Henkilö

Ministeri Berner uskoo digitalisaatioon

Olemme liikenteessä siirtymässä kohti matkaketjua, jossa suomalaiset voivat matkustaa yhdellä lipulla kotoa määränpäähän ja takaisin, vaikka matkaan käytettäisiin bussia, junaa, laivaa tai lentokonetta. Yhteensä 23 keskeistä suomalaista organisaatiota ja yritystä on käynnistänyt yhteistyön, jonka tavoitteena on luoda Suomen ensimmäinen liikenteen palveluoperaattori.
Heino Ylisipola
Valtioneuvosto
FacebookTwitterLinkedIn

Palveluoperaattori tarjoaa aikanaan useita liikennevälineitä yhdisteleviä, henkilökohtaisesti räätälöityjä liikennepalveluita kuluttajille. Palveluoperaattori on ensimmäinen kaikki liikennemuodot yhdistävä, niin sanottu mobility as a service -palveluntarjoaja maailmassa.

-Lippu- ja matkajärjestelmät digitalisoidaan, jolloin ne niin sanotusti keskustelevat keskenään eli tieto kulkee järjestelmästä toiseen, kertoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) liikennekaarihankkeen hallituksen esityksestä, jonka ensimmäinen osa on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä.

Sen asettamat lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuutta koskevat vaatimukset kohdistuvat tie- ja raideliikenteen toimijoihin. Hankkeen toisen osan valmistelu on myös käynnistetty, ja sen yhteydessä tarkastellaan velvoitteiden ulottamista lento- ja meriliikenteen toimijoihin.

Digitalisaation avulla Suomeen rakennetaan tietojärjestelmien yhteentoimivuus kansalaisten matkaketjuja varten. Perinteisiä joukkoliikennepalveluita eli bussi-, juna-, laiva- ja lentokonekyytejä yhdistämään syntyy operaattoreita, jotka tarjoavat ovelta ovelle ulottuvia matkustuspalveluita.

Ainutlatuinen hanke maailmassa

-Liikennekaari on ainutlaatuinen hanke koko maailmassa, kun siinä velvoitetaan muun muassa joukkoliikennepalveluiden tarjoajat avaamaan palveluitaan koskevat tiedot avoimen rajapinnan kautta muun muassa näitä palveluita yhdistävien operaattoreiden hyödynnettäväksi, toteaa Berner.

-Palveluoperaattoreiksi on tulossa start up -yrityksiä, joita jo nyt Suomessa on paljon. Digitalisaatio mahdollistaa avointen rajapintojen ennenäkemättömän hyödyntämisen.

Avoin rajapinta on tietojärjestelmään luotu yhteys, jonka kautta tiedot ovat saatavissa koneluettavassa muodossa vapaasti käytettäväksi, jolloin tietoja voidaan käyttää uudelleen ilman rajoittavia käyttöehtoja. Muutoin pääsy tietoihin on tarjottava oikeudenmukaisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin.

Yritykset jakavat digitaalisesti muun muassa tiedon aikatauluistaan, reiteistään, hinnoistaan ja palvelujen saatavuudesta sekä esteettömyydestä. Tarkoitus on, että kilpailu on avointa kaikkien operaattoreiden osalta. Yrityssalaisuudet pysyvät jatkossakin yrityssalaisuuksina.

Parempi saavutettavuus

Suomi elää hyvin pitkälle viennistä, jolloin yritysten lentoyhteydet maailmalle ja maailmalta Suomeen ovat hyvin tärkeitä.

-Saavutettavuutta pitää vielä parantaa. Helsingistä on jo laajat yhteydet eri puolille maailmaa. Tavoitteena on, että koko Suomi olisi logistinen liikenteen solmukohta, hub, Euroopan ja Aasian välillä. Hyvät yhteydet länteen ovat myös tärkeitä, sillä onhan Yhdysvallat jo kolmanneksi suurin kauppakumppanimme, painottaa Berner.

Hänen mukaansa hub-ajattelua voisi viedä myös Helsingin ulkopuolelle.

-Esimerkiksi Oulusta lentoliikenne kasvaa Ruotsiin ja Norjaan. Oulusta pääsee lentämällä muun muassa Norjan Tromssaan. Myös Vaasasta, Turusta ja Tampereelta on suoria lentoyhteyksiä ulkomaille. Ei tarvitse kiertää Helsingin kautta.

Entinen pääministeri Esko Aho, SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Lyly ja Pivot5 Oy:n hallituksen puheenjohtaja Inka Mero tekevät parhaillaan selvitystä, millainen Suomen liikenne- ja viestintäjärjestelmän pitäisi olla, jotta se tukisi Suomen hyvinvointia, kilpailukykyä ja kansantaloutta.

Kolmikon työ valmistuu huhtikuun 2017 loppuun mennessä. Selvityksen ensimmäinen visio on suunnattu vuoteen 2030 ja toinen vuoteen 2050. Lentoasemaverkosto on yksi osa tuota visiota. Suomesta on puuttunut pitkän aikavälin infrahankkeiden investointiohjelma ja infravisio.

-Teknologia kehittyy koko ajan ja tarjoaa aivan uusia mahdollisuuksia myös liikenteeseen. Esimerkiksi lentokenttien kustannukset alenevat koko ajan. Liikennekaaren kautta pienemmät lentoyhtiöt kuin kansallinen Finnair sekä liikenteen start up -yritykset voivat löytää ja varmaan löytävätkin uusia avauksia matkustamiseen, Berner uskoo.

Ministeri arvioi, että lähivuosikymmenten aikana ihmiset siirtyvät yhä enemmän oman auton käytöstä älyliikennepalveluiden eli joukkoliikenteen piiriin.

Liikennekaaren ykkös- ja kakkosvaiheen on määrä tulla voimaan 1. heinäkuuta 2018.

Pienille lentoyhtiöille mahdollisuuksia

Berner myöntää, että Itä- ja Pohjois-Suomen lentokentille on vaikeaa saada kannattavaa lentoliikennettä sesonkien ulkopuolella eli lähinnä kesäisin.

-Matkailuyrittäjät määrittävät, millaista matkailua alueille syntyy ja saadaanko alueille ulkomailta tulevia matkustajia. Lentoliikenne on hyvin markkinaehtoista. Kysyntä on myös riippuvaista hinnoittelusta. Uskon, että ministeriö voi luoda menestymisen mahdollisuuksia myös pienemmille lentoyhtiöille ja liikenteen palveluoperaattoreille.

Berner ei ota kantaa kansallisen lentoyhtiömme Finnairin tulevaisuuteen ja yhtiön mahdollisiin omistusjärjestelyihin.

-Finnair kuulu pääministeri Juha Sipilän (kesk.) vastuualueeseen, koska hän on myös omistajaohjauksesta vastaava ministeri.

Lentoliikenne on jo nyt ja tulee olemaan keskeinen liikennemuoto Suomessa ja Suomesta ­maailmalle, koska olemme pitkien etäisyyksien maa. Lähes kaikilla elämän aloilla, talouselämästä ­puhumattakaan, elämme globaalia aikaa, jossa nopeat yhteydet kaikkialle ja kaikkialta ovat elintärkeitä.

Anne Berner painottaa Suomen hyvää mobiiliosaamista, ennakkoluulottomuutta ja suomalaisten kykyä tehdä töitä yhdessä.

-Pienessä maassa se kantaa hyvin pitkälle.