Jaakko Laajava Henkilö

Läksyt tehtävä huolella ennen maailmanmarkkinoille menoa

Kansainvälisiltä markkinoilta löytyy mahdollisuuksia, vaikka poliittiset ja taloudelliset kriisit dominoivat uutisvirtaa. Vallitsevassa markkinatilanteessa korostuu veteraanidiplomaatti Jaakko Laajavan mukaan kaksi asiaa: oman yrityksen kilpailukyky ja kyky arvioida markkinoita.
Patrik Lindfors
Anni Reenpää/STT-Lehtikuva
FacebookTwitterLinkedIn

Ulkomaille tähtäävän yrityksen tärkeimpiä kotitehtäviä on tehdä kunnollinen arvio kohdemaan markkinoista ja taloudellisesta tilanteesta.

”On syytä perehtyä kyseiseen maahan jopa paikallisella tasolla. Yhtä olennaista on maan poliittisen tilanteen ymmärtäminen”, sanoo Jaakko Laajava, joka on toiminut alivaltiosihteerinä Suomen ulkoministeriössä sekä suurlähettiläänä muun muassa Washingtonissa ja Lontoossa. Hän toimii tällä hetkellä Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden neuvon­antajana.

Viime aikojen synkät uutiset ovat liittyneet varsinkin Eurooppaan, jossa Kreikan talousromahdus, Ukrainan tilanne ja pakolaiskriisi vievät päähuomion. Markkinatilanne on kuitenkin suhteellisen vahva Suomen perinteisissä vientimaissa Saksassa, Isossa-Britanniassa ja Ruotsissa.

”Toimialoilla ja yrityksillä voi mennä hyvin, vaikka kansantaloudessa on ongelmia. Tärkeintä on nähdä kokonaiskuva, ja etsiä eri markkinoilla tarjolla olevat mahdollisuudet”, sanoo Laajava.

Kasvua Kiinan imussa

Afrikasta on kauan puhuttu seuraavana kasvavana markkinana. Kehitys on ollut hidasta, ja monella Afrikan maalla on vielä pitkä matka toimivaan markkinatalouteen. Edellytykset liiketoiminnan harjoittamiselle ovat Laajavan mukaan nyt kuitenkin oleellisesti parantuneet, osittain Kiinan tekemien investointien ansiosta.

”Moni Afrikan maa on päässyt kansainvälisen talouden piiriin erityisesti Kiinan raaka-aine­kysynnän tyydyttäjänä. Myös matkapuhelinten ja mobiiliteknologian yleistyminen on luonut mahdollisuuksia liiketoiminnalle”, sanoo Laajava.

Osa Latinalaisen Amerikan maista on myös hyötynyt Kiinan kasvavasta raaka-ainekysynnästä. Menestystarinoille on Laajavan mukaan mahdollisuuksia, mutta markkinoille pyrkivien yritysten on otettava tosiasiat huomioon.

”Monessa Latinalaisen Amerikan maassa rikollisuus, korruptio ja populistinen talousajattelu ovat vielä toimivan markkinatalouden esteenä.”

Kiina on tällä hetkellä suuri kysymysmerkki. Maa toimii maailmantalouden moottorina, mutta rakenteelliset ongelmat ovat valtavat. Talouskasvu hyytyy, väestö vanhenee ja kustannustaso nousee. Jännitteet naapurivaltioiden kanssa lisäävät epävarmuutta. Esimerkiksi Kiinan ja Japanin välinen luottamus on erittäin heikolla tasolla.

”Kiinan taloudessa on kuitenkin tapahtumassa merkittävä rakennemuutos, joka tarjoaa mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille: Kiinan tavoitteena on siirtyä investointeja korostaneesta taloudesta kotimaiseen kulutukseen”, sanoo Laajava.

USA on toipunut finanssikriisistä ja maan talous on kasvanut vakaasti jo muutaman vuoden ajan. Jaakko Laajavan neuvo yrityksille on, että niiden kannattaa huomioida, että USA on muuta kuin pelkkä liittovaltio. Osavaltioiden lainsäädäntö ja taloudelliset rakenteet eroavat toisistaan. Kasvu- ja teknologiakeskuksia löytyy muualtakin kuin Kaliforniasta. Esimerkiksi Teksasissa on kova kasvu- ja investointivaihe, ja alueen hintataso on huomattavasti alhaisempi kuin Kaliforniassa.

Laajava toivoo, että USA:n ja EU:n välinen TTIP-kauppasopimus toteutuu. Se antaisi eurooppalaisille yrityksille mahdollisuuden kilpailla muun muassa USA:n julkisen sektorin hankinnoista.

Venäjä-riski toteutui

Venäjä näytti Vladimir Putinin ensimmäisen presidenttikauden aikana siirtyvän kohti vakaata markkinataloutta, joten maa vaikutti silloin houkuttelevalta investointikohteelta. Putinia pidettiin jopa talouskasvun takuumiehenä.

Putinin näkemys on tällä hetkellä kuitenkin se, että hänellä on historiallinen tehtävä palauttaa Venäjän suuruus ja nostaa Venäjä vastapainoksi USA:n hegemonialle kansainvälisellä näyttämöllä. Tämä näkyy muun muassa poliittisena uhitteluna ja sotatoimina Itä-Ukrainassa.

Venäjän markkinoiden romahdus ja kauppaan kohdistuvat sanktiot johtivat monen suomalaisen yrityksen osalta niin sanotun Venäjä-riskin laukeamiseen. Kriisi kurittaa myös venäläisiä yhtiöitä, joiden intressi on, että maan tilanne palautuisi normaaliksi.

”Näkymät eivät ole kovin rohkaisevat. Paluu aikaan, jossa Venäjä ja länsi toimisivat yhteistyössä vaikuttaa tällä hetkellä melko kaukaiselta. Suomen ainoa vaihtoehto toistaiseksi on noudattaa EU-tasolla sovittuja pelisääntöjä ja pitää keskustelu­yhteyksiä yllä”, sanoo Laajava.

Globalisaatio on viimeisten vuosien aikana hidastunut, samaan aikaan kuin perinteinen geopolitiikka-ajattelu on vahvistunut. Tämä näkyy siinä, että maiden väliset voimasuhteet, luonnonvarojen hallinta ja kiistat maa-alueista saavat suuremman painoarvon varsinkin suurvaltojen välisissä suhteissa.

”Melkein kaikki ongelmat, joihin pitäisi vaikuttaa, ovat globaaleja. Hallitusten käytettävissä olevat keinot ovat kuitenkin suurimmilta osin paikallisia”, toteaa Laajava.

Jaakko Laajava

JaakkoLaajavaKainaloTyötehtävät
Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden neuvonantaja
Ulkoministeriön ulko- ja turvallisuuspoliittinen alivaltiosihteeri 2010-2015
Suurlähettiläs, Lontoo 2005-2010
UM:n alivaltiosihteeri 2001-2005
Suurlähettiläs, Washington, 1996-2001
UM:n poliittisen osaston päällikkö 1993-1996
Muita tehtäviä ulkoasiain­hallinnossa 1971-1993

Koulutus
B.A. Tukholman yliopisto
M.A. Helsingin yliopisto
Fellow, Harvard University 1985-86

Perhe
Vaimo ja kolme aikuista lasta

Harrastukset
Musiikki ja golf