksi kriteeri on kuitenkin se, ettei yhdellä satamayhtiöllä saa olla määrävä markkina-asema. Haapasalo toteaa, että satamien pitää toimia vapailla ja kilpailuilla markkinoilla.

Väylämaksu on kuuma aihe tällä hetkellä. Suomella on väylämaksu, joka puolitettiin hallituksen päätöksellä. Maksujen arvo on puolituksen jälkeen 40 miljoonaa euroa. Kansantalouden kannalta olisi Haapasalon mielestä parempi poistaa väylämaksu kokonaan rasittamasta Suomen vientiä. Lisäksi maksulla on vaikutuksia Suomen kautta kulkevaan transitioliikenteeseen.

“Rasitamme turhaan oman vientimme kilpailukykyä, koska tärkeimmillä kilpailijamailla ei ole vastaavaa maksua. Ruotsilla on myös väylämaksu, mutta se on suhteessa huomattavasti pienempi. Lisäksi Ruotsilla on silta Tanskaan ja Göteborgissa satama Atlantilla.”

Katkeamaton ketju maailmalle

“Suomi elää viennistä” on kulunut fraasi. Tosiasia kuitenkin on, että Suomen kotimarkkinat ovat niin pienet, että kasvun on tultava ulkomaan markkinoilta.

“Olemme meren takana ja osa markkina-alueesta on kaukana. Talvi on pitkä, ja liikenneväylien ja satamien ylläpito on tämän takia kalliimpaa kuin kilpailijamaissa.”

Liikennepolitiikan tavoite pitää Samuli Haapasalon mielestä olla teollisuutta palvelevan  päätieverkoston pitäminen kesäkunnossa ympäri vuoden ja että sen palvelukyky on aina varma. Silloin pidemmät etäisyydet markkinoista eivät enää olisi merkittävä haittatekijä suomalaiselle vientiteollisuudelle.

Samuli Haapasalo

Samuli HaapasaloKeskuskauppakamarin liikenneasioista vastaava johtaja.

Finavian toimitusjohtaja 2005-2011.
Finavia vastaa Suomen lentokenttien toiminnasta.

Liikenne- ja viestintäministeriö 1986-2005.
Ylijohtaja,  hallitusneuvos ja hallitussihteeri.

Harrastukset
valokuvaus, lintutiede, klassinen musiikki, viron kieli ja kulttuuri.