Erkki Liikanen Henkilö

Päätösten pitää perustua faktoihin

Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen pitää itseään realistina, ei pessimistinä, Suomen talouden suhteen. Suurimmat haasteet liittyvät teollisen tuotannon pienentymiseen, korkeisiin kustannuksiin ja julkisen sektorin rahoitukseen. Päätöksiä on tehtävä, ja niiden tueksi tarvitaan asiantuntijoiden tuottamia faktoja.
Patrik Lindfors
Suomen Pankki
FacebookTwitterLinkedIn

Kansainvälisen finanssikriisin ja sitä seuranneen eurooppalaisen velkakriisin akuutti vaihe on takanapäin. Italia ja Espanja voivat nyt lainata rahaa markkinoilta kohtuullisella korolla, ja pystyvät sen ansiosta rahoittamaan tarvittavat julkiset velvoitteet.

– Rahoitusmarkkinoiden näkymät euroalueella ovat nyt aivan toiset verrattuna muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen.

Suomen kohdalla todellinen kriisi jäi aluksi huomaamatta, koska kaikki huomio keskittyi vuonna 2007 alkaneeseen finanssikriisiin. Kansainvälinen talous syöksyi syvään lamaan useaksi vuodeksi. Kriisin alkuvaiheessa luottamus hävisi rahoitusmarkkinoilta täysin, ja pankit eivät suostuneet lainaamaan rahaa toisilleen.

Finanssikriisi hellitti vähitellen, osittain koska keskuspankit ottivat keskeisen roolin ja myönsivät luottoja pankeille, jotta rahoitusjärjestelmä pysyisi pystyssä. Täydelliseltä katastrofilta vältyttiin.

– Samaan aikaan kun finanssikriisi teki tuhoa finanssimarkkinoilla, oli Suomella oma teollinen kriisi. Nokian puhelimet eivät enää menneet kaupaksi ja paperin kysyntä heikkeni. Sitä ei heti tajuttu, että kyseessä oli kaksi erillistä kriisiä, sanoo Liikanen.

POLIITTISTEN PÄÄTÖSTEN VAIKEUS

Erkki Liikanen pitää Suomen Pankin yhtenä tärkeimpänä tehtävänä tiedon tuottamisen ja tosiasioiden tuomisen suomalaiseen taloudelliseen keskusteluun. Suomen Pankki väitti myös ensimmäisenä, että Suomessa ei ole finanssi- tai velkakriisiä, vaan rakennekriisi. Pankki esitti tämän näkemyksen kesällä 2013 ja painotti silloin muun muassa maltillisten palkkaratkaisujen tärkeyttä.

– Vuosi sitten puhuttiin Kreikan kriisistä, ei Suomen kriisistä. Olimme silloin kaikki ahkerasti kertomassa muille maille, mitä niiden pitäisi tehdä. Vasta viime vuoden kesällä huomattiin, että myös Suomessa on kriisi, sanoo Liikanen.

Suomen Pankin panokset talouskriisien ratkaisuun ovat muun muassa taloudellisen tutkimustiedon tuottamisen ja kansainvälisten kokemusten ja käytäntöjen esiintuominen. Asiantuntijoiden tehtävä on Liikasen mukaan tarjota päättäjille oikeat luvut. Poliitikkojen on näiden tietojen perusteella tehtävä päätöksiä omien arvovalintojen perusteella.

– Poliittisessa keskustelussa on erittäin tärkeää, että päättäjät puhuvat samoista luvuista. Keskustelu ei etene, jos osapuolilla ei ole yhtenäistä käsitystä keskeisten talouslukujen suuruudesta.

Kaikki keskeiset osapuolet ymmärtävät Liikasen mukaan vallitsevan tilanteen vakavuuden, eikä mikään taho ole tällä hetkellä esittämässä mahdottomia vaatimuksia.

– Myös kansa ymmärtää, mistä on kyse ja että ongelmiin on tartuttava.

OPPEJA RUOTSISTA JA SAKSASTA

Suomella on Liikasen mukaan omat vahvuutensa. Suomen hallitus on myös tehnyt merkittäviä päätöksiä rakenneuudistuksista – nyt ne on vain toteutettava. Myös suomalainen opetusjärjestelmä on kansainvälisessä vertailussa erittäin hyvä, kuten myös tiestön ja muun infrastruktuurin tila.

– Olen realisti enkä pessimisti Suomen tilanteen suhteen, toteaa Liikanen.

Suomella on kuitenkin myös heikkoutensa, verrattuna esimerkiksi Ruotsiin. Ruotsissa tehdään kauemmin töitä ja työmarkkinat toimivat tehokkaammin. Toinen onnistuneita uudistuksia tehnyt maa on Saksa, joka teki mittavan työreformin ja taas kerran toimii Euroopan kiistattomana taloudellisena veturina.

– Jos yrittää kopioida toisen maan tekemiä ratkaisuja, on yleensä muutaman vuoden myöhässä. Järkevämpää on keskittyä siihen, mitä elementtejä uudistuksista voisi soveltaa omassa maassa ja mitä ei, sanoo Liikanen.

VÄLTTÄMÄTÖN ELÄKEUUDISTUS

Väestön ikääntyminen luo kasvavia paineita julkisen sektorin rahoitukselle, ja valtion velanoton taittaminen pitkällä tähtäimellä on tämän takia päätöksentekijöiden suurimpia haasteita. Eläkejärjestelmän taloudellisia kannustimia on Erkki Liikasen mukaan lisättävä työurien pidentämiseksi.

– Suomessa on tehtävä eläkeuudistus, jotta todellinen eläköitymisikä nousisi. Luotan siihen, että työmarkkinaosapuolet ottavat vastuunsa ja onnistuvat ratkaisemaan eläkeikään liittyvät ongelmat.

Toinen keskeinen tekijä on työnantaja- ja työntekijäliittojen väliset palkkaneuvottelut. Ensimmäinen palkkaneuvottelukierros oli Liikasen mielestä onnistunut. Siinä sovittiin 2+1-mallista, jonka mukaan palkat nousevat maltillisesti kolmen vuoden ajan.

– Suomen kilpailukykyä on vahvistettava. Tarvittavat päätökset ovat kuitenkin erittäin vaikeita ja tuovat mukanaan myös henkilökohtaisia riskejä päätöksentekijöille, sanoo Liikanen.

ERKKI LIIKANEN

_ErkkiLiikanenkuva2SUOMEN PANKIN johtokunnan puheenjohtaja 12.7.2004 alkaen

SYNTYNYT MIKKELISSÄ 19. syyskuuta 1950

EUROOPAN keskuspankin neuvoston jäsen 2004 alkaen

EUROOPAN KOMISSION jäsen vastuualueenaan yritystoiminta ja tietoyhteiskunta 1999–2004

EUROOPAN KOMISSION jäsen vastuualueenaan talousarvio, henkilöstö ja hallinto, kääntäminen ja komission tietotekniikka 1995–1999

SUURLÄHETTILÄS Suomen edustaja Euroopan unionissa 1990–1994

VALTIOVARAINMINISTERI 1987–1990.